Pekka Kettusen vanhemmat ja sisarukset

[Sari69]

Etsin tietoja Pekka Kettusesta. Pekka syntyi 27.3.1881 Rääkkylä. Muutti Liperiin 17.2.1902 Rääkkylästä ja kuoli 21.9.1952. Hänen vaimonsa Hilda os. Räsänen syntyi 23.6.1883 Liperi ja kuoli 7.4.1965. Vihitty 5.7.1903

Hildan tietoja olen saanut seuraavasti: Hilta, s. 23.6.1883 Liperinsalo 15, i talollinen Samuli Räsänen ja ä Eva Pappinen, 31 vuotta.

Kaipailisin tarkempia tietoja myös Hildan vanhemmista Samulista ja Evasta.

[TapaniKoo]

Sisaruksia oli Pekka Kettusella enemmän kuin viisi.
Valitettavasti vain vanhimman nimen ja syntymäpäivän laitoin tänään muistiin, sillä oli vain yksi minuutti JoMa:ssa sulkemisaikaan. Stina Matintytär Kettunen syntyi Oravisalossa 5.5.1876. Netissä hänet löytää kastettujen luettelosta:

http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirk ... 82/118.htm

[Sari69]

Kiitos TapaniKoo sukuni selvittelyssä. Kävin katsomassa kastettujen luettelosta hänen tietonsa. Ymmärtääkseni kastepäivä oli 1.6. ja hänen äitinsä oli 30-vuotias. Matti näyttää olleen Matts tuolloin. Olen laittanut tietoihin ylös myös sen aikaiset nimet, joilla ihmisiä on kutsuttu. Siinä näkee kuinka paljon kieliasu on muuttunut etu- ja sukunimissä vuosien saatossa.

Jos sinulla on käyntiä Joensuun Maakunta-arkistoon otatko ylös myös muiden Pekan sisarusten tiedot. Nämä tiedot auttavat taas eteenpäin.

[TapaniKoo]

Kettusen perheen sisarukset eivät olleetkaan lastenkirjassa ikäjärjestyksessä vaan näin:
- Stika 5.5.1876
- Juhana 1.1.1874
- Anna Maria 16.4.1878
- Petter 27.3.1881
- Heikki 4.10.1883
- Matti 16.3.1886
- Aina 21.11.1888

[Sari69]

Monet kiitokset lastenkirjan tiedoista. Minun pitää vielä tarkistaa ensimmäisenä lastenkirjassa olevan lapsen nimi, etkös tarkoittanut Stinaa Stikan sijaan? Ensimmäisessä viestissäsi mainitsit Stinan ja muistaakseni kastettujen luettelossa nimeksi oli kirjattu Stina.

[TapaniKoo]

Etunimi on todellakin Stina lastenkirjassa, mutta tuli koo näppäimistöstä vaikka olin ännän painavinani.

[TapaniKoo]

Kaipuuta oli Samuli Räsäsestä ja vaimostaan Eeva Pappisesta, joten tässäpä lievitystä JoMasta:

Samuli Samulinpoika Räsänen s. 15.12.1845
puoliso Eeva Pappinen s. 17.12.1852
Lapset
Anna Maria 5.6.1880 - 17.12.1852
Hilda 23.6.1883, puoliso 5.7.1903 Pekka Kettunen
Anna Adolfina 8.1.1885
Antti 30.11.1888 - 20.10.1889

Muita lapsia ei vuoteen 1900 mennessä lastenkirjoista perheeseen löytynyt. Siis pikakatsannossa...

[Sari69]

Monet kiitokset taasen löytämistäsi tiedoista. Omalla kohdallani välillä tuntuu toivottomalta selata koneella digitoituja tietoja, jotka usein ovat epäselviä ja kuvat liian himmeitä tai tummia, että niistä saisi mitään tolkkua. Käsiala tuottaa välillä myös vaikeuksia tuon ajan nimistä puhumattakaan. Antamasi tiedot ovat olleet iso apu ja todellakin lievitys etsimisen työn paljouteen. Käytkö maakunta-arkiston koneelta vai mikrokorteista katsomassa? Kaikkein kätevintä olisi katsoa suoraan vanhoista kirkonkirjoista jos olisi saatavilla.

Jos sinulla ylimääräistä intoa riittää, etsiskellä voi myös Matti Kettusen ja hänen vaimonsa isovanhempia jne... Sinulta näyttää suvun selvittäminen käyvän kuin kokeneelta sukututkijalta. Itse vasta opettelen ;0), vaikka tämä käykin välillä hermojen päälle ja kysyy pitkää pinnaa.

Pekka Matinpoika Kettunen, syntyi 27.3.1881 Oravisalo 18, lastenkirjan sivu 429.
Isä: Matti (Matts) Vilpunpoika Kettunen, s. 14.6.1842 Oravisalo
Äiti: Stiina (Stina) Liisa Juhontytär Kinnunen, s. 10.5.1846 Oravisalo

Puoliso: Hilda Räsänen, syntyi 23.6.1883
Isä: talollinen Samuli Samulinpoika Räsänen s. 15.12.1845
Äiti: Eeva Pappinen s. 17.12.1852

[TapaniKoo]

Matti Vilpunp Kettuselle, s. 1842, löytyy Rääkkylästä pitkä jono esipolvia:

Vilppu Matinp Kettunen 1820-, puoliso Liisa Hirvonen 1820-1852
Matti Vilpunp Kettunen 1792-, puoliso Sohvi Makkonen 1792
Vilppu Matinp Kettunen 1771-1842, puoliso Maria Levonen 1766-1852
Matti Vilpunp Kettunen 1741-, puoliso Sohvi Taskinen
Vilppu Kettunen 1699- elossa 1762, puoliso Maria Holopainen

Vasta 48 vuotta olen harrastellut tätä esipolvien tähystystä, sillä tämä on vaikeiden käsialojen. kirkonkirjoissa olevien pikkuvirheiden, tietolähteissä olevien aukkojen ja kaiken muun hauskuuden takia erittäin mielenkiintoista puuhaa.

Edellä olevat tiedot ovat ihan vaan varttitunnin tutkailun tulosta, joten takuu tiedoille päättyy vartin päästä. Itse pitää jokaisen varmistua, että ovatko nämä ehdotetut henkilöt sellaisia, että ne voi hyväksyä oman tiedonkalastelun jälkeen.

[Sari69]

Nämä esisukupolvet näyttävät varsin loogisilta millä tavoin jälkeläiset nimettiin isänsä mukaan. Löysitkö mitään tietoa heidän jälkeläisistään, sisaruksistaan tms.? Itse olen koettanut etsiä heidän kauttansa tietoa vanhemmista kaste- ja syntymäluetteloista, lastenkirjoista ja kenties vihkiluetteloista varmentaakseni, että kyse todellakin on oikeasta etsimästäni henkilöstä. Usein varmennus tapahtuu tarkalla syntymäajalla, joissa näyttää olevan jopa muutaman vuoden heittojakin. Olen enemmän tutkinut koirieni settereideni sukuja aina 1500-luvulle asti ;0))). Kirkonkirjojen tulkinta on aivan uutta, jossa näyttää olevan omat erityispiirteensä.

[Sari69]

TapaniKoo ei voi muuta kuin ihailla sukututkijan taitojasi. Etsinnän jälkeen löysin Hiskin kautta vain

Philip Mattss Kettunen - vihitty 31.5.1841 Oravisalo
Elisabeth Hirvoin

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/H ... 50&pnum=18

Osaatko sanoa millä paikkakunnalla Elisabeth (Liisa) on asunut vihkimishetkellä? Pidän enemmän tuonaikaisista nimistä ilman, että niitä on käännetty nykyajan nimiksi, koska heitä todellakin on kutsuttu senaikaisilla nimillä. Ei tuona aikana ole ollut Liisa-nimeä käytössä uskoakseni. Nimet kertovat oman tarinansa.

[TapaniKoo]

Elisabeth Hirvonen oli kuollessaan 1852 Liisa Hirvonen ja kastekirjassa 1841-1852 lapsia saadessaan Liisa Hirvonen. Vihkiluettelossa ja rippikirjassa hän oli kastekirjan 1820 merkinnän mukaisesti Elisabeth Hirvonen. Etunimen suhteen hän siis vietti kaksoiselämää!

Liisa Hirvonen syntyi 6.2.1820 Kerimäen Rauhaniemessä ja vanhemmat olivat talollinen Heikki Hirvonen sekä Sohvi Suomalainen. Vuonna 1838 Liisa siirtyi Rääkkylään Oravisalo nro 7:ään äitinsä sisaren perheeseen kasvattitytöksi ja kävi rippikoulun joulukuussa 1838, jolloin hänen kotipaikakseen vielä mainittiin Rääkkylässä Rauhaniemi (digi 38, rippilapset). Liisa kuoli 32 vuoden ikäisenä.

6.2.1820 31.3.1820 Rauhaniemi B. Hindric Hirvoin Sophia Suomalain 20-25 Elisabeth

Digi 134, Oravisalo 7: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirk ... 79/134.htm

Digi 166 Rääkkylän Hanganvaarasta kertoo tiedot Oravisaloon avioituneesta Elisabet Juhontr Suomalaisesta. Hänen siskonsa Sohvi avioitui Kerimäelle Rauvanniemeen (= Rauhaniemeen) jo aikaisemmin.
http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirk ... 79/166.htm

[Sari69]

Kiitos TapaniKoo mielenkiintoisista tiedoista. Aikamoista salapoliisin työtä olet tehnyt. Mahtoiko Liisan tiedoissa olla kuolinsyytä näinkin nuorena kuollessaan? Oli mielenkiintoista kuulla hänen elämänvaiheistaan. Tuohon aikaan taisi olla tapana, että nimi kirjoitettiin useammalla eri tavalla, kuten esim. Brita, Britha nimestä Riitta kaikilla näillä nimillä. Ilmeisesti käytäntöön vaikutti se minkä vallan alaisena maamme oli tuolloin.

[TapaniKoo]

Brita kuoli 1752 vesipöhöttymään. Ruotsiksi kuolinluetteloon kirjattiin vattusot. Mikä se sellainen on?

Netissä näin: Vesitauti = vesipöhöttymä, nesteiden kerääntyminen ruumiiseen.

Britha, Brita, Riitta: meitä keisarit ei hoivaa! Mitään vaikutusta tuskin on ollut sillä, oltiinko Ruotsin vallan alla vaiko Venäjän autonomisena alusmaana tavan kansalaisten etunimiin. Kirjurit tekivät työtään ja oman kielitaitonsa mukaisesti laittoivat veroluetteloihin ihmisiä lähinnä kirkonkirjoissa olevia tietoja matkiten.

On kertynyt monenlaisia todisteita siitä, että kirkonkirjoissa olevat nimet olivat arjen ulkopuolella. Kaisa oli Kaisa vaikka pappi oli hänet merkannut Catharinaksi. Jussi oli Jussi vaikka veroluetteloissa luki Jöns. Kyösti oli Kyösti eikä Gustaf, jne. Sukututkimusta aloitellessa on turvallista pysytellä pilkulleen niissä nimien kirjoitusmuodoissa, joita löytyy kirkonkirjoista ja vasta myöhemmin voi antaa periksi. Kokemuksen karttuessa on pakko huomata, että säätyläisperheissä ja ruotia puhuvissa pitäjissä on nimiasioissa ollut ihan eri säännöt kuin Suomussalmella tai Rääkkylässä. Carl Gustaf Mannerheim ei ollut Kalle Kustaa Mannerheim! Eikä Jean Sibelius ollut Janne.