Talli/navetta

[joukon66]

Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan talli parvellisena ja navetta välikatollisena. Ilmeisesti tallin parvella säilytettiin heiniä, mutta miksei navetassa? Oliko lehmä kosteutta tuottavampi kuin hevonen? Näin heinät säilyivät paremmin tallin vintillä kuin navetan. Onkohan teoriani oikea?

[EevaH]

Voisitko vähän täsmentää: missä asiakirjoissa, kuinka vanhoista ajoista puhutaan, missä päin Suomea ja mikä ero on parvellisella ja välikatollisella?

Lapsuuskodissani olivat sekä hevostalli että navetta peräisin 1800-luvulta, molemmissa oli välikatto, yläkerrassa heinävarasto ja välikatossa avattava luukku, josta heinät pudotettiin alakertaan. Hevostallin vintille tosin säilöttiin heiniä vain eristeeksi, koska sinne ei ollut ajokaistaa, navetan vintille ajettiin heinät hevospelillä. Tallissa oli todellakin "parvi", jota jossakin päin Suomea kutsutaan kai luhdiksi, siis yläkerran oven edessä oleva "parveke". Navetassa ei sellaista ollut.

Tämä oli siis eteläsavolaista rakennustapaa ja kielenkäyttöä. Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri kertoo tallista näin:
Tallissa on puulattia sekä palkkien varaan tehty välikatto, joka on samalla katonalaisen heinäsuojan lattia (kokki, parvi, vintti, yliset).
Navetan kattorakenteita ei kuvata, mutta rivien välistä voi lukea, että välikatto oli navetassakin (mm. "lanta tyhjennetään viimeistään silloin, kun lehmien selkä ottaa kiinni välikattoon"). Luulen, että navetta pysyi kosteampana kuin talli, ei niinkään lehmien kosteudentuoton takia, vaan koska siellä oli yleensä asukastiheys suurempi. Toisaalta hevonenkin saatettiin tuoda navettaan, ainakin tilapäisesti, varsinkin jos niitä oli vain yksi.

1700-luvun ja aikaisemmat navetat olivat luultavasti tätäkin yksinkertaisempia ja niistäkin löytyy kuvauksia kansatieteellisestä kirjallisuudesta. Jokunen vuosi sitten ilmestyi Suomen maatalouden historia (en muista, oliko juuri tällä nimellä) ja siinä saattaa olla paras tietous aiheesta.

[joukon66]

Tiedot ovat Pohjois-Pohjanmaalta v. 1734 ja 1752 virkatalojen ja sotilastorppien katselmuspöytäkirjoista. Navetat ovat olleet välikatollisia, joiden päällä on ilmeisesti ollut multaa. Talleissa on ollut parvi tai ullakko. Koska käsitteet ovat erit navetoissa ja talleissa, niiden perusteella voi päätellä, että parvella/ullakolla säilytettiin heiniä. Tämä tapa on havaittavissa omalla pientilallanikin, jonka talli on tehty 1800-luvulla. Jokin merkitys sillä täytynee olla, jos tallin vintillä voitiin säilöä heiniä (joka ajoi samalla lämpöeristyksen), mutta navetan vintillä ei.

[ruiskaunokki]

Alla linkki Historiallinen maatalous-sivustolle, jolta löytyy monenlaista maatalouteen liittyvää tietoa:

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histm ... sasnavetta

Itse karjatilan emäntänä tiedän, että kuivat heinät säilyvät raikkaina sekä navetan että tallin vintillä ja sitä kautta myös maukkaimpina eläimille syödä. Kuiva heinä kostuisi navetassa säilytettynä, eläimet eivät söisi sitä ja eihän navettaan mahtuisikaan sellaisia määriä heiniä eikä muitakaan rehuja säilytettäväksi. Navetta on tarkoitettu eläimille. Rakennusten harjakatto mahdollistaa itsestäänselvän varastotilan. Erillisistä heinäladoista puhumattakaan!