Karkun Rainion jälkipolvia
Lähetetty: 18.05.2012 15:55
Hei.
Karkun Rainio esiintynee ensi kerran säilyneissä tunnetuissa lähteissä v. 1540. Taloja oli alkuvuosina 3, mutta talot yhdistettiin 1600-luvun alussa Hannu (Johan) Rainion toimesta Rainion ratsutilaksi. Karkun Rainio oli ratsutilana pienin keskeytyksin vuodet 1600 -1698 ja nimismiestalona 1612 -1630 sekä 1642 -1650. Hannu Rainion lapsista Henrik otti myöhemmin nimen Lilius ja tunnettu suku sai siten alkunsa Karkusta. Hannun tytär Margareta vihittiin Kiikoislaisen Bertil Mattsinpojan kanssa, joka kuuluu Collinus-sukuun. Juha Hannunpoika Rainio (k. 1654) jatkoi myöhemmin Rainion isäntänä äitinsä toisen miehen, Niilo Erkinpoika Viikarin jälkeen.
Olen tutkinut tätä Rainion talonpoikaista sukuhaaraa. Rainion tila oli suvun jäsenten hallussa n. 1800-luvun puoliväliin saakka, mahdollisesti osin pidempäänkin. Kiinnostavaa on jäljittää myös talosta lähteneiden jälkeläisten polkuja. Mm. Juha Hannunpojan nuorin tytär Liisa (k. 1720) naitiin Ruovedelle Mänttän taloon emännäksi ja on siten useankin Ruovetisen suvun esiäitejä.
Nuorena kuolleen Aapo Aaponpojan (1667-1700) tytär Maria Rainio vihittiin ensin n. 1713 Elias Antinpojan kanssa. Elias Antinpoika kuoli 1.4.1719 ja Maria Aapontytär vihittiin Jaakko Jaakonpoika Iso-Ropon kanssa v. 1720. Tämä johti aikanaan Rainion talon jakamiseen kahtia, Iso- ja Vähä-Rainioon.
Jaakko Jaakonpoika Iso-Ropon (k. 1771) aikana talo ilmeisesti jaetaan, sillä hänen poikansa Jaakko Jaakonpoika (1722-1771) aloittaa Iso-Rainion isäntänä v. 1759. Maria ensimmisen miehen Eliaksen poika Antti ( 1714-1751) esiintyy Vähä-Rainion ensimmäisenä isäntänä (1739-41) lyhyen aikaa. Vähä-Rainion seuraavaksi isännäksi (vv. 1744-1767) ilmestyy Juha Heikinpoika (1713-1767), joka oli samalla pitäjän seppä. Hän on samaa ikäluokkaa kuin edellinen isäntä Antti Eliaanpoika, mutta tietääkö kukaan, mistä hän olisi lähtöisin?
t. ara
Karkun Rainio esiintynee ensi kerran säilyneissä tunnetuissa lähteissä v. 1540. Taloja oli alkuvuosina 3, mutta talot yhdistettiin 1600-luvun alussa Hannu (Johan) Rainion toimesta Rainion ratsutilaksi. Karkun Rainio oli ratsutilana pienin keskeytyksin vuodet 1600 -1698 ja nimismiestalona 1612 -1630 sekä 1642 -1650. Hannu Rainion lapsista Henrik otti myöhemmin nimen Lilius ja tunnettu suku sai siten alkunsa Karkusta. Hannun tytär Margareta vihittiin Kiikoislaisen Bertil Mattsinpojan kanssa, joka kuuluu Collinus-sukuun. Juha Hannunpoika Rainio (k. 1654) jatkoi myöhemmin Rainion isäntänä äitinsä toisen miehen, Niilo Erkinpoika Viikarin jälkeen.
Olen tutkinut tätä Rainion talonpoikaista sukuhaaraa. Rainion tila oli suvun jäsenten hallussa n. 1800-luvun puoliväliin saakka, mahdollisesti osin pidempäänkin. Kiinnostavaa on jäljittää myös talosta lähteneiden jälkeläisten polkuja. Mm. Juha Hannunpojan nuorin tytär Liisa (k. 1720) naitiin Ruovedelle Mänttän taloon emännäksi ja on siten useankin Ruovetisen suvun esiäitejä.
Nuorena kuolleen Aapo Aaponpojan (1667-1700) tytär Maria Rainio vihittiin ensin n. 1713 Elias Antinpojan kanssa. Elias Antinpoika kuoli 1.4.1719 ja Maria Aapontytär vihittiin Jaakko Jaakonpoika Iso-Ropon kanssa v. 1720. Tämä johti aikanaan Rainion talon jakamiseen kahtia, Iso- ja Vähä-Rainioon.
Jaakko Jaakonpoika Iso-Ropon (k. 1771) aikana talo ilmeisesti jaetaan, sillä hänen poikansa Jaakko Jaakonpoika (1722-1771) aloittaa Iso-Rainion isäntänä v. 1759. Maria ensimmisen miehen Eliaksen poika Antti ( 1714-1751) esiintyy Vähä-Rainion ensimmäisenä isäntänä (1739-41) lyhyen aikaa. Vähä-Rainion seuraavaksi isännäksi (vv. 1744-1767) ilmestyy Juha Heikinpoika (1713-1767), joka oli samalla pitäjän seppä. Hän on samaa ikäluokkaa kuin edellinen isäntä Antti Eliaanpoika, mutta tietääkö kukaan, mistä hän olisi lähtöisin?
t. ara