DIEKN/DJÄKN (Ormsläkten/Käärmesuku
DJÄKN Ingenpoikien suku
Aateloitu 1412. Anrepin mukaan suku olisi polveutunut Jägerhorn af Spurilasta. Tätä Djäkn-sukua nimitti Yrjö Koskinen Käärmeen-suvuksi (Ormsläkten) suvun vaakunan mukaan.1
TAULU 11
Inge
Pojat:
1. Nils Ingenpoika Djäkn, käytti kahta käärmettä sinetissään, samoinkuin veljensä Rötker; tuomari Länsi-Uudellamaalla 1395 3; mainitaan 1405 maanomistajien joukossa Karjaalla; siellä hän 3.9.1392 sai kiinnekirjan Sandnäsiin (nykyään Bromarvissa) ja jossa hän omisti Domarbyn 4; sai 1412 Kalmarissa kuningas Erik XIII "vapauden ja rälssin ikuisiksi ajoiksi kaikille tiloilleen samoin vapauksin jota toisetkin ritarit käyttivät Ruotsissa" 5; ilmeisesti oli sama Nils Djäkn, joka 1428 ja vielä 1433 oli alilaamanni Ahvenanmaalla; omisti myös Pohjan Gumnäsin. 2. Rötker Ingenpoika, taulu 2.
TAULU 2
Rötker Ingenpoika, asemies; alilaamanni Uudellamaalla 1392 4; sinettitodistaja 1411 6; Turun maaoikeuden lautamies 1420 7; katselmusmies n. 1420 ja 1423 Turussa 8; lautamiesja maankatselmusmies n.1422 9 ; mainitaan viimeisen kerran 1423; omisti Saustilan Sauvossa ja asui siellä; panttasi Sauvon Hallilan Raaseporin voudille Kort Garselle,1 70 noobelista, jonka summan antoi tyttärelleen Märtalle myötäjäisiksi.2 - Puoliso Lucia (Anrepin sukutaulun mukaan Jägerhorn af Spurila) 1; tyttäristä Greta, Elin ja Kristina saivat naimisiin mennessään maatiloja ja Katarina ja Märta saivat "kultaa ja rahaa" 2.
Lapset:
1. Knut Rötkerinpoika, lähti ulkomaille ja sinne hävisi.1 2. Hans Rötkerinpoika, kuollut nuorena ennen vanhempiaan.1 3. Greta Rötkerintytär, naitu maalle.1 4. Katarina Rötkerintytär, taulu 3. 5. Märta Rötkerintytär, taulu 4. 6. Elina Rötkerintytär, naitu maalle.1 7. Kristina Rötkerintytär, sai myötäjäisiksi Sauvon Saustilan. - 1. puoliso Olof Skelge. - 2. puoliso Turun porvari Hans Hostad.1
TAULU 31
Katarina Rötkerintytär. - Puoliso Valdemar (Hartvikinpoika?) (Katso Garp, Isontalon suku, taulu 1).
TAULU 41
Märta Rötkerintytär. - Puoliso Hans van Kempe, kauppias Turusta, häntä kutsuttiin ” Herr Henrik i Skeftuna”.
Tytär:
1. N.N Hansintytär, taulu 5.
TAULU 51
N.N Hansintytär. - Puoliso Olof (Ivaninpoika?) Djäkn (Katso Djäkn, Rötker Olofinpojan suku, taulu 1).
Lähteet:
1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 82-84, 86-87, 140. 2. Horn-suvun alkuhistoriasta, Kaarlo Blomstedt, Historiallinen arkisto XXVII,5, Helsinki 1918, s.83-84. 3. DF/FMU 1026 4. DF/FMU 1008 5. DF/FMU 1391 6. REA 331, 332 7. REA 387 8. REA 389, 405 9. REA 397
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm
Käärmesuku? Ensimmäinen maininta Rötger Ingessonista löytyy Karjaalta 3.9.1392. Silloin hän, Uudenmaan alilaamanniksi kutsuttu, vahvisti sinetillään asiakirjan, jossa Olof Ingesson Rösundissa hyväksyi, että hänen pikkuserkkunsa Gesta Kristin, Gästersön Kristin, möi osuutensa Karjaan (nyk. Bromarvin) Sandnäsistä Nils Ingessonille.
Rötgerin vaimo oli nimeltään Lucia ja yllä mainittu ostaja Nils Ingesson oli hänen todennäköinen veljensä. Gesta Kristin ja Olof Ingesson olivat mahdollisesti jotain sukua Rötgerille hekin. Yrjö Koskinen (Hist. Ark. VIII, 25) kutsui Rötgerin ja Nilsin sukua heidän vaakunansa perusteella nimellä "Käärmesuku", "Ormsläkten", mutta paremmin heidät tunnetaan kirjallisuudessa nimellä "Ingenpojat" tai "Diekn, Ingen-poikien suku".
Unioniajan alussa joutuivat rälssin tilat tarkastuksen alaiseksi ja edellisen kuninkaan Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella 1364-89 verottomiksi otettuja rälssitiloja laitettiin takaisin verolle. Paimion Vistalla 18.3.1405 pidetyillä oikaisukäräjillä tuomittiin Rötgerin tiloja Sauvon Hallialassa, Saustilassa ja Paimiolla palautettavaksi verotiloiksi. Kyseessä oli kaksi tilaa Sillankorvassa, yksi Hallialassa sekä yksi savu, talo Saustilassa ("tw j Sildinkorwe oc eet j Hallelaby oc een rök j Saustelaby"). Sauvon tilat olivat Poutajoen rannalla, Halliala nykyisen kirkonkylän kohdalla ja Saustila siitä vähän matkaa pohjoiseen. Kruunulle peruttiin silloin Sauvosta kaikkiaan 45 rälssitilaa. Suurtakaan vahinkoa tästä tuskin koitui Rötgerille, sillä useimmat maassamme silloin tehdyt peruutukset lienee muutaman vuoden kuluttua otettu takaisin rälssitiloiksi. Lisättäköön vielä, että Rötger itse istui neljäntenä käräjälautakunnassa. Vuosina 1407–23 esiintyi Rötger Turun tienoilla usein ensimmäisten asemiesten joukossa (sinetöintijärjestys oli hyvin tärkeä) tutkintakäräjillä ja katselmuksissa. Rötger Ingesson mainittiin viimeisen kerran v. 1423.
Rötgerillä oli 7 lasta, 2 poikaa ja 5 tytärtä. Ajan mukaan on lapset lueteltu ensin pojat ikäjärjestyksessä ja sen jälkeen tyttäret ikäjärjestyksessä; poikien ja tyttöjen keskinäinen ikäjärjestys ei ole selvillä: 1. Knut Rötgersson lähti maasta isän ja äidin vielä eläessä, eikä tullut takaisin.
2. Hans Rötgersson kuoli vähän ennen vanhempiaan.
3. Greta Rötgersdotter, pso. mahd. (Haga-suvun) rälssimies Valdemar Magnusson.
4. Karin Rötgersdotter, pso. Turun porvari ”Vilmar” (joka eri arvailujen mukaan mahdollisesti oli joko Hyvikkälän Diekn-suvun Valdemar Djäkn, Turun porvari ja myöhemmin Hämeenlinnan vouti, tai Garp-suvun Valdemar ?Hartviksson.
5. Märta Rötgersdotter, pso. Turun porvari Hans van Kampen, main. 1415.
6. Elin Rötgersdotter, pso. mahdollisesti rälssimies Magnus Fleming.
7. Kristin Rötgersdotter, 1.pso kihlakunnantuomari, Olof Skelge (heidän tyttärensä oli Lucia Olofsdotter Skelge, 2.pso. Turun porvari Hans Hostad.
Rälssimiehille naitetut tyttäret Greta, Elin ja Kristin saivat maatiloja myötäjäisinä (”vtgiffne med godz”), Turun porvareille naitetut Karin ja Märta kultaa ja rahaa (”Kaderin och Maertha, the wortho vtgiffne til Abo stadh met gull oc peninga”). Rahat käteismyötäjäisiin Rötger oli saanut panttaamalla Hallialan tilan 70 englannin noobelista (70x 7g = 490g kultaa) Raaseporin voudille Kort Gartzille . Rötgerin ja Lucian vävy, rälssimies Olof Skelge, lunasti myöhemmin pantin ja se kulki mutkien kautta Kristinan ja Olof Skelgen tyttärelle Lucia Olofsdotter Skelgelle, joka aikanaan katsoi tämän tilan isänperinnökseen. Vuosikymmeniä myöhemmin myötäjäisjaosta syntyi kuitenkin mehevä riita, kun Märtan tyttärenpoika Rötger Olofsson (ks. Rötger Olofssonin suku) vaati edellä mainitulta Lucia Olofsdotter Skelgeltä perinnönjaon korjausta.
Rötgerin erittäin todennäköinen veli Nils Ingesson Diekn mainittiin asiakirjoissa Länsi-Uudenmaan laamanniksi v. 1395 sekä v. 1405 rälssimaanomistajaksi Karjaan pitäjässä, jossa hän v. 1392 oli ostanut Sandnäsin (nyk. Bromarvissa) ja missä hän omisti Domarbyn. Hän omisti mahdollisesti myös Pohjan Gumnäsin. Nils sai v. 1412 Kalmarissa unionikuningas Eerik Pommerilaiselta rälssioikeuden ”omistaakseen ikuisina aikoina kaikkia tilojaan, kuten muutkin ritarit Ruotsissa”. Käytännössä tämä lienee lähinnä tarkoittanut oikeuden vahvistamista jo aiemmille rälssitiloille.
Kahden pystykäärmeen vaakunaa käytti myös Sääksmäen kihlakunnantuomari Hakon (Håkan) Knutsson . Etunimillä oli taipumus toistua suvuissa yhä uudelleen; Rötgerin pojan nimi oli myös Knut, joka seikka ei ainakaan puhu sitä vastaan, että Rötgerin ja Hakonin isät Inge ja Knut ehkä olivat veljeksiä. Hakonkin oli kotoisin Sauvosta, jossa häneltäkin v. 1405 oikaisukäräjillä peruttiin tiloja. Hakonin sisko Ingeborg Knutsdotter oli aviossa Nils Olofsson Tavastin kanssa.
Tiedot Luciasta, Rötgeristä ja heidän lapsistaan perustuvat pelkästään tyttärentyttären Lucia Olofsdotter Skelgen kirjeisiisin 1470-luvulta. Hän ei niissä valitettavasti kuitenkaan kerro Lucian tai Rötgerin vanhempien nimiä. Tiedot edellistä polvista jäävät siis lähinnä arvailun asteelle. Silti näkee usein mitä optimistisempia arvailuja Lucian ja Rötgerin vanhemmista. Mainittakoon tässä muutamia näistä villeistä arvailuista, vaikka niillä ei ole muuta kuin kuriositeettiarvoa. Lucian isä olisi näiden arvailujen mukaan saattanut olla Hendrik Clausson, valtaneuvos Jöns Andersson (Garp), tai hän olisi voinut olla Jägerhorn af Spurila -sukua.
Rötgerille ehdotetaan isäksi mm. Inge Diekniä, joka oli 1320-luvulla Uudenmaan ensimmäinen tunnettu laamanni, legifer Nylandiae. Inge Diekn oli ilmeisesti sama kuin uplantilainen Inge Allesson Diekn (vaakunassa palkin sisällä kolme kuusisakaraista tähteä) ja poistui dokumenteista jo saman vuosikymmenen lopulla. Tämä Inge Diekn oli aivan liian vanha ollakseen Rötgerin ja Nilsin isä, sillä hän oli todennäköisesti syntynyt 1280/1290-luvuilla, vähintään 60 vuotta ennen Rötgeriä ja Nilsiä.
Veljesten isäksi on myös ehdotettu Ingolf Diekniä, joka oli Länsi-Uudenmaan laamanni 1409, Porvoon kihlakunnantuomari 1413 sekä lisäksi Nilsin naapuri Karjaalla. Ingolf taas oli liian nuori tähän rooliin, sillä hän oli veljesten aikalainen, todennäköisesti nuorempikin, ja pikemmin Nilsin ja Rötgerin veli tai serkku, kuin isä. Arvailuja on myös esitetty siitä, että Rötger olisi ollut Turun porvaristosta lähtöisin tai että hänellä saksalaisesta etunimestään päätellen (alasaksan ja hollannin Rötger, yläsaksan Rüdiger ja englannin Rodger ovat sama nimi) ehkä oli siteitä siihen lukuisaan saksalaisperäiseen asemiehistöön, joka 1300 -luvun jälkipuoliskolla muodosti Suomen linnanväen rungon. Isän nimi Inge toisaalta on periruotsalainen. Hyvin yleinen nimenantotapa oli, että vanhin poika sai isänisänsä etunimen, toinen poika äidinisänsä, kolmas setänsä jne., joten on mahdollista että Rötgerin isän juuret vie Ruotsiin ja äidin Saksaan.
Rötgerin tärkeimmät maaomistukset Saustila ja Halliala sijoittuivat Sauvon pitäjän suomalaisen asutuksen sydämeen . Rötger-niminen mies olisi siellä epätodennäköinen maanperijä tai ainakaan maat eivät ole voineet olla suvun omistuksessa kovin monta polvea. ”Käärmesuvun” maanomistus keskittyi itäiseen Varsinais-Suomeen ja läntiselle Uudellamaalle: Rötger Ingesson omisti maita Sauvossa sekä mahdollisesti Paimiossa, Siuntiossa ja Karjaalla; veli Nils Ingesson Karjaalla ja Bromarvissa sekä mahdollisesti Pohjassa; Hakon Knutsson Sauvossa. Pikkuserkut Bromarvin Olof Ingesson ja Gesta Kristin vuoden 1392 asiakirjasta olivat nekin ehkä samaa sukuryhmittymää. 1457 möi eräs Ingrid Frödgersdotter maata Karjaan Mustiolta ja nimestään päätellen on arveltu hänen mahdollisesti olleen Rötger Ingessonin tytär (Frödgersdotter = Rötgersdotter; tämä on kuitenkin aika epätodennäköistä, koska Lucia Olofsdotter Skelge ei häntä mainitse, eikä mikään viittaa siihen, että ainakaan Rötgerillä olisi ollut maanomistuksia Mustiolla).
Eräs Karin Ingelsdotter, joka ehkä oli Ingenpoikien sukua, möi maata Pohjan Borgabyssä 1451. Pohjan pitäjän kylä Dekenby on mahdollisesti saanut nimensä Nilsistä ja häneltä, ”Niklis Diekn”iltä, peruttiin mahdollisesti tiloja Pohjan Skiöldarabystä 1405 . http://juhansuku.blogspot.com/2007/10/krmesuku.html
DJÄKN/DIEKN-Ingessöner, suku (Ormsläkten/Käärmesuku)
Inge lapsia: X=DIEKN Nielis*1380-, X=DJÄKN-Ormsläkten Rötker*1380-.
DIEKN 52,Nielis Ingesson*1380-†1433,omisti Gumnäsin tilan Pohjan pitäjässä,tuomari Uudellamaalla,vaakuna kaksi käärmettä (?lapsia?)
(-----------) DJÄKN Olaff Nilesson *1400/e.1479-†e.1490*Pojo,eli 1479 Pohja/Pojo, Halikon kihlakunnan tuomari(domhafvande) puoliso VAN KEMPE vaimo*n.1400- lapsia: X, tytär.
DJÄKN Rötger Olofsson*n.1430-†1495-1508,eli 1498,†Pohja,till Gännes i Pojo,ägde Gännes,Gumnäs i Pojo,väpnare,asemies puoliso GÄDDA Rangnhild*n.1430-†1537 lapsia: X, tytär.
DJÄKN Brita Rötgersdotter*1455/1475/n.1487-†1508,*Pojo,Gennäs/(*Pojo,Bramboda),till Dalkarby och Gännes i Pojo,2&,&Pojo,Gennäs puoliso BOIJE Anders Carlsson*1460/e.1480/n.1485-†11.8.1537
DJÄKN-Ormsläkten Rötker Ingesson*1380-†(j.)1423 Sagu,*Pernaja, Uudenmaan alilaamanni,aatelinen, väpnare puoliso (GARP) Lucia (Jönsdotter)*n.e.1330-†j.1423 lapsia: DJÄKN-Ormsläkten Märta*n.1360-/*n.1396-,&1472 puoliso VAN KEMPE Hans*n.1370- †j.1415
Tommy Pohjanen sukujuuret:
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com
