Kangasniemen kirkonkylän Manniset

[Anukatri]

Isoisoisäni oli Kangasniemen kirkonkylällä vaikuttanut maalari Juho Einar Manninen, s. 1879. Oletan, että hänen isänsä oli koristemaalari Adam Manninen, mutta Kangasniemen kirkonkirjojen puutteellisuuden vuoksi en löydä Adamista mitään merkintää.

Kangasniemen kirkonkylällä asui 1800-luvun puolessavälissä todella vähän väkeä, joten Adamin on täytynyt tulla harjoittamaan ammattiaan kirkolle jostain Kangasniemen kylästä. Ja koska Mannisia on ollut joka kylässä, hänen löytämisensä tuntuu toivottomalta.

Onko kellään kokemusta Kangasniemen kirkonkirjoista? SSHY:n sivujen rippikirjat ovat mielestäni hirvittävän vaikealukuisia verrattuna esim. monien muiden savolaisten pitäjien kirjoihin.

[EevaH]

No kokemusta on, varmaan monellakin. En osaa kommentoida SSHY:n sivuihin (oletko katsonut, onko KA:n digitoimat selvempiä, joskus on, omat tietoni olen aikanaan hakenut arkiston filmeiltä), mutta perussyy 1850-70-lukujen rippikirjojen vaikealukuisuuteen on Kangasniemen varmaan pitkäaikaisin kirkkoherra Eklund, jonka raapustusta olen minäkin yrittänyt vältellä. Kerrotaan, että nimismies oli kehottanut Eklundia hankkimaan paremman kirjoitustaidon, jotta papintodistuksista saisi jotain tolkkua, johon Eklund oli kehottanut nimismiestä opiskelemaan paremman lukutaidon. Eklundin jäljiltä nämä rippi- ym. kirkonkirjat nyt kuitenkin ovat, eli kaipa meidänkin pitäisi hankkia parempi lukutaito.

[Anukatri]

Kiitos! Miten muuten luulet, ovatko K-niemen 1800-luvun syntyneiden tilastot aukottomat, vai onko joku arkisto palanut välillä? Tuon karmean kirkkoherran käsiala on pahempi kuin Lontoon sumu marraskuussa, mutta hänen kappalaisillaan on ollut loistava käsiala, näin löysin Juho Mannisen puolison Maria Johannan s.1882 kirkkaalla ja kauniilla käsialalla Reinikkalan kartanon lastenkirjoista - mikä ilo! Tiedätkö sinä muuten 1800-luvun Mannisten yleisimmistä kylistä? Olen käynyt K-niemellä joka vuosi koko ikäni, mutta äitivainaani antama info silti katoaa mielestäni. Oli kirkonkylästä etelään vesien varrella.

[EevaH]

Minusta Kangasniemen kirjat eivät ole palaneet koskaan, eli kaikki puutteet johtuvat muista syistä, eikä niitä 1800-luvulla paljoa olekaan. Ja kun tuossa moitiskelin Eklundin kirjanpitoa, niin täytyy myöntää, että hänen merkintänsä yleensä pitävät paikkansa ja ovat suht. täydelliset, vaikka niiden lukeminen on työlästä. Toivoisi, että hän olisi antanut kappalaisensa tai vaikka vaimonsa hoitaa kirjoitustyöt.

Mannisia oli 1800-luvulla jo useimmissa Kangasniemen kylissä. "Ileman pilas itikoila, koko mualiman Mannisila" on vanha kangasnieminen sanonta. Mutta SSHY:n kuvasivuilla (jäsensivut) on rippikirjan ykkösosassa (tilattomien kirja) sivu 174, kuva 132 merkittynä nämä ihmiset:

46. Maalari Manninen Adam, s. 12/8 1851 Pieksämäki
vaimo Virtanen Serafia, s. 23/12 1858 Jyväskylä
saaneet muuttokirjan Jämsään 11/6 1900

47. Manninen Juho Einar Adaminpoika, s. 18/3 1879, maalarin ulosoppinut
vaimo Maria Johanna Gabrielintytär Halttunen, s. 17/1 1881, vihitty 17/9 1899
siirretty uuteen kirjaan sivulle 1445, saaneet mainetodistuksen Amerikan passia varten 17/1 1903

48. Manninen Ida Maria Adamintytär, s. 15/1 1882
saanut muuttokirjan Jämsään 11/6 1900

Sekä Kangasniemen että Pieksämäen kirkonkirjat ovat varsin kattavasti SSHY:n sivuilla, myös jäsenpuolelta löytyvät uudemmat aina 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Kansallisarkiston digitoiduissahan esim. historiakirjat päättyvät yleensä 1860-luvulle.

[Anukatri]

Paljon kiitoksia näistä tiedoista! En olisi osannut etsiä Adamia tai Serafiaa Kangasniemen ulkopuolisista seurakunnista. Enkä ole katsonut muuttaneiden kirjoja. Suku vaikuttaakin liikkuvammalta kuin luulin. Näillä tiedoilla totean, ettei kukaan esi-isistäni tai -äideistäni ole pitkän linjan kangasniemeläisiä, vaan kaikki ovat tulleet sinne muualta.

Juho Einar on käynyt Amerikan-keikallaan yksin, ilmeisesti tarkoituksenaan viedä perhe mukanaan myöhemmin, mutta palannut ja jatkanut maalarin hommiaan Kangasniemen kirkonkylällä.