DUFVA
DUFVA suku,Munkeby,Borgå
DUFVA Bengt*1363-eli 1450 Suomessa, till Munkeby,*Munkeby,Porvoo,ägde herr Olof Tawasts dotter,hon skall hetat Ingrid puoliso (TAWAST) (Ingrid)*1367-*Munkeby,Porvoo lapsia: Per&, X.
DUFVA Olof*1389-,yrke:frälse,adlades och fick frälsebrev 17.5.1413,i Vadstena,sai rälssikirjeen kuningas(erikxIII:lta,*Porvoo,Munkeby†Pernaja),&12.3.1413 (Rälssillä tarkoitettiin 1200-luvulta lähtien, vapautta maaverosta korvauksena sotapalvelusta ts. ratsumiehen varustamisesta. Vuodesta 1569 yhtä kuin aateli.) puoliso STOLTEFOTH Kerstin ((/Helviksdotter?))*1393-*Tofsdala,Pernå sn,Nyland*Taivalsalo,Pernaja http://www.genealogia.fi/genos/51/51_73.htm
(STOLTEFOTH Tuo Helvik Stoltefot oli Taivassalon kirkkoherra katollisella ajalla, joten hänellä tuskin oli ainakaan tunnustettua tytärtä.
Nuo kirjaukset lienee lähtöisin FMU 1396 olevasta dokumentista: Helvik (Stoltefot), kyrkoherde i Töfsala upplåter åt sin vän och "måg", Olof Bengtsson i Borgå all sin ägolott iTorsby i Pernå. Åbo 12 mars 1413.
Nyt olisi kaiketi huomattava, että tuo vävy ("måg") on lainauksissa. Vähän sama asia, kun kutsun sisareni miestä meidän perheen vävyksi. Joku on kuitenkin tulkinnut tuon ilmeisesti niin, että kyseessä on kirkkoherran vävy.
Genoksen jutussa asia lienee esitetty oikein, että kyseessä on kirkkoherran sisar.)
lapsia:
DUFVA 24,Bengt*(n.).1421-†(j.).1446*Munkeby,Borgå,till Munkeby,Porvoon Munkebyn herra,1&/2&.
puoliso (DANSKE) (Catharina)*1425-,eli 14.4.1482,*Dönsby,Karris sn,Nyland,som i vapnet förde två svarta hästskor på en hvit snedbjelke
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4962&highlight=DANSKE
lapsia:
Catharina*1445*Munkeby,Borgå,
X,
Henrik*1449-+1522,Porvoon Vekkosten herra 1535,omisti myös Boen tilan Porvoon läänissä,sai verovapauden 5.8.1535&,
Jakob*1451-+1532 Porvoon Näsetin herra,bosatt:Näset,Borgå sn&,
Brita*1453-+1480&,
Catharina& +barnlös,
Margareta*n.1445&,
Ragnhild&,
Cecilia*1475&.
DUFVA Nils*1447-†j.1495,herre till Munkeby,Borgå sn,Porvoon Munkebyn herra 1495,lagman i Karelen,Karjalan laamanni,slottsloven på Viborg 1495,Viipurin linnan päällystöä 1495,linnanpäällikkö Viipurissa,ska tillhört adliga ätten 95,i Finland,kutsuttiin "vapaasukuiseksi"mieheksi,vieraili Turussa valtiohoitaja (sten sturen) luona 1488,esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen.,nämnd 1459-88,oli 1400-luvun lopulla Itä-Suomessa keskeisissä hallintotehtävissä sekä rauhan että sodan aikana, kunnes virkojen hoito vaati hänen henkensä. puoliso DJEKN Sunneva Pedersdotter ((tai Mårtensdotter?))*1453-,från Mervis gård i Hattula socken lapsia: X, Birgitta&.
DUFVA 88,Peder*1473-†1562,*Munkeby,Borgå,till Munkeby i Borgå sn,adel nr 95,domhafvande i Borgå län,tuomari Porvoon läänissä,sai 1535 läänitykseksi Lassdalin Porvoon kunnassa (skulle därför göra surttjänst själf tredje med tre goda hästar och harnesk).Porvoon läänin lainlukija ja omisti rälssitiloja (myöhemin kartanoita) niin Porvoossa kuin Uudellamaalla. puoliso (BOIJE Anna Eriksdotter*1536-*Tirmula,*Dalkarleby)
((Tai:? puoliso: Anna Gudmundsdotter (Tirmula) †1560,&1535))?(ilmeisesti virhe koska ei ajallisesti sovi)
lapsia: Benkt,linnanvuoti:1595,+1595&.
DUFVA Carin*1566-,(*1530/), *Munkeby,&Finland,1&n.1587Munkeby,&e.20/3 1589 puoliso GRÖNING Casper†1630
DUFVA Keskiaikainen aatelissuku, joka mainitaan jo 1300-luvun lopussa, jolloin Bengt Dufvan "sanotaan menneen naimisiin Herra Olavi Tavastin Ingrid nimisen tyttären kanssa."
TAULU 1
Bengt Dufva.
Pojat:
1. Per Dufva. - Puoliso Ingrid Jönsintytär 2. Olof Dufva, taulu 2.
TAULU 2
Olof Dufva, Porvoon Munkebyn herra; sai rälssikirjeen 17.5.1413 Vadstenassa kuningas Erik XIII:lta.2 - Puoliso Kerstin Stoltefoth, veli(puoli) Taivassalon kirkkoherra Helvik Stoltefoth, joka antoi kaikki tilusosuutensa tälle "vän och måg" Perniön Torsbyssä 12.3.1413. 3, 4
Poika:
1. Bengt Olofinpoika, taulu 3.
TAULU 3
Bengt Olofinpoika, Porvoon Munkebyn herra; eli 1446. - Puoliso Catharina Danske, jonka vaakunassa oli kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella vinopalkilla; vanhemmat Henrik Perinpoika Dönsbystä ja Anna Perintytär Veibystä.
Lapset:
1. Henrik Bengtinpoika, Porvoon Vekkosten herra; omisti myös Boen tilan Porvoon läänissä; sai verovapauden 5.8.1535. - Puoliso Elsa Bengtintytär, vanhemmat asemies Bengt Hammar, joka käytti nelihalkoista kilpeä, ja Anna Perniön Laukosta. 2. Jacob Bengtinpoika, Porvoon Näsetin herra; elossa 1530. - Puoliso Margareta Tuvesintytär hänen 1. aviossaan; 2. puoliso rälssimies Engelbrekt Larssinpoika Isnäsistä, jonka Margareta peri tämän kuoleman jälkeen; kuollut ennen 10.3.1532; vanhemmat Porvoon kuninkaankartanon vouti Tuve Månsinpoika (tanskalainen börd) ja Cecilia Jakobintytär Horn. 3. Brita Bengtintytär. - Puoliso Jakob Lydekenpoika Porvoosta. 4. Catharina Bengtintytär, kuoli lapsettomana. - Puoliso Olof Bodebek Pyhtäältä, joka sai rälssin tiloilleen 1450 kuningas Kaarle Knuutinpojalta. 5. Nils Bengtinpoika, Munkebyn herra; kutsuttiin "vapaasukuiseksi" mieheksi; vieraili Turussa valtiohoitaja Sten Sturen luona 1488, esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen; linnanpäällikkö Viipurissa 1459, laamanninna Karjalassa. - Puoliso Sunneva Djäkn, isä Per Djäkn. 6. Margareta Bengtintytär. - Puoliso Matts Frille Perniön Viipurissa, oli elossa 1477. 7. Ragnhild Bengtintytär, taulu 4. 8. Cecilia Bengtintytär. - Puoliso tuomari Itä-Uudellamaalla, Sigfrid Andersinpoika (Rålamb).
TAULU 4
Ragnhild Bengtintytär. - Puoliso nimismies Nils Olofinpoika (Katso Ållongren-suku, taulu 2) Porvoon Pepotista, elossa 1489.
Lähteet:
1. Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser. II, Gustaf Elgenstierna, Tukholma 1926, s. 330-332. 2. DF/FMU 1404 3. DF/FMU 1396 4. Genos 51 (1980), s. 73-78 (Tapio Vähäkangas, Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset)
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm
29.7.2010 Dufva, osa yksi Myöhemmin Dufvana tunnetuksi tulleen suvun kantaisä Olof Bengtsson mainittiin ehkä ensimmäisen kerran vuonna 1408, kun eräs sen niminen henkilö maksoi Viipurin linnapäällikkö Tord Bonden asiamiehenä velan eestiläiselle Paadisten luostarille. Hänen äitinsä olisi 1550-luvun lähteen mukaan ollut Olof Tavastin tytär Ingrid (”ägde herr Olof Tawasts dotter, hon skall hafva hetat Ingrid”). Tälle tiedolle ei kuitenkaan löydy vahvistusta keskiaikaisten Tavastien sukupuusta tai muualtakaan.
Turussa päivätyssä kirjeessä mainitaan toisaalta eräs Jusse Dufva jo 10.6.1407, mutta hänen yhteyksistään Olofiin en ole itse tietoinen. Tämä Jusse osti mainittuna vuonna 500 markalla "Muurilan, Niemen ja Sotalan - Murila, Nemis och Sotala". Kauppakirjan vahvistivat sineiteillään Klaus Fleming, Kalus Lydikenpoika, Rötger Ingesson, Olof Matsson, Stigholfs, Olof Andersson ja Peder Magnusson.
Olofin vaimo oli nähtävästi nimeltään Kerstin Stoltefot. Täyttä varmuutta asiasta ei ole, sillä etunimi mainittiin vasta 1550-luvulla. Sukunimi on pääteltävissä siitä, että Kerstinin veli tai velipuoli, Taivassalon kirkkoherra (ent. Pernajan kirkkoherra) Helvik Stoltefot luovutti 12.3.1413 kaiken perintöosuutensa Pernajan Torsbyssä Olofille, ”ystävälleen ja sukulaiselleen”, ja 1419 puolet Pyhtään Kullasta.
Olof Bengtsson sai 17.5.1413 rälssikirjeen Vadstenassa unionikuningas Erik Pommerilaiselta kaikelle maaomaisuudelleen (”frelse vpå altt hans godz, som han rätteliga fångitt hafver”). Samana vuonna hän osallistui myös käräjiin Porvoossa, nähtävästi voudin ominaisuudessa. Asiakirjassa vuodelta 1421 häntä nimenomaan sanotaankin voudiksi. Olofin Porvoon pitäjän Munkkalan (Munkby) tilasta tuli suvun kantatila ja Helvikiltä saatu Pernajan Torsbykin (myöh. Nybondas) oli osittain suvun omistuksessa vuoteen 1662 asti.
Edellä mainitulla vaikutusvaltaisella eestiläisellä Paadisten luostarilla oli keskiajalla mittavia omistuksia Suomenlahden pohjoisrannalla ja mm. kalastusoikeuksia Vantaanjoella. Helsingin Munkkiniemi, Kirkkonummen Munkkulla sekä monet muut vastaavat paikat Uudellamaalla ovat saaneet nimensä munkkiveljesten mukaan. Olof ja hänen lankonsa Helvik näyttivät olleen tiiviissä tekemisissä luostarin kanssa, sillä:
- Olof oli nähtävästi asiamiehenä Viipurin linnapäällikön ja luostarin välillä 1408 (ks. edellä).
- Olofin kotitilan Munkkalan (Västra Munkby) nimi on todennäköisesti saanut nimensä luostariveljistä ja se oli ehkä tullut hänen omistukseensa vasta 1400-luvun alussa, siis niihin aikoihin, kun luostari luopuili Suomen puoleisista omistuksistaan. Tämä on kuitenkin ristiriidassa toisen arvion kanssa, jonka mukaan Munkkala olisi ollut jo suvun aiempien polvien hallussa. Jos tämä jälkimmäinen arvio on oikea, tarkoittaisi se että suvulla on voinut olla kytkentöjä luostariin jo ennen Olofiakin.
- Olofin harvinaisen nopea rälssioikeuden saaminen omistuksiinsa saattaa myös selittyä poliittisen tai puolustuksellisen tyhjiön muodostumisella luostarin vetäydyttyä; Helvik luovutti Torsbyn omistuksensa Olofille maaliskuussa 1413 ja Olof sai rälssioikeuden kaikelle omistukselleen jo kaksi kuukautta myöhemmin.
- Ottaen huomioon, että Stoltefotien juuria oli Balttiassa ja että suku muutoinkin oli tekemisissä Padisten kanssa, on todennäköistä, että Torsbyn tilakin oli joskus kuulunut luostarin omistuksiin.
- Luostarilla oli Porvoon seurakunnan ja sen kappeliseurakuntien, mm. Pernajan, patronaattioikeus eli pappien nimittämisoikeus vuosina 1351-1428, joten Helvik oli tullut Pernajan kirkkoherran virkaansa nimenomaan luostarin luvalla.
Olofista ja Kerstistä tuli kantavanhempia suvulle, joka tultiin myöhempien polvien aikana tuntemaan nimellä Dufva. Ensimerkintä "Dufve" esiintyy 1500-luvun loppupuoliskolla; suku otettiin Ruotsin ritarihuoneelle 1625 nimellä Dufva no. 95, mutta nimilinjat kuolivat kuitenkin n. 1750. Dufva, "Kyyhky" ei sukunimenä ole harvinainen ja sen nimisiä sukuja on aikojen saatossa ollut Suomessa moniakin, tavallisimmin kuitenkin 1700-luvulta lähtien sotilasnimenä. Myöhempien aikojen ruotusotilaan, jolla ei palvelukseen astuessa välttämättä ollut sukunimeä, piti saada lyhyt, ytimekäs ja helposti muistettava ”sukunimi” - Suomen tunnetuin Dufva-henkilö, Sven, olikin sotilas. Nämä myöhemmät Dufva-suvut eivät kuitenkaan liity mitenkään tähän Porvoon pitäjän keskiaikaiseen rälssisukuun.
30.7.2010 Dufva, osa kaksi Kerstinillä ja Olofilla oli poika Bengt Olofsson, jonka kotitila oli Porvoon pitäjän Munkkala. Hänen puolisonsa sanottiin olleen Katarina Danske, Karjaan Dönsbyn Henrik Perssonin ja Lohjan Veijolan (Veiby) Anna Persdotterin tytär. Katarinan vaakunakuviossa oli saman tiedon mukaan kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella vinopalkilla.
Vaimoon liittyvät nimet sekä vaakunatieto ovat Jaakko Teitin käsialaa 1550-luvulta, eikä kummastakaan ole aikalaismerkintöjä. Karjaalla eli 1400-luvulla suku, jota kutsutaan asuinpaikkansa mukaan Dönsbyn suvuksi. Tämän suvun jälkeläisillä oli 1500-luvulla vaakunassaan yksi hevosenkenkä, joka muistuttaisi Katarinan kahden kengän vaakunaa. Dönsbyn suvulla oli myös tiiviit sukuyhteydet Lohjaan, joten nämäkin tiedot tuntuvat luontevilta. Katarina lienee syntynyt 1400-luvun ensi puoliskolla (lastensa syntymäajoista päätellen), eikä Karjaan Dönsbyssä tai Lohjan Veijolassa niihin aikoihin tavata Henrik Persson tai Anna Persdotter -nimisiä henkilöitä. Tämä voi kuitenkin yksinkertaisesti johtua aikakauden niukoista asiakirjalähteistä tai siitä, että Jaakko Teitti joko sai 1500-luvulla tehtyihinsä kyselyihinsä väärät nimet tai hän kirjasi ne väärin; olihan aikaakin kulunut jo yli 100 vuotta. Toisaalta oli Teitti itse kotoisin Pernajalta, joten olisi luullut hänen tunteneen Munkkalan asiat melko hyvin.
Lisänimi Danske, tanskalainen, on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen, sillä Dönsbyn läheisyydessä, Österbyn yökunnassa, on paikkanimi Danskarbackgärdan, joka viittaisi siellä joskus sijainneeseen talon- tai kylännimeen Danskarbacka. Ja kaiken huippuna: sattumaa tai ei, mutta Karjaan Dönsbykin arvioidaan olleen Paadisten luostarin entisiä maita. Joka tapauksessa Dönsbystä hieman Pohjanlahdelle päin oleva Skavistad eli suurin piirtein nykyinen Billnäsin ruukki kuului aikanaan luostarille.
Bengtillä oli lapset:
1. ? Henrik Bengtsson, omisti Porvoon pitäjän Vekkosken ja Boegården, jolle hän sai rälssivapauden v. 1535 . Hänen puolisonsa oli joko Elsa, asemies Bengt Hammarin tytär tai hän oli ns. Kråkön sukua.
2. Jakob Bengtsson, Porvoon pit. Näse, puoliso Margareta Tuvesdotter, k. 1532 menn.
3. Brita Bengtsdotter, puoliso oli Porvoon Jakob Lydekesson.
4. Katarina Bengtsdotter, puoliso rälssimies Olof Bodebek Pyhtäältä.
5. Nils Bengtsson, peri Munkkalan, mainittiin ”hyväsukuiseksi” 1488 hänen tavatessaan valtionhoitaja Sten Sturen Turussa sekä esittäessään hänelle ja saaden hyväksytyksi esittämänsä sukuselvityksen, oli Viipurin linnan vouti vuonna 1495. Puoliso Suneva Pedersdotter.
6. Ragnhild Bengtsdotter, puoliso Nils Olofsson, nimismies 1480, Porvoon pitäjän Peippolasta, ns. Ållongren -sukua.
7. Cicilia Bengtsdotter, puoliso Itä-Uudenmaan laamanni Sigfrid Andersson (Rålamb).
Kysymysmerkillä varustetun Henrikin kuuluminen sisarusparveen tuntuu oudolta. Henrikin on täytynyt olla syntynynyt viimeistään 1460-luvulla, koska isoisä Olof Benktsson oli syntynyt jo 1300-luvun lopulla ja veli Nils mainittiin ”hyväsukuisena” miehenä jo 1488. Henrik olisi siis saanut rälssoikeuden 1535, jolloin hän oli vähintään 65 vuotta. Ei mahdotonta, mutta todennäköisempää olisi, että Vekkosken ja Boegårdenin Henrik oli sukuun kuulumaton henkilö.
DUFVA NYLÄNDSKA SÄTES- OCH KUNGSGÅRDAR FRÅN MEDELTID OCH 1500-TAL Grundutredning och inventering Ulrika Rosendahl 2003 Museiverket Byggnadshistoriska avdelningen
Page 33 Kommun Typ Borgå Frälsesäteri Namn 1 Munkby Namn 2 Namn 3 Väster Munkby Första omnämnande 1413 Historia och beskrivning År 1413 förekommer det en Olof Bengtsson i Borgå (FMU nr.1366), som Ramsay identifierar som den Olof Bengtsson (Dufva) som samma år får frälse på alla sina gods av kung Erik. (Ramsay 1909:87-88, FMU nr. 1404). Varken i frälsebrevet eller annanstädes nämns vilken gård denne Olof skriver sig till, men det är mycket möjligt att det var Munkby som var Olof Bengtssons sätesgård, som det anges i Jacob Teits klagomålsregister från 1555-1556. (Tod. V:227) I Rusttjänstlängden från 1554/55 kan man utläsa att Peder Nilsson (Dufva) till Munkeby hade en betydande egendom på 11 gårdar, (HTF 1962:177) 1562 har hans son Bengt Persson 3 landbönder. (Tod. III:75) Om byggnadsbeståndet finns ett omnämnande att den på 1680-talet har haft en manbyggnad med sex rum, men gården drabbades hårt av det ryska anfallet 1713. (Allardt 1925:205-209) Numera hör gården till Drägsby. På kartor från 1710 och 1727 är tre hus utritade på Munkby, alla lika stora, det förefaller som om gården inte hade en specifik karaktärsbyggnad vid denna tidpunkt.(RA/LA B3 Kartor 1710, 1727, B3 12/1-3 Inventerad Datum Inventerare 13.8.2003 Ulrika Rosendahl Iakttagelser Idag är Munkby inte ett herrgårdsområde, utan en bergig kulle med ett bostadshus. Kullen i fråga reser sig ca. 15 m.ö.h. på Svartsåns västra sida, och är omringad av åkermark. Norr om huset finns en stenhög, som eventuellt kunde utgöra resterna av en ugn, och norr och väster om huset finns det också stenhögar. Alldeles vid infartsvägens västra sida fanns en stenrad. Det tjocka gräslager som täckte marken gjorde det dock svårt att göra helt tillförlitliga iakttagelser. Jorden i trädgårdslandet norr om huset innehöll rikligt med tegel. Pestbacken, som är belägen öster om Munkby kontrollerades också, men där gjordes inga iakttagelser. Klassificeringsförslag 2 - odaterade lämningar bevarade http://www.nba.fi/tiedostot/4d109593.pdf
Tommy Pohjanen sukujuuret:
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com
