On olemassa semmoinen mahdollisuus, että raahelaiset henkirahan maksajat on kirjattu Saloisten yhteyteen tuohon ilmoittamaasi aikaan asti, jolloin Raahesta tuli tapulikaupunki. Kaupunkihan on perustettu Saloisten pitäjän alueelle. Jossakin muualla olen huomannut, että kaupunki kulkee hallinnossa jotenkin emäpitäjän mukana ainakin jonkin aikaa.Sirkku kirjoitti: Raahen henkikirjoja olisin samalla tarkistellut alkaen vuodelta 1738, jolloin Anders ja Maria muuttivat Kalannista Raaheen , mutta eihän niitä olekaan Raahesta noilta ajoilta. Alkavat vasta joskus 1790-luvulta. Merkillistä.
Tulkintatukea kaipaisin
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Jee, Raahen henkikirjat löytyivät!! Kävin kysymässä, että olisiko ne henkikirjat Saloisten yhteydessä. Nyt olikin toinen virkailija ja hän lähti näyttämään vihkoa, josta löytyvät Raahen kaupungin henkikirjat aiemmilta vuosilta mikrofilmattuina. Siinä toisessa vihkossa olikin merkattuna ne henkikirjat, joista ovat kirjat maakunta-arkistossa ja silloinen virkailija ei tiennyt näistä mikrofilmatuista vanhemmista henkikirjoista. Ehdin tutkimaan vuosien 1738, 1739, 1740 ja vielä 1744 henkikirjat. Ei löytynyt Anders Peehrson Juneliusta eikä Tryggiäkään sen puoleen, mutta olipa ilo lukea niitä henkikirjoja. Ne oli kirjoitettu todella kauniilla ja huolellisella käsialalla ja vuosilta 1738-40 löytyi vielä luettelo laivamiehistä. Ei tietenkään löytynyt Andersonia, mutta sen sijaan laivamiehistä löytyi Peh Pehrsson Junelius, joka voisi olla Andersin veli. Hän on luultavasti tässä Andersin ja Marian lapsen kummi (alin rivi 2. sivulla):
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k56/22.htm
Eli haku jatkuu. Ensi kerralla ajattelin katsoa, löytyisikö Anders Pehrsson Junelius -nimistä henkilöä Raahen 1710-20 -luvun henkikirjoista, joista näytti henkikirjat ainakin osasta vuosia olevan. Hiskistähän löytyy tieto, että Kalannissa on vihitty Anders Phersson Brahesstad ja Maria Jöränsdotter Kylänhidis v. 1723. Hetkonen, vain aikuiset on merkattu henkikirjaan, sekin pitää huomioida:
Kalanti
Kuulutettu / Vihitty 22.11.1723
Mies Kylä / Talo Brahesstad
Nimi Drg. Anders Phersson
Vaimo Kylä / Talo Kylänhidis
Nimi Pÿg Maria Jörans:dr
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k56/22.htm
Eli haku jatkuu. Ensi kerralla ajattelin katsoa, löytyisikö Anders Pehrsson Junelius -nimistä henkilöä Raahen 1710-20 -luvun henkikirjoista, joista näytti henkikirjat ainakin osasta vuosia olevan. Hiskistähän löytyy tieto, että Kalannissa on vihitty Anders Phersson Brahesstad ja Maria Jöränsdotter Kylänhidis v. 1723. Hetkonen, vain aikuiset on merkattu henkikirjaan, sekin pitää huomioida:
Kalanti
Kuulutettu / Vihitty 22.11.1723
Mies Kylä / Talo Brahesstad
Nimi Drg. Anders Phersson
Vaimo Kylä / Talo Kylänhidis
Nimi Pÿg Maria Jörans:dr
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Tämä tieto on peräisin Henric Kuhlan eli Kuulan sotilastiedoista ja ilmaisee paikkaa, mistä hän on kotoisin, mutta en saa selvää mistä kun ei lue Österbottn kuten monella muulla, mitähän tässä voisi lukea? Huh, sadas kerta onnistui, tulipa iso kuva.
Muoks: Poistin kuvan kun oli niin iso.
Muoks: Poistin kuvan kun oli niin iso.
Viimeksi muokannut Sirkku, 12.12.2010 15:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Pohjalaisten sekaan on tullut hämäläinenkin.
Tafwastland
Jaska
Tafwastland
Jaska
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Näinkö on päässyt käymään Kiitos Jaska! Tämähän avaa mielenkiintoisia näkymiä. En ole sukututkimuksessa aiemmin törmännyt Hämeeseen. Onko Kuulan suvun esi-isä Hämeestä kotoisin. Mulle kun nämä sotilasasiakirjat ovat aivan uusia niin en tiedä, mitä niistä voi selvitä, esim. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin värväysrullista, jos niitä on ajalta jolloin Henric armeijaan värväytyi/värvättiin. Pitääpä tarkistaa maakunta-arkistosta.
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä Siikajoen pitäjästä löytyi myös sotilas nro 41 Hans Svart, mutta onko tämä etunimi sittenkin Lars eikä Hans? Tämä tapaus on siinä mielessä selkeämpi, että Hans löytyy myös Revonlahden kirjoilta toisin kuin Henric, mutta tämä etunimi nyt askarruttaa onko tässä kyseessä Hans vai Lars.
Muoks: Poistin kuvan kun se oli niin iso.
Muoks: Poistin kuvan kun se oli niin iso.
Viimeksi muokannut Sirkku, 12.12.2010 15:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Kyllä tää minusta on aika selkeä Lars
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Kiitos Eeva! Tämä tieto oli sotisrullasta vuodelta 1749 eli Hans on ilmeisesti värvätty sen jälkeen. Revonlahden rippikijoihin hän ilmaantuu ensimmäisen kerran v. 1753 (1. rivi) ja myös Hiskissä löytyy merkintä kahdesta lapsesta, jotka syntyivät Revonlahdella Hansille ja Carinille:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k48/93.htm
Tähän on merkitty myös numerot eli Hans Swart nro 41 ja Kuula nro 39, Hemming ja Per Kuula:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 48/112.htm
Merkillistä, että Hemming ja Per Kuula ovat samassa rippikirjassa ja miksi Henricistä ei löydy yhtään merkintää rippikirjoissa eikä Hiskissä. V:n 1749 sotilasrullan mukaan hän oli silloin 39 ½ vuotias, niin ainakin käsitin, että ko. luku tarkoitti ikää. Hans kuoli ilmeisesti palveluksessa ollessaan, koska Carin jää leskeksi ja Hiskistä ei löydy merkintää Hansin kuolemasta, Täytyy käydä ajan kanssa läpi Pohjanmaan jalkaväkirykmentin sotilasrullat, löytyisikö niistä merkintää sotilaiden kohtalosta. Löysin netistä sivun, jossa kerrottiin Pohjanmaan jalkaväkirykmentin vaiheista mm. 1700-luvulla ja aika liikkuvaista elämää sotilailla tuntui olevan. Sotimisen lisäksi he tekivät muutakin, korjaus- ja rakennustöitä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k48/93.htm
Tähän on merkitty myös numerot eli Hans Swart nro 41 ja Kuula nro 39, Hemming ja Per Kuula:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 48/112.htm
Merkillistä, että Hemming ja Per Kuula ovat samassa rippikirjassa ja miksi Henricistä ei löydy yhtään merkintää rippikirjoissa eikä Hiskissä. V:n 1749 sotilasrullan mukaan hän oli silloin 39 ½ vuotias, niin ainakin käsitin, että ko. luku tarkoitti ikää. Hans kuoli ilmeisesti palveluksessa ollessaan, koska Carin jää leskeksi ja Hiskistä ei löydy merkintää Hansin kuolemasta, Täytyy käydä ajan kanssa läpi Pohjanmaan jalkaväkirykmentin sotilasrullat, löytyisikö niistä merkintää sotilaiden kohtalosta. Löysin netistä sivun, jossa kerrottiin Pohjanmaan jalkaväkirykmentin vaiheista mm. 1700-luvulla ja aika liikkuvaista elämää sotilailla tuntui olevan. Sotimisen lisäksi he tekivät muutakin, korjaus- ja rakennustöitä.
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Saisiko kukaan tästä paikkakunnasta selvää, sijaitsee Ruotsissa luultavasti Nederluleån alueella. Kyseessä paikkakunta mistä morsian on kotoisin, pari vihittiin v. 1754 Alvikissa. Anteeksi jo etukäteen kuvan huono laatu ja hehtaarikoko:
Muoks: Kirkonkirjoissa on Nederluleån alueelta H:lla alkavia paikkakuntia: Harads, Heden, Hertsön ja Hindersön. Olisiko kyseessä Heden?? Mitä sitten tarkoittaa H: eli "i H: Heden ......" on mulle arvoitus. "H:"n edessä on siis i, joka ei tässä näy.
Muoks: Poistin kuvan kun oli taas niin iso.
Muoks: Kirkonkirjoissa on Nederluleån alueelta H:lla alkavia paikkakuntia: Harads, Heden, Hertsön ja Hindersön. Olisiko kyseessä Heden?? Mitä sitten tarkoittaa H: eli "i H: Heden ......" on mulle arvoitus. "H:"n edessä on siis i, joka ei tässä näy.
Muoks: Poistin kuvan kun oli taas niin iso.
Viimeksi muokannut Sirkku, 19.01.2011 19:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Katselin jotakin karttaa ja minusta se eka osa (jonka luin ensin Haden) muistuttaa eniten Hedeniä, joka löytyy nykykartoistakin Nederluleån alueelta. Toisen sanan voisi lukea esim. "morgon", mutta se panee meikäläisen vain raapimaan korvantaustaa.
H ja kasoispiste Hedenin edessä voi olla myös gl: eli paikkakunnalla voisi olla Vanha Heden ja Uusi Heden?????
H ja kasoispiste Hedenin edessä voi olla myös gl: eli paikkakunnalla voisi olla Vanha Heden ja Uusi Heden?????
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Kiitos Maija! Jos se tosiaan onkin "gl:" eikä "H:", tässä saattaa joku juju olla. En löytänyt nimittäin morsian Ulrika Pärsdotteria Hedenistä. Tuota jälkimmäistä sanaa "morgon" ihmettelin myös, kiva kun ei tarvitse yksin ihmetellä Yritän tässä jäljittää Abramin morsiamen Greta Helenan esivanhempia. Greta Helenan äidin isoisä oli sotilas Olof Anderssn Wahlberg, joka siirtyi myöhemmin talolliseksi (kuten Abram). Myös isoisä Olof Olofsson oli ilmeisesti sotilaana jonkin aikaa rippikirjan merkinnöistä päätellen ja sittemmin talollinen. Hän meni naimisiin Ulrika Pärsdotterin kanssa. Myös Greta Helenan isän isä Pahl Stephanson Grönberg oli sotilas ja isä Stephan Pahlson Norin kengitysseppä, ehkä armeijan leivissä hänkin. Mistähän tulee muuten tuo nimi Norin, olisiko sotilasnimi
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Voisikohan Morgon (tai mitä siinä lukeekin) olla talonnimi?
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Kun olen nyt enemmän selaillut noita syntymätietoja niin näyttää, että paikkakunnan jälkeen, mistä morsian tulee, lukee säännöllisesti tuo morgon myös ruotsalaisella å:lla kirjoitettuna eli mårgon... jotain.Maija kirjoitti:Voisikohan Morgon (tai mitä siinä lukeekin) olla talonnimi?
Mulla heräsi uusi aatos! Jospa Ulrika Pärsdotterin isä on myös sotilas koska ensimmäisenä syntyneen Marian syntymätiedoissa oli kummina eräs soldaten Pär Larsson, olisiko tuo Felht?? Pitää tarkistaa ainakin asia jos sotilas Pär Larsson löytyisi rippirjoista, muistaakseni Hedenissä ei ollut sotilaita. Eli tällainen sotilasnimi, jota ikävästi sotkee yläriviltä tuleva koukero:
Muoks: Poistin kuvan koska siinä ei näkynyt yläriviä ja laitoin uuden tilalle.
Viimeksi muokannut Sirkku, 01.01.2011 02:50. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Tuosta edellisestä kuvasta. gl. Heden morgon. Arvelisin, että siinä voisi lukea ennemminkin Staden. Kolmas kirjain näyttää eniten a-kirjaimelta. Morgon sanasta tulee mieleen morgongåva eli huomenlahja.
Re: Tulkintatukea kaipaisin
Kiitos Anne, taidat olla oikeassa! Nederluleåssa sijaitsee nimittäin Gamla staden -niminen paikkakunta ja Maijahan ehdotti, että lyhenne siinä edellä voisi olla gl: eli Gamla Staden