FRIIS
FRIIS suku,Wermeland>,Pidisjärvi(Nivala),Haapajärvi.
Nykyisen Hollannin ja Tanskan länsirannikko saaristoineen on ollut Pohjois-Euroopan historiaan paljon vaikuttaneiden friisien heimon kotiseutu. Kalastuksen parissa friisit kehittyivät taitaviksi merenkulkijoiksi ja purjehtivat yhä kaukaisemmille vesille. Itämeren piiriin syntyi heidän kauppasiirtoloitaan. Näissä uusissa ympärisöissään he käyttivät vielä 1200-luvulla toisena nimenään kansallisuutta osoittavaa nimeä Friis erottumaan suuremmassa yhteisössä muista saman etunimen omaavista ihmisistä.
FRIIS suku,Wermeland>,Pidisjärvi(Nivala),Haapajärvi
FRIS/FRIIS 41,Johan Johansson*1739(/1745)†21.7.1780 *Wermeland,Sverige, †träffad av åskeslag vid(Mutaneva ) äng,Pidisjärvi(Nivala),Haapajärvi. --- http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5545655&kuvanumero=22&ay=823407&sartun=84900.KA&atun=184286.KA&amnimeke=Kalajoen+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot+1772-1788+%28IC%3A2%29&ay2=103132
Kalajoen seurakunta > Kalajoen seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1772-1788 (IC:2)
1775: NB ,N:30, 16 Maj föddes qvinnspersonens Lijsa Thomsdrs oächta barn Anna Lisa, fadren skall wara efter hennes sägen soldn Jon Jonson Fris,som är efter prästbetyg gift i Wermland.
1775,30.5. syntyi naishenkilön Lisa Thomastyttären avioton lapsi Anna Lisa, isä on hänen kertoman mukaan sotilas Jon Jonson Fris, joka on papintodistuksen mukaan naimisissa Värmlannissa. --- soldat,ruotusotilas,5 fot (9 1/2) tum = 1,7653 meter,>(1669)Finland,Johan Johansson Fris född ca 1739 i Värmland. Han var 30 år då han kom till Finland och var rote soldat i Pyhäjoki kompani nr 8, Koponen 1779-1780 och reserv i rote nr 52 under åren 1775-1780, Soldat nr WA1225 och ES 2290 i rullarna. Troligen är ursprunget till hans soldatnamn Fris från Sverige. (Ryk.653,Komp.:52,Ruotu:Wetoniemi):1775:Aloitti palv. 1.3.1775,varamies,sotilas,kirjattu sotilaaksi Komp.8:aan,1776-(palv.),1779/6:1775 sotilas Komp.8:ssa,(Ryk.609,Komp.8,Ruotu:Kåponen, Olmankosken sotilastorppa ):1775:(palv.),sotilas,1779/6:(palv.).Asui perheineen Olmankosken sotilastorpassa,joka oli Malilan tilalla nykyisessä Nivalassa. rullan nro ES 2290, 4.9.1775 (Wargenings Manskap) kirjauksessa Johan Johansson Friis oli kirjattu varamieheksi ruotuun 52 ja tässä hänen syntymäpaikaksi (födelse ort) oli merkitty Österbåtten ja samaisessa kirjauksessa merkitty myös: inskr. i Nro 8 vac eli vakinaiseksi sotilaaksi ruotuun nro 8. puoliso 85,Maria*2.7.1736(/*2.9.1732)-†29.3.1822 lapsia: 72,Carin*15.4.1766-+22.5.1838+ålderdom,lapsettomana,Ylivieska.Tullut Pidisjärveltä 1784 piiaksi.Asuinpaikka vuodesta 1785 Alavieska, talo, jossa aloitti piikana (RK Alavieska 1782-1787, s. 30/32), sitä ennen piikana talossa Nivala Pidisjärvi RK 1787, (RK Oul 1790-96, s 32 Kukkala),&Kalajoki,1&22.1.1788&Alavieska, 2&23.2.1810&Alavieska,>Ylivieska,3&19.4.1815 , X, 76,Pehr*13.12.1779-+17.12.1855 +paiseisiin+Pyhäjoki,Limingoja by,ruotuvaivaisena ,&22.12.1804,2&15.7.1832 Pyhäjoki,3&8.8.1836 Pyhäjoki,(RK Kalajoki 1782-87 s. 187, RK Kalajoki 1788-93 s. 196, RK Oulainen 1790-96 s. 32 Kukkala, RK Oulainen 1797-03 s. 15 Kukkala, RK Oulais by 1804-10, s. 170 palvelusväki, RK Oulais by 1811-17, s. 75 palvelusväki, RK Oulais by, inhysis 1818-24, s. 80 inhyses,Oulainen kirkonkirja 1825-30 s. 86, RK Pyhäjoki 1831-38 sivut 248, 250, 251, RK Pyhäjoki 1839-45, s. 246, RK Pyhäjoki 1847-57, s. 281, Pyhäjoki kuolleet 1855, s. 24, RK Pyhäjoki 1855-76, Pyhäjoen pitäjäkokouspöytäkirja ruoduista 1848 s. 29, Rulla IK 84),1,Perheen asuinpaikka:Oulainen Mehtälä 32 (uudistila) 1807-11.Tila autiona 1812.Perhe muutti Pyhäjoelle 24.11.1829,*Pidisjärvi,*Haapajärvi,Drg.,(uudistilallinen).
FRIIS 69,Jonas)*(29.12.1768)-†3.9.1838†br:böld. Kalajoki>1791Oulainen,Kuckala,klockarebohl,Niemelä,Kukkala oli lukkarin virkatalo,klockare1793-1838.(oli kirjoitustaitoinen,tietoa kirjassa Oulaisten historia),Uskoisin myös tutkimusteni perusteella, että Jonas Friis olisi oppinut lukemaan ja kirjoittamaan ja saanut myös lukkarin oppia ollessaan silloisessa Kalajoen pappilassa renkinä. Pappina oli tuohon aikaan Salmenius. 1792 lukien Jonas oli renkinä ja lukkari Cannelinin apulaisena Oulaisissa. Pitäjän historiakirjojen mukaan Jonas on ollut hyvin suosittu lukkari.&10.12.1797 puoliso WALDING 71,Maria Elisabeth*23.12.1776-†17.2.1848 lapsia: 28,Emanuel*21.10.1798-+12.3.1827+Oulu,+kuolinsyy:afhändt sig sielf lifvet,eli riistänyt itseltään hengen("salig andas morbus for case kastade hand"),&5.3.1825 ,färgare,värjäri1818-25,>(1813,Kokkola)>1818Oulais>1818Brahest.>Oulais.Asuinpaikka Oulainen Kukkala ja Friisvall vuosina 1819-24, mutta ollut välivuosia Raahessa seuraavasti: vuokralaisena 1821 numerossa 8, 1822 numerossa 18, 1825 numerossa 65.Vuodesta 1825 Oulu N:o 23.(RK Oulainen 1797-03 s.15 Kukkala, RK Oulainen 1804-10 s.28 Kukkala, RK Oulainen 1811-17 s.28 Kukkala, RK Oulainen 1818-24 s.70 Kukkala, RK Raahe 1818-24 s.110, RK Raahe 1825-31 s.98, RK Oulu, s.122), X, 1,Stina Maria*23.1.1802-†12.5.1803, 1,Stiina Caisa*21.5.1804-+15.8.1805, 61,Frants Zachris*30.3.1807-+15.5.1868+lavantautiin,+Haapajärvi,&5.11.1826,1826 pliktat för sabbatsbrott och slagsmål och lägersmål1827pliktat för sabbatsbrott och (herjauksesta) >,valittiin lukkariksi Haapajärvelle 1841,Ennen tähän virkaan valintaa hän oli ollut jo kaksitoista vuotta isänsä apulaisena Oulaisten seurakunnan lukkarin toimessa ja tästä ajasta pari vuotta hoitanut itsenäisesti mainittua virkaa.Hän oli myös ollut Oulaisissa kirkkoväärtinä sekä suntiona 1831 lukien Palkasta mainitaan, että se olisi ollut 5 ruplaa vuodessa.Vächtare,T:f: klockar.Perhe muutti 18.4.1842 Haapajärvelle.Hänen kerrotaan veisanneen niin kovalla äänellä, että veisuu kuulunut naapurikylään., 56,Jonas Fredric*2.1.1810-†28.2.1866(klockar),Ldbd:,maanviljelijä&18.12.1834, 32,Jacob*16.6.1812-†14/18.1.1845+vatsatautiin,naimattomana,Haapajärvellä,är lytt och krympling,Oulaisten lukkari 1839-45,asui Kukkala, 83,Carl Johan Friis/Pusa/Ranta-Pykölä eli Savallampi*6.7.1815-+20.9.1898&23.3.1836,bonde,fol.84,brottm.bok no:283=9.2.1872 vid vintertinget i Pyhäjoki bötfälld för första resan brännvinsförsäljning och innehafvande av brännvinsbränningsredskap,1879 vid vintertinget i Pyhäjoki bötfälld 2dra resan för bränvinsförsäljning., Pyykölä-Pusa-talo , jossa Kalle (s. 1815) asui ja piti kestikievaria ja siellä oli myös kuntakokoukset. Oli kuntakokousten pitopaikka ja siellä oli kestikievari. Kuntakokouksia pidettiin aina vuoteen 1870 saakka. Lähde: Niilo Räsänen Oulaisten pitäjän historia, sivu 159
26,Zefanijas Friis/Niemelä*10.11.1817-+23.11.1843,perukirja 18.12.1843,talokas,&30.12.1842.
FRIIS/FRIISVALL 68,Gustaf*2.3.1800-†28.6.1868†nerf,*Oulainen,husbonde,sytningsman,>(1825)Friiswall,anmärkningar: pliktat för lögnsmål hösttinget 1833,1836,2brb16kopr,1brb92kopr,4brb8kopr,Gustaf Joonaanpoika Friisillä oli avioton lapsi Gustaf s. 27.10.1821 Kirsti Tuomaantytär Lastumäen kanssa, (Oulainen, syntyneet 1821 s. 253, RK Oulainen 1831-37 s. 96 Inhys, back.(fad: s: v: Gust: Jona:s: Friis),qv:p: Carin Thom:dr Lastumäki 20-25 ,Gustaf (oägta)&7.7.1821 puoliso KORKIAKOSKI 73,Maria*7.4.1801- †15.4.1874 lapsia: 83,Maija Lisa*10.4.1822-†28.2.1906,&18.3.1849, 49,Anna Sophia*22.2.1825-†4.12.1874,1&17.1.-23.5.1857,2&13.121868-21.2.1869, 1,Zephanias*5.9.1828-†22.6.1830, X, Helena Caisa*24.7.1835-,>2.11.1853 Ylivieskaan,>17.11.1854.Oulaisiin,>16.1.1855 Ylivieskaan, 68,Gustaf(Kusti)*24.5.1840-†16.2.1909,&4.11.1861>1904 Oulaisiin.
FRIIS/FRIISVALL/POHJASENPERÄ 81,Jonas*23.7.1831-†27.7.1913*Oulainenhusbonde,talollinen,talonisäntä,elatusmies >1911(hpe:5.6,1912.:28.7.)Likalan kinkeri,Savallampi,(Siirtola)muistutuksia:rikoskirja:no:242:1869 vid w:tinget bröderna Jonas&Gustaf,angifven för brännvinsbränning,målet uppskjutet.1869 vid hösttinget Gustaf fälld att böta 100 mark. no:250:Jonas 1869 vid höstetinget angifven för oloflig bränvinsbränning,målet tagit uppskof.1870 vid vinterting do uppskjutits.no 291:1872 vid höstetinget med Pyhäjoki socken för innehafvande af bränvinsbränningsredskap ifälld till ansvar.&12.12.1852, puoliso VAIKKO 67,Helena*17.7.1829-†20.1.1897 lapsia: 82,Anna Maria*7.7.1853-†3.12.1935,o.ä.dotter*28.5.1871-,&10.8-11.10.1873, 1,Lena Caisa*26.4.1855-+6.7.1856, 3,Henrik*14.6.1857-+28.4.1861, 86,Caisa Lisa*16.5.1861-†3.10.1947, 4,Jemina*22.1.1863-†9.4.1867, 3,Serafiina*22.1.1864-†9.4.1867, 2,Lena Gustava*29.12.1865-†29.4.1868, 0,Hilma Johanna*11.10.1867-†18.10.1867, 32,Selina*5.7.1869-†2.6.1902Merijärvi>1892 Merijärvi&14.4.1892Oulainen,Kuulutetut kirjasta: " Ylkä Talollisenpoika nuorimies Matti Heikinpoika Kalapudas Merijärven seurakunnasta ja morsian Talollisentytär nuoripiika Seliina Joonaantytär Pohjosenperä,Oulaisten kylästä.Puhemies Jaakko Jaakonpoika Rahkola Ylivieskasta." Kuul. 31.1, 7./14.21892,Lapset jääneet pienenä orvoksi ja olleet sijoitettuna eri perheissä., 55,Johannes*19.2.1872-†7.4.1927,&25.1.-29.3.1901,>Amerika,>Pohjasenperä,>1903, Keskikastari,>Likalanperä,Savallampi,Siirtola>(Korvenkylä,Vihanti).
POHJASENPERÄ 82,Amanda*9.6.1859-†15.6.1941*Oulainen>16-20.3.1884Ylivieskaan,&20.6.1884 puoliso RAHKALA/POHJANEN 76,Jacob*19.3.1852-†26.3.1928*Ylivieska&20.6.1884. lapsia: 88,Jenni Maria*11.12.1886-†23.3.1975,1&18.3.-10.4.1911,2&25.4.-2.6.1930, X, 99,Anna Aliina*2.11.1892-†1992,&7.3.-21.4.1924, 77,Hilda Seliina*2.2.1896-†20.1.1974,&24.6.1945, 95,Jaakko Vilhelmi*14.7.1899-†1995,&27.5.-3.6.1921,>Merijärvi.
RAHKALA/POHJANEN 79,Johan Viljami*(23.2.1889)-†22.9.1968*(Ylivieska)&19.10.1924. 5l=4p,1t,= puoliso SARALAMPI 85,Hilma Sabiina* 27.10.1903-†( 6.8. 1989)*Oulainen lapsia: 71,Vilho Johannes*11.7.1925-†1996,&6.1.1949,>9.8.1949 Pyhäjoki, 72,Voitto Kalervo*18.6.1933-†(2006),>Ruotsi,Skinnskatteberg,>Utajärvi&17.4.1966 Annikki Ritva*29.1.1937-,&17.7.1955, >17.8.1955 Saloinen,>Ruotsi,Skinnskatteberg,>Norberg>Sandviken>Espoo>Sulkava>Veikkola>Hämeenlinna>Espoo,(>Oulainen?), X, Valto Jaakko*28.12.1944-,&6.1.1963,>Ruotsi,Skinnskatteberg.
POHJANEN Väinö Henrik*14.7.1940-*Oulainen&(24.7.1965)>(1958)Ruotsiin,Skinnskatteberg). puoliso RÄÄF Maj-Lis Gunvor Alice*13.9.1945-*Alaveteli lapsia: Mikael Anders*2.7.1969 POHJANEN Tommy Henrik*13.3.1966-*Ruotsi,Skinnskatteberg
FRIIS I sukupolvi Friis
Taulu 100
I. Johan Frise, sotilas, s. 1739, kuoli 21.7.1780 salamaniskuun Metaniva niityllä 41 vuotiaana (Hiski kuolleet)
Puoliso Maria Larsintytär **), s. 21.9.1736, k. 29.3.1822 leskenä Oulaisissa
Salon tuomiokunnan henkikirjoissa (LT1796) vuosi1779, sivu 381 ja vuosi 1780, sivu 393 Pidisjärvi by:n tilalla Malila nro 18 9/16 mainitaan soldaten Fris hustru 1+1. Tämä on todennäköisesti Johan ja Marian olinpaikka eli Olmankosken torppa, vrt. Ilpo Kojola. RK Kalajoki 1782-87 s. 187, RK Kalajoki 1788-93 s. 196, RK Oulainen, (Oulais by) 1790-96 s. 32, Kuckola, klockanhohto, RK Oulainen 1797-03 s. 15 Kukkala, RK Oulainen (Oulais by) 1804-10 s. 28 Kuckala klockanhohto, RK Oulainen (Oulais by) 1811-17 s. 28 (Kuckola, klockanhohto), RK Oulainen,(Oulais by) 1818-24 s.70 Kuckola, klockanhohto.
- ) Maria esiintyy Maria Juhontytär-nimisenä Haapajärven kirkonkirjoissa, kun Pehr syntyi 13.12.1779. Oulaisten rippikirjoissa vuodesta 1793 alkaen hänet mainitaan Maria Larsintyttärenä, joten oliko Maria Laurintytär vai Juhontytär, ei ole toistaiseksi selvyyttä.
Lapset: Carin, s. 15.5.1766, Tauluun 201. Jonas, s. 29.12.1768, Tauluun 202 Pehr, s. 13.12.1779 Haapajärvi, Tauluun 203 (kastekummit: Johan Salmenius ja Margareta Salmenius, Haapajärvi syntyneet 1779, digiarkisto)
Taulu 201 Taulusta 100
II. Carin Juhontytär Friis, s. 15.5.1766, k. 22.5.1838 lapsettomana Ylivieskassa 72 v. ålderdom. ( ks. Hiski) Asuinpaikka vuodesta 1785 Alavieska, talo Jutila, jossa aloitti piikana (RK Alavieska 1782-1787, s. 32), sitä ennen piikana talossa Nivala Pidisjärvi RK 1787, (RK Oul 1790-96, s 32 Kukkala)..
1.puoliso, vihitty 22.1.1788 Erik Antinpoika Jutila, s. 27.5.1761 Alavieska, k. 22.5.1808 Alavieska 47 v. hets.feb.(ks. Hiski) Asuinpaikka Alavieska, josta muutti Ylivieskaan 23.2.1810 (RK Alavieska 1788-1794, s. 30, talo Jutila)
II. puoliso, vihitty 23.2.1810 Erkki Matinpoika Kortet, s. 11.4.1747, k. 12.5.1811 Ylivieska 64 v feber (ks. Hiski)
III. puoliso, vihitty19.4.1815 Juho Niilonpoika Kortet, s. 25.12.1770, k. 17.4.1827 Ylivieska 56v styng (ks. Hiski) Huom! Jutilan suvusta on tehty sukututkimus ja Carin mainitaan siinä. Ks. google, Jutilan suku.
Taulu 202 Taulusta 100
II. Jonas Juhonpoika Friis, lukkari, s. 29.12.1768, k. 29.9.1838 Oulaisissa. ( RK Kalajoki 1782-87 s. 187, RK Kalajoki 1788-93 s. 196, RK Oulainen 1790-96 s. 32 Kukkala, RK Oulainen 1797-03 s.15 Kukkala, RK Oulainen 1804-10 s.28 Kukkala, RK Oulainen 1811-17 s. 28 Kukkala, RK Oulainen 1818-24 s.70 Kukkala, RK Oulainen 1825-30, s. 71 Kukkala, RK Oulainen 1831-38 s. 81 Niemelä Nro 29). Jonas kävi ehtoollisella ensimmäisen kerran 1784 rippikirjan 1782-1787 mukaan.
Puoliso, vihitty 10.12.1797 Kokkolassa Maria Elisabeth Tanelintytär Walding, s. 23.12.1776 Kokkola, k 17.2.1848 Oulainen, (RK Oulainen 1797-03 s. 15 Kukkala, RK Oulainen 1804-10 s 28 Kukkala, RK Oulainen 1811-17 s. 28 Kukkala, RK Oulainen 1818-24 s.70 Kukkala, RK Oulainen 1825-30, s. 71 Kukkala, RK Oulainen 1831-38 s. 81 Niemelä Nro29, RK Oulainen 1839-45 s. 81 Niemelä Nro 29, RK Oulainen 1848-54 s. 84 Niemelä Nro29). Marian vanhemmat: Daniel Walding ja Stina Lisa Backlund, Kokkola, ks, Walding- sukutaulu liitteenä.
Asuinpaikka vuodesta 1793 lukien: Oulainen, lukkarin virkatalo Kukkala ja vuodesta 1831 alkaen Niemelä Nro 29. Kukkala, lukkarin virkatalo perustettiin Koiraojan varteen jo vuonna 1767 lukkari Lauri Laurinpoika Jussilan aikana (s. 25.12.1691, k. 23.2.1779) Lapset: Emanuel, s. 21.10.1798, Oulainen, Tauluun 301 Gustaf, s. 2.3.1800 Oulainen, Tauluun 302 Stina Maria, 23.1.1803 Oulainen, k 19.4.1803 Oulainen (RK Oulainen 1797.03, s. 32) Stina Caisa, s. 21.5.1804 Oulainen, k. 15.8.1805 Oulainen. Frans Zachris, s. 30.5.1807, Oulainen, Tauluuu 303 Jonas Fredrik, s. 4.1.1810, Oulainen, Tauluun 304 Jacop, s. 12.6.1812 Oulainen, Tauluun 305 Carl Johan, s. 6.7.1815, Tauluun 306 Zefanias, s, 10.11.1817 Oulainen, Tauluun 307
Taulu 203 Taulusta 100
II. Pehr Juhonpoika Friis, s. 13.12.1779 Pidisjärvi, k. 17.12.1855 Pyhäjoki Limingoja by ruotuvaivaisena paiseisiin 76 v. (RK Kalajoki 1782-87 s. 187, RK Kalajoki 1788-93 s. 196, RK Oulainen 1790-96 s. 32 Kukkala, RK Oulainen 1797-03 s. 15 Kukkala, RK Oulais by 1804-10, s. 170 palvelusväki, RK Oulais by 1811-17, s. 75 palvelusväki, RK Oulais by, inhysis 1818-24, s. 80 inhyses, Oulainen kirkonkirja 1825-30 s. 86, RK Pyhäjoki 1831-38 sivut 248, 250, 251, RK Pyhäjoki 1839-45, s. 246, RK Pyhäjoki 1847-57, s. 281, Pyhäjoki kuolleet 1855, s. 24, RK Pyhäjoki 1855-76, Pyhäjoen pitäjäkokouspöytäkirja ruoduista 1848 s. 29, Rulla IK 84)
1. puoliso: vihitty 22.12.1804 Carin Matintytär Rantapykölä, s. 1.5.1780, k. 9.4.1831 Pyhäjoki kuumetautiin 50v 4kk (RK Oulais by 1804-10, s. 170 palvelusväki, RK Oulais by 1811-17, s.75 palvelusväki, RK Oulainen 1818-24, s. 80 palvelusväki, RK Oulainen 1825-30, s. 86, RK Pyhäjoki 1831-38, s. 250)) Carinin vanhemmat: Matti Matinpoika Pykölä, s. 21.8.1748 ja Carin Heikintytär Honga, s. 22.12.1749.
Perheen asuinpaikka: Oulainen Mehtälä 32 (uudistila) 1807-11.Tila autiona 1812.Perhe muutti Pyhäjoelle 24.11.1829, mukana Matts ja Pehr. Carinilla svag syn.(heikko näkö)
Lapset 1. avioliitosta: Johan, s. 2.2.1806 Oulainen (RK Oulais by 1804-10, s. 170, RK Oulais by 1811-17, s. 75, RK Oulainen 1818-24 s. 80), Tauluun 308 Matts, s. 25.8.1809 Oulainen, Hiski, kuollut, ei näy enää myöhemmissä rippikirjoissa Maria, s. 17.10.1810 Oulainen, Hiski, kuollut, ei näy enää myöhemmissä rippikirjoissa Gustaf, s. 19.3.1812 Oulainen (RK Oulais by 1811-17, s. 75, RK Oulainen 1818-24 s. 80, RK Oulainen 1831-37 s. 229), Tauluun 309 Jacop, s. 21.6.1815 Oulainen (RK Oulais by 1911-17, s. 75, RK Oulainen 1818-24 s. 80, RK Oulainen 1825-30 s. 86), Tauluun 310 Matts, s. 1.4.1819 Oulainen (RK Oulainen 1818-24 s. 80, RK Pyhäjoki 1831-38, s.248, 250, RK Pyhäjoki 1830-45, s. 231) Tauluun 311 . 2. puoliso, vihitty 15.7.1832 Pyhäjoki, leski Greta Siipilehto, s. 1780, k. 1.8.1835 Pyhäjoki (Pyhäjoki vihityt 1832 s. 615, RK Pyhäjoki 1831-38, sivut 248, 250, Pyhäjoki kuolleet 1835, s. 15) Asuinpaikka Pyhäjoki, Tuhlas torppa (1831-38)
Asuinpaikka: Pyhäjoki 1829 lukien Limingoja by Siipilehdon lesken torppa nro 23 1/8 ja Gretan kuoltua inhys.
3. puoliso, vihitty 8.8.1836 Pyhäjoki Anna Juhontytär Rantala, s. 14.3.1802, k 6.9.1870 Pyhäjoki (Pyhäjoki vihityt 1836, s. 80, RK Pyhäjoki 1831-38, s. 251, RK Pyhäjoki 1839-45, s. 246, RK Pyhäjoki 1847-57, s. 281, RK Pyhäjoki 1855-67, s. 369, RK Pyhäjoki 1867-76, s. 473) Asuinpaikka: Pyhäjoki Limingoja by, torppari 1855-76 rippikirjoissa Jakop Annanpoika Rantala, s. 25.1.1825 (RK Pyhäjoki 1831-38, s. 251, Pyhäjoki 183945, s. 246) . Lapset 3. avioliitosta: Pehr, s. 24.3.1837 Pyhäjoki, ( Hiski, RK Pyhäjoki 1831-38, s. 251, RK Pyhäjoki 1839-45, s. 246, RK Pyhäjoki 1847-57, s. 281, RK Pyhäjoki 1867-76, s. 473, RK Raahe 1874-1880, s. 26 merimiehet), Tauluun 312 Maria, s. 21.11.1840 Pyhäjoki (Pyhäjoki syntyneet 344, RK Pyhäjoki 1839-45, s. 246, RK Pyhäjoki 1847-57, s. 281, RK Pyhäjoki 1855-67, s. 369, RK Raahe 1874-1880, s. 26), Tauluun 313 Aleksander, s. 10.9.1843 Pyhäjoki, k. 15.7.1866 (Pyhäjoki syntyneet 402, RK Pyhäjoki 1839-45, s. 246, RK Pyhäjoki 1847-57, s. 281, RK Pyhäjoki 1855-67, s. 369)
III. sukupolvi
Taulu 301 Taulusta 202
III. Emanuel Joonaanpoika Friis, värjäri, s. 21.10.1798 Oulainen, k. 12.3.1827 Oulu, kuolinsyy: af händt sig sielf lifvet, eli riistänyt itseltään hengen. (RK Oulainen 1797-03 s.15 Kukkala, RK Oulainen 1804-10 s. 28 Kukkala, RK Oulainen 1811-17 s. 28 Kukkala, RK Oulainen 1818-24 s. 70 Kukkala, RK Raahe 1818-24 s. 110, RK Raahe 1825-31 s. 98, RK Oulu, s. 122)
Puoliso; vihitty 5.3.1825 Sara Sevon, s. 3.4.1798, k. sydänhalvaukseen 8.12.1831 Oulu (RK Oulu s.122)
Asuinpaikka Oulainen Kukkala ja Friisvall vuosina 1819-24, mutta ollut välivuosia Raahessa seuraavasti: vuokralaisena 1821 numerossa 8, 1822 numerossa 18, 1825 numerossa 65.. Vuodesta 1825 Oulu N:o 23.
Lapset: Emanuel, s. 7.10.1825 Oulu *) Gustaf, s. 20.8.1826 Oulu, k. 24.8.1826 Oulu Henrica, s. 20.1.1828 Oulu, k. 22.2.1828 Oulu
Finlands Allmenna Tidningen nro 90.2.8.1827 poimittua (vapaa suomennos): ”Emanuel Frijsin lesken Sara Frijsin ja alaikäisten perillisten holhooja kauppias Johan Forsman on tehnyt hakemuksen, jossa vaimo ja lapset haluavat käyttää oikeuttaan luopua perinnöstä. Tämän johdosta raastuvanoikeus kuuluttaa julkisesti kaikkia tunnettuja ja tuntemattomia Emanuel Frijsin velkojia saapumaan 17.11.1827 klo 11 ap alkavaan kokoukseen, jossa velkojien on esitettävä vaatimuksensa kuolinpesälle, jotta eivät menettäisi velkomisoikeuttaan.” Edellä oleva teksti on suomennos sen ajan ruotsinkielestä. Emanuel kuoli 28-vuotiaana. Oulun kirkonkirjojen mukaan kuolinsyy viittaa, että Emanuel kuoli tapaturmaisesti. Ei myöskään tiedetä, mistä Emanuelin velat johtuivat. Oliko Emanuel värjärin ammatissa vai oppilaana vai oliko hänellä värjäriyritys, ei ole selvyyttä. Oulun kaupungin historia 1809 -1856 kirjassa ei ole Emanuel Friisin nimeä värjärien Oulun ammattikuntaluettelossa. Emanuelin ammatti Raahen rippikirjoissa 1818-25i on värjäri.
Värjärin ammatti: värjärin ammatti oli 1800-luvulla hyvin arvostettu. Ammatin harjoittaminen on todennäköisesti ollut vaarallista, koska kankaiden ym. värjäyksessä oli tulipalojen vaara suuri juuri kuumien värjäyslaitteiden vuoksi ja värjärien rakennukset olivat puisia ja värjäyslaitteiden kuumentaminen tapahtui puunpoltolla. Värjärien asunnot/työtilat olivat useimmiten vesistöjen tuntumassa paloturvallisuuden vuoksi. Värjärit tarvitsivat myös runsaasti vettä kankaiden huuhteluun.( Lähteet: 1) Oulun kaupungin historia 1809-56, Hautala, 2) google)
- ) Emanuel jäi täysin orvoksi äitinsä Saran kuoltua 1831. Emanuel mainitaan Oulun ev.lut. seurakunnan rekisterissä (virkatodistus 25.1.2005) naimattomana 1858 -1867. Ammatiksi ilmoitetaan merimies. Tämän jälkeen hänestä ei ole minkäänlaista tietoa. Emanuel Friis - nimeä ei löydy mistään kuolleita ja karanneita merimiehiä koskevista luetteloista.
Kerrotaan, että merimiehet saattoivat loikata päätesatamissa ja pestautua ulkomaan laivoihin paremman ansion toivossa ja monella oli mielessä siirtolaisuus ja jäivät sille tielleen. Merimiehiä on myös kuollut sairauksiin laivoilla. Merimatkat kestivät usein kuukausia jopa vuosia ja työ oli raskasta eikä ravitsemus työhön nähden aina varmaan ollut kohdallaan.
Taulu 302 Taulusta 202
III. Gustaf Joonaanpoika Friis - Friisvall, maanviljelijä, s. 2.3.1800, k. 28.6.1868 Oulainen (RK Oulainen (Oulais by) 1797-03 s.15, Kuckola, RK Oulainen (Oulais by) 1804-10 s. 28 Kuckola, RK Oulainen 1811-17 s.28 (Kuckola, klockanhohto), RK Oulainen 1818-24 s.70, RK Oulainen 1825-30 s. 73 Friisvall, RK Oulainen 1839-45 s.83 N:o 31 Friisvall Pohjosenperä. RK Oulainen 1855-64 s.330 Friisvall, RK Oulainen 1865-74 s.31, kuolleitten luettelo)
Puoliso, vihitty 7.7.1822 Maria Juhontytär Korkiakoski, s. 7.4.1801, k. 15.4.1874 Oulainen (RK Oulainen, Petäjäkoski 1804-10 s. 13 Lammaskoski, RK Oulainen Petäjäkoski 1818-24 s.17, N:o 18 Korkiakoski, RK Oulainen Oulais by) 1818-24 s. 70 (Kuckola, klockanhohto), RK Oulainen 1825-30 s. 73 Friisvall, RK Oulainen 1839-45 s. 83 N:o 31 Friiswall Pohjosenperä, RK Oulainen 1855-64 s.330 Friisvall RK 1865-74 s.31 kuolleitten luettelo) Vanhemmat: Juho (Johannes) Antinpoika Lammaskoski, Korkiakoski ja Kaisa (Maria) Aabramintytär Lyden, Korkiakoski
As. paikka: Oulainen, Kukkala ja vuodesta 1825 alkaen Friisvall, jossa myös isäntänä.
Lapset: Maria Lisa, s. 10.7.1822, Oulainen, k. 28.2.1906 Oulainen, Tauluun, ks. Oulainen Anna Sofia, s. 22.2.1825, Oulainen, Tauluun, ks. Oulainen Zefanias, 5.9.1828 Oulainen, k. 22.6.1830 Oulainen, RK Oulainen 1825-30, s. 73 Friisvall Jonas, s. 23.7.1831, Oulainen, Tauluun, ks. Oulainen Helena Kaisa, s. 23.7.1835, Oulainen, RK Oulainen 1839-45, s. 83 Nro 31 Friivall Pohjosenperä Gustaf, s. 24.5.1840, Oulainen, k. 16.2.1909, Oulainen, Tauluun, ks. Oulainen
Gustaf Joonaanpoika Friisillä oli avioton lapsi Gustaf s. 27.10.1821 Kirsti Tuomaantytär Lastumäen kanssa, (Oulainen, syntyneet 1821 s. 253, RK Oulainen 1831-37 s. 96 Inhys, back.
Taulu 303 Taulusta 202
III. Frans Zachris Joonaanpoika Friis, lukkari, s. 30.5.1807 Oulainen, k. 15.5.1868 Haapajärvellä lavantautiin 60v 11kk ikäisenä As. paikka Oulainen (RK Oulainen 1804-10 s. 28 Kukkala, RK Oulainen 1811-17 s. 28 Kuckola, klockanhohto, RK Oulainen 1818-24s. 70 Kuckola, klockanhohto, RK Oulainen 1825-30 s. 71 Kuckola klockanhohto, RK Oulainen 1831-38 s. 81 Niemelä Nro 29, RK Oulainen 1831-37, s. 62 Nro 13 Törmälä, RK Oulainen 1839-1845 s. 45 N:o3 Pyykölä, Pusa)
Puoliso, vihitty 5.11.1826 Carin Matintytär Isomaa, s. 22.7.1803, k.15.12.1884, Haapajärvi, ikä 81v 4 kk ikäisenä (RK Oulainen 1825-30, s. 71 Kukkala, RK Oulainen 1831-37, s. 62 Nro 13 Törmälä, RK Oulainen 1831-38, s. 81 Nro 29 Niemelä) . Asuinpaikka: Katajamäki 37, Haapajärvi Perhe muutti 18.4.1842 Haapajärvelle lukkarin puustelliin, Katajamäki 37. Perheen mukana muutti leskiäiti Maria Elisabeth. Lapset: Aleksander, s. 15.11.1827, Oulainen,(RK Oulainen 1831-38, s. 81 Nr o29 Niemelä Tauluun 401 (RK Oulainen, Oulais by 1825-39 s,71, RK 1831-37, s. 62 Nro 13 Törmälä,RK Oulainen, Oulais by 1839-45 s. 45 N:o 3 Pyykölä Pusa, RK Raahe 1840-48 palvelusväki F), Muutti Kokkolasta 1842 Oulaisiin. Caisa Gustava, s. 15.3.1830, Oulainen, RK Oulainen 1831-37, s. 62 Nro 13 Törmälä, Tauluun 402 RK Oulainen, Oulais by 1825-30,s. 71, RK Oulainen 1831-38, s. 81 Nro 29 Niemelä) RK Oulainen 1839-45 s. 34 N:o 3 Pyykölä, Pusa. Frans Alrik, s. 6.9.1835, Oulaine, RK Oulainen, 1831-37, s. 62 Nro 13 Törmälä, Tauluun 403 RK Oulainen, Oulais by 1839-45 n:o 3 Pyykölä Pusa. Fredrik Wilhelm, s. 16.11.1839, Oulainen, k. 15.10.1910, Tauluun 404 Rk1839-45 N:o 3 Pyykölä, Pusa
Haapajärvelle keväällä 1842 valittu uusi lukkari Frans Zachris Friis aloitti Haapajärven pitkäaikaisten lukkarien sarjan, kun hän muutti perheineen lukkareille puustelliksi perustettuun Katajamäen tilalle. Zachris oli lukkarina vuoteen 1869 eli kuolemaansa saakka. ”Puustellin kuntoon saattaminen tapahtui hitaasti. Vuonna 1846 Friis ilmoitti seurakuntalaisille laittavansa itse tilan kuntoon, jos hänelle maksettaisiin vuosittain kappa viljaa joka savulta, mutta hänen ehdotustaan ei hyväksytty.” Suur Kalajoen historia II, sivu 364
Ennen tähän virkaan valintaa hän oli ollut jo kaksitoista vuotta isänsä Joonas Juhonpoika Friisin apulaisena Oulaisten seurakunnan lukkarin toimessa ja tästä ajasta pari vuotta hoitanut itsenäisesti mainittua virkaa. Mainitaan myös, että Frans Zachris on ollut Oulaisissa kirkkoväärtinä sekä suntiona 1831 lukien. Palkasta mainitaan, että se olisi ollut 5 ruplaa vuodessa.(Niilo Räsänen Oulaisten pitäjän historia 125-129)
Niilo Räsänen: Oulaisten pitäjän historia:
"Tämä mies Frans Zachris Joonaanpoika Friis oli erittäin suuresti seurakuntalaistensa rakastama. Hänethän olisi, kuten siitä on jo ennen mainittu, tahdottu neljäntenä äänestää lukkariksi, vaikka hänen kirjansa eivät olleet oikein puhtaat. Kirkonkirjassa muistutussarakkeessa on merkintä 1826 sakotettu sapatinrikoksesta, tappelusta ja salavuoteudesta sekä 1827 sapatinrikoksesta ja herjauksesta "
Tuulasvaara: Suur Kalajoen historia II, s. 363: ”Kovin haluttu näyttää silloin niinkin syrjäisen seurakunnan kuin Haapajärven lukkarinviran olleen. Osoituksena tästä on seurakunnan virastossa yhdeksän hakijan paperit aina Oulua ja Turkua myöten. Friisin pahin kilpailija oli epäilemättä Oulun kaupungin maaseurakunnan lukkari Aadolf Fredrik Ihlström, joka oli toiminut myös Oulun pitäjäkirjurina. Ihlströmiltä oli moni Kalajoenkin seudun lukkareista hakenut laulutodistuksensa. Hänellä oli parhaat paperit ja hänet asetettiinkin ensimmäiselle vaalisijalle, mutta ääniä hän ei saanut – kummallista kyllä – saanut yhtään.
Lukkarin virat pysyivät sitkeästi saman suvun hallinnassa ja voidaan lukkareiden sanoa olleen yleensä kunnollista ja kansan luottamusta nauttivaa väkeä (sivu 364) … mitä nyt muutamia tapauksia.”
Haapajärvelle saatiin1600-luvulla uusi kappeliseurakunta, johon luettiin Haapajärven, Kuusaan ja Pidisjärven kylät eli nykyiset Nivalan kylät. Haapajärven seurakunnasta muodostettiin 1838 oma itsenäinen kirkkoherrakunta.
Kirkon opit näyttävät juurtuneen Haapajärvisiin hitaasti: Vuodelta 1692 tunnetaan Kuusaan kylästä tapaus, jossa katoihin kyllästynyt isäntä oli moitiskellut naapuriaan siitä, että hän ruokapöydästä noustessaan oli kiitellyt Jumalaa, vaikkei tämä näyttänyt antavan heille mitään. Purnaaja oli lopettanut vuodatuksensa vielä sanoihin: ”Jos minä itse jaksan jotakin hankkia, niin siinä minulla on syötävää.” Kuulijat kavahtivat moisesta jumalanpilkasta niin paljon, että tekivät ilmiannon ja syytetty sai kuolemantuomion, jota hovioikeus kuitenkin lievensi. (Haapajärvi kirja, s. 68)
Haapajärven kirkkoherrakunnan ja pitäjän perustaminen vuonna 1838 osoitti, että Haapajärvi katsottiin jo tuolloin Kalajokilaakson yläosan keskukseksi.
Vuonna 1840 Haapajärven taloluku oli 60 taloa ja se kasvoi seuraavan 20 vuoden aikana siten, että 1860 taloja oli jo 109 ja asukkaita 3500. Haapajärven puhdaslinjainen Kustavilaistyylinen puinen ristikirkko valmistui 1802. Vuonna 1880 muutostyön tuloksena kirkon ulkonäkö muuttui ajan arkkitehtuuri-ihanteiden mukaisesti lähinnä vastaamaan uusgotiikkaa. Kappalaispappilana tällöin toimi Ronkaalan talo, joka on kunnostettu ja toimii nykyisin Haapajärven museona. Vuonna 1840 seurakunta sai oman lukkarin puustellin eli lukkarin virka-asunnon, kun tähän tarkoitukseen ostettiin Katajamäki- niminen tila.
Kuvassa on Haapajärven puinen kirkko.
Taulu 304 Taulusta 202
III. Joonas Fredrik Joonaanpoika Friis, maanviljelijä, s. 4.1.1810 Oulainen, k. 28.2.1866 Oulainen (RK Oulainen (Oulais by) 1804-10 s. 28 (Kuckola klockanhohto, RK Oulainen 1811-17 s. 28 (Kuckola klockanhohto) RK Oulainen (Oulais by) 1818-24 s. 70 (Kuckola klockanhohto) RK Oulainen (Oulais by) 1825-30 s. 71 (Kuckola klockanhohto, RK Oulainen 1831-38 s. 81 Niemelä Nro 29, RK Oulainen (Oulais by) 1839-45 s. 81 N:o 29 Niemelä,RK Oulainen 1848-54, s. 84 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen (Oulais by) 1855-64, s.326 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1865-74 s. 149 Nro 29 Niemelä)
Puoliso, vihitty 18.12.1834 Maria Heikintytär Pyy, s. 20.12.1812 Oulainen, k. 7.6.1866 Oulainen (RK Oulainen 1831-38 s. 81 Niemelä Nro 29, RK Oulainen 1839-45 s. 81 N:o 29 Niemelä, RK Oulainen 1848-54, s. 84 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1865-74 s. 149 N:o 29 Niemelä) Asuinpaikka: Oulainen Niemelä, jossa isäntänä vuosina 1843 – 1866 Lapset: Anna Maria, s. 2.12.1834, Oulainen, RK Oulainen 1839-45, s. 81 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1848-54, s.84 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1855-64, s.326 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1882-91, s.207 Nro 29 Niemelä, Tauluun, ks Oulainen Caisa Liisa, s. 1.4.1836, Oulainen, k. 23.5.1868 Oulainen, RK Oulainen 1831-38, s. 81 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1839-45, s.81 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1848-54, s.84 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1855-64, s.326 Nro 29 Niemelä Johan Gustaf, s. 22.3.1840, Oulainen, (RK Oulainen 1839-45, s. 81 Nro 29 Niemelä) Tauluun, ks. Oulainen Jonas Henrik, s. 25.2.1842, Oulainen, (RK Oulainen 1839-45, s. 81 Nro 29 Niemelä) Tauluun, ks. Oulainen Sofia Mathilda, s. 31.10.1845, Oulainen, k. 6.1.1852, Oulainen, RK Oulainen 1839-45 s.81 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1848-54, s.84 Nro 29 Niemelä Johanna, s 22.1.1850, Oulainen, Tauluun, ks. Oulainen Gustaava, s. 4.12.1852 Oulainen, k. 28.5.1856 Oulainen, RK Oulainen 1848-54, s. 84 Nro 29 Niemelä, RK 1855-64, s. 326 Nro 29 Niemelä Eeva, s. 4.12.1852 Oulainen, k. 24.5.1856 Oulainen, RK Oulainen 1855-64, s. 326 Nro 29 Niemelä
Taulu 305 Taulusta 202
III. Jacop Joonaanpoika Friis, lukkari, s. 12.6.1812 Oulainen, k. 14.1.1845 Haapajärvellä vatsatautiin naimattomana
Asuinpaikka Oulainen, Kukkala (RK Oulainen 1811-17 s. 28 Kukkala, RK Oulainen 1818-24, s. 70 Kukkala, RK Oulainen 1825-30, s.71, Kukkala, RK Oulais by 1831-38 s. 81 Niemelä Nro 29, RK Oulainen 1839-45 s.81 Niemelä Nro 29) Jacop oli isänsä Jonaksen jälkeen Oulaisten lukkarina vuosina 1839 – 1845.
Taulu 306 Taulusta 202
III. Carl Johan Joonaanpoika Friis, s. 6.7.1815 Oulainen (Oulainen n: 23 Savallampi) (Virallisissa säilyneissä asiakirjoissa vuodelta 1864 nimi on ollut Karl Johan Jonasson Ranta-Pykölä eli Savallampi) (RK Oulainen 1811-17 s. 28 (Kuckola klockanhohto, RK Oulainen 1818-24 s. 70 Kukkala, RK Oulainen (Oulais by) 1825-30 s. 71 (Kuckola klockanhohto), RK Oulainen 1831-38 s. 81 Niemelä Nro 29, RK Oulainen (Oulais by)1839-45 s. 81 N:o 29 Niemelä, RK Oulainen (Oulais by)1848-54 s. 84 N:o 29 Niemelä, RK Oulainen 1855-64, s. 316 nro 23 Savallampi, RK Oulainen 1865-74, s. 84 Pusa Epäilys nro 3, RK Oulainen (Oulais by) 1882-91 s. 132 N:o 3 Pysa-Epäilys)
Puoliso, vihitty 23.3.1836 Marja Lisa Juhontytär Pyy, s.29.1.1815, k. 1882 Oulainen (RK Oulainen (Oulais by) 1818-24 s. 40 N:o 6 Pyy, RK Oulainen 1831-38 s. 81 Niemelä Nro 29, RK Oulainen (Oulais by) 1839-45 s. 81 N:o 29 Niemelä, RK Oulainen (Oulais by) 1848-54 s. 84 n:o 29 Niemelä, RK Oulaunen 1855-64, s. 316, RK Oulainen 1865-74, s 84) Vanhemmat: Juho Juhonpoika Pyrrö ja Maria Heikintytär Pyy.
Asuinpaikka: Oulainen, Niemelä (perustettu 1783) 1840 -42, Kylmälä uudistila 1846 -47 ja Pusa-Epäilys 1865-91 . Lapset: Maria Elisabet, s 11.9.1836 Oulainen, k. 28.5.1837 Oulainen (8 kk 17 p, kuolinsyy: mässling) Caisa Gustava, s 20.5.1838,Oulainen, k 4.1.1888 Oulainen, RK Oulainen 1839-45, s. 81 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1848-54 ,s. 84 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1882-91,s. 132 Nro 3 Pusa-Epäilys, Tauluun, ks. Oulainen Anna Sofia, s 10.9.1840, Oulainen, RK Oulainen 1839-45, s.81 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1848-54, s. 84 Nro 29 Niemelä Johannes, s. 29.4.1843, Oulainen (Hiski) Karl, s. 1.1.1848, Oulainen, k. 2.2.1893, Oulainen, Tauluun, ks. Oulainen Matts, s. 1.1.1851, Oulainen, RK Oulainen 1846-54, s. 84 Nro 29 Niemelä, RK Oulainen 1848-54, s. 84 Nro 29 Niemelä Maria, s. 15.4.1854 Oulainen, Tauluun, ks. Oulainen Carl, s. 1855 Oulainen, k. 2.2.1856, Oulainen
Taulu 307 Taulusta 202
III. Zefanias Joonaanpoika Friis - Niemelä , s. 10.11.1817, k. 29.11.1843, Oulainen (26 v) RK Oulainen (Oulais by) 1818-24 s. 70 (Kuckola klockanhohto), RK Oulainen (Oulais by) 1825-30 s. 71 Kuckola klockanhohto, RK Oulainen 1831-38 s. 81 Niemelä Nro 29, RK Oulainen 1839-45 s. 81 N:o 29 Niemelä, perukirja 18.12.1843)
Puoliso, vihitty 30.12.1842 Carin Juhontytär Vääntö, Halmet, s. 21.7.1822 Oulainen. (RK Oulainen (Piipsjärvi) 1818-24 s. 89 Wäändö, RK Oulainen (Piipsjärvi) 1839-45, s. 111 Nro 3 Wääntö, RK Oulainen 1839-45, s. 81 Nro 29 Niemelä, RK 1855-74 Merijärvi (Pirttikoski) s. 9 Torppare,Inhys.). Muutti Merijärvelle 21.3.1845) Vanhemmat: Juho (Johan) Heikinpoika Vääntö ja Ingeborg Erkintytär Ohra-aho . As. paikka: Oulainen, Niemelä.
Lapset: Maria Lisa, s. 26.8.1843, Oulainen, k.25.6.1845 Merijärvi (RK Oulainen 1839-45, s. 81 N:o 29 Niemelä, Hiski kuolleet 1845)
FRIIS
Jonas Friiis, perukirja 1838
År 1838 den 3 December informa Sig underskriften på Vederbördig dårom gjorda anmodan, samla biträde af Härad Nämndeman Henric Ericsson Pyykölä och Edsvuren Skatte Bonden Henric Mattsson Pyykölä, å Niemelä hemman i Oulais by af Pyhäjoki Socken, bör all Bouppteckna och värdera kvarlåtenskapen efter Klockaren Jonas Friis, hvilken aflidit den 29 September detta år acta efterkommande Enkan Maria Elisabeth, Sönerna: Gustaf, Zagharias, Jånas Fredric, Carl Johan, Jacob och Zephanias alla till Laga ålderkomma kvartefter ocn sedan denna förrätning i Laga ordning befrida af kannåd Enskallade sig kännd ej mindre föremonade arvingen 12/12 farm och flere såsom Bonde son gällde varor för fhvilka åstund… med Förrättningen tillkommande i äftersom mor Enkan ägar… sönenerna Jona Friisia, Carl Johan och Zephanias , som Bok om händer hafva blifvit erindrade om stadgandet11/12 IX Cap Ärfva Bok uppgafs egedomen af dom som följer: ____________________________________________________________
Fastigheten Hemmanet Niemelä Nro 29 i Oulais by .. Kapell af Pyhäjoki Socken, om 11/4 del… befkallad till 21/6 Mantal nedkallat, är af den aflidens enligt ny uppskgrift Skatte Bref af den 24 Juli 1824, köpte till Skatte värderat sosom varande i … skick, till 100
Lös Egendom Contanta penningar, guld… Silfver finnes icke Koppar :En kittele a´ 3 kommer … värdete fem 15. En skopa-gammal och söndrig ditto 5. 20. Malm en Ljus … 5. Järn redskap. En gryta om 15 hammars dragt söndrig… lappor 10. En Sällskaps gryta om 6 kertimes dragt 50. En järn panna, gammalt och söndrig 10. En stekpanna do do 1. 4 styk. huggyxor a’ 5 kop. styk. 20. 2 styck Bilu a’ 30 … 60. En järn … gammalt och söndrig 10. Husgeråd. 3 ...skop a’ 20 kop. … 60. 1 Byro med skifva 50. 1 dito, mindre 45. 5 .. mindre bord a’ 10 kop. … 50. En half dussin stolar a’ 5 kop. … 30. En kista 10. 2 dts sängar a’ 25 kop. … 50. 1 dts Mangell 50. 3.45 Böcker. Pettersson Predika bok 30. En Bsalm Bok gammal och utnöte 20. 2 …dito Siion Sänger och andelig Dufva låste 15. 65. Porsellain … glas 1. Porsin Vattnrickar 30. 2 par The koppar 4. 1 styg Spillkum (kulho) 4. 1 styg Grede gneika 3. kermanekka !!! En Mugg 10. Ett bränvin glas 2. En dito Flaska (pullo) 5. 58.
Säng och Säng kläder. En grå Vadmallig klädning gammal ockso utsluten 90 En Salå dito 1: 5. 6 styg täckte gjörlår a’ 8 kop … 48. En svarte Bomul duk 1. En luden fär Skin mössa (karvainen turkisnahkalakki) 1. Ett par Hanskar och vantar 2. Två par srumpor a’ 3 kop. par 6. Två par golflor a’ 5 kop. par. 10.
En säng jemla holder fortehäftiga Enkan som morgen gåfva Vidare sängläder finns åckso Träd kärile i ett för alt 1.50 Summa inventaria 154.52 Afkortning Talligar … allekirjoitus G.H. 12. Skuld hus Bonden Josepf Gastari enligt fortkorning af den 22 gå 4. 9 styg Lyor a’5 kop stk 45. 5 styg Skäror a’ 2 ditto 10. 3 styg järn Spador, gamla och utlitna a’ 5 kop stk 15. 3 styg gräftor a’ 1 kop stk 3. 1 styg kärr yxa a’ 1 ditto 1. En Bås haka 1. Haf long och hammare tilsammans 5. 1 styg Jonas son … … ett par långar 1. En Mokara 5. 2 par järn … a’ 10 kop pareta – gamla och … 20. En ko skälla 9. 2 styg dito a’ 1 kop stk, gamla och järdrviga 2. 1 styg Tilfkrub 5. Boskap En röd Vallack Häst 30 år gammal 1. En vite ditto a’ 6 år, do 10. En fuche färgar Hingste Föl 4 år 4. Ett röde Hingste Föl 1 ½ år 1. 6.styg mjölkande kor a’ 3 kop gbc 18. 2 styg grisar a’ 50 kop do 1. 2 styg kalvar a’ 10 kop do .20 8 styg får a’ 12 kop do .96 En Höna 5,30 Åker och körrredskap En järn beflaga kärra – gammalt och dåligt 1. 2 styg järn beflagna kärm gledor a’ 75 kop … 1.50 1 styg obeflagna do .20 2 styg järnbefladna arbete …a’ kop … 1. 3 styg plågar a’ 30 kop Glycken .90 2 trät Harfar a’ 1 kop … .30 3 styg Lockar a’ 2 kop ditto .60 3 par Zankor och rumar a’ 8 kop parete .24 En Sommar gota – gannal och utliden, … de ej värdera högre än få .40
… 1833 Sextio Sex Skillingar Svenska Rike gällde Sedlar 26.68
Skuld till Bonden Luugas Henricik Son Castari enligt Förskrifting af den 27 Junii 1832. 50 kop Rigs. 20. Ränta kärä lilla dito – 4½ procent 5.70 Till Bonden Jonas Kulju enligt Förtkrifning utom ränta a’ 12 …12.80 Till Handelsman Cat Stom 120 RF Rigs 48. Till Capellain L Simelius 6 RF Rigs 2.40 Till Enkan Lisa Johans dotter 7 Rf RGS 2.80 Till Matts Jylkkä – 6 Rf RGS 2.40 Till Handelsman Brander den äldre 54 Rf Rgs 21.60 Till Drengen Johan Nils Son anttila 13 Rf Rgs 5.60 Till Bonden Jonas Kulju 4/4 korna … 4.20 Till Bonden Josepf Castari 3/3 corna Råg 3. . Till Bonden Henric Vaikko 0/4 korna korn 1. Till Herr Vigar Landtmätaren G.H. Odenvall 6 …råg mjöls. 3. Förrätning månerna arfvode 2.20 Summa Afkortning ./. 0.
Att alt uppmanande …uppgifven förkrivas under ett plikå
Maria Friis Jonas Carl och Zephanias Friis eller Niemelä
Nöjd med Förrätningen teknar F.Z.Friis
Sålunda Bouteknads värde värkrar sorter befunnits intygga Einar Mellings
Henrik Eric Son Pyykölä Henric Matts son Pyykölä
Maria Elisabet Friis (Walding) perukirja 1862
Vuonna 1862 Sinä 4 päivänä Marras Kuusa piettiin omasuuden kirjotus ja Wäärdeeri läsnä ollesa Talon miehen Tuomas Heikin poika Niemelä ja Juho Syrjälä, Niemelän maalla oulaisten Kyläsä Pyhäjoen Pitäjääsä, Edes menneen Lukkarin lesken Maria Elisabeth Friisin jälkiin, joka kuoleman kautta pois kulki Sinä 17 päivänä Helmi Kuusa vuonna 1848 ja jälkiinsä jätti eläisään synnytetyt ,Lapset neljä poikaa, nimittäin Gustu, Frans Zakri, Jonas Fredrik ja Calle, joonaan pojat kaikki laillisesa iäsä, kuin joonas Freedrik jonaan poika Niemelä varotettiin että valan haastolla tarkon edes antaa kaikki omaisus siinä tilasa kuin se vainajan kuollesa oli, niin tapahtui toimitus kuin saivat..
Niin muodon kuin vainaja eläisän on antannu kirjallisesti hänen miehensä kansa heijän pojillensa, jonas Fredrik, Calle ja Zephanias Joonaan pojille Friis eli Niemlä, sekä Kiintiän, että irtaimen omasuuden mistä nimestä se olla mahtaa, niin ei tule täsä tilasa muuta Wärdeerattavaksi kuin sen vainajan vaatteet.
Pito Waatteet
1 Pummuli Kläningi 60 1 vanha pummuli Kläningi 25 1 vanha villa rantu Hame 15 1 vanha päälys Takki 20 1 vanha musta silkki Huivi 25 2 vanhaa Karttuni Huivia 10 kop: kappale 20 2 vanhaa Liina Paitaa 15 kop: kap: 30 2 paria Sukkia 10 kop: pari 20 1 pari pieksu Kengiä 15 2
Sängy Waatteet
2 vanhaa pää Polsteria 15 kop: kap 30 1 vanha Täkki eli peitto 35 1 vanha Liina Lakana 10 1 vanha alus vaate 10 Summa 3
Että kaikki omasuu on oikeen ja tarkon edes annettu siinä tilasa vainajan kuollesa oli vakuutta valallisella velvoituksella Jonas Fredrik joonaan poika Niemelä
Toisella puolella seisovaan Ylös Kirjotukseen ja Wäärdeerin olemma nyt kirjotetut ja kaikisa osisa tytyväiset Jobas Fredrik, jonaan poika Niemelä Calle jonaan poika Pusa eli …
Näin muodon on ylös Kirjotettu ja Wäärdeerattu, Wakuutetaan Tuomas Heikin poika Niemelä Johan Syrjälä
Sillan rakentamisesta päätetään Salon kihlakunnan talvikäräjillä 13. helmikuuta 1834 kokoontuivat kaikki Pyhäjoen, Haapajärven, Oulaisten ja Merijärven suurten jokisiltojen osakkaat keskustellakseen Etelänkylän sillan rakentamisesta. Kruununnimiesmies Sandman Ka
lajoen aliselta alueelta vaati siltaosakkaiden osallistumista uuden sillan rakentamiseen Hällströmin piirustuksen sekä kustannus- ja materiaaliehdotuksen mukaan. Sandman kiinnitti huomiota sillan kestävyyteen ja kunnossapitoon tulevaisuudessa. Siltaosakkaat myönsivät kyllä Etelänkylän sillan huonon kunnon ja sen uudelleen rakentamisen tarpeen sekä kiviarkkurakenteen hyödyllisyyden tulevaisuudessa, mutta he torjuivat kiviarkkusillan kustannuksiltaan kalliina. Useat perättäiset katovuodet olivat köyhdyttäneet siltaosakkaita eikä heillä näin ollen ollut varaa kalliiseen siltaan. Tästä huolimatta kihlakunnanoikeus puolsi Hällströmin siltaehdotusta, mutta päätti antaa asian Oulun ja Kajaanin läänin maaherran R.M. Lagerborgin ratkaistavaksi. 19 Maaherra velvoitti kaikki Etelänkylän siltaosakkaat tekemään uuden harmaakiviarkkusillan vanhan sillan tilalle. Hän myönsi sillan rakentamiselle aikaa kaksi vuotta laskettuna 1. toukokuuta 1834 alkaen. Siltaosakkaiden velvollisuutena oli pitää kunnossa väliaikaista siltaa, joka piti rakentaa jäidenlähdön ja kevättulvien jälkeen itäänpäin vanhasta sillasta. Väliaikaisen sillan rakentaminen tapahtuisi telinepukkien avulla, joihin asetettaisiin vanhan sillan "vaasit" ja kansi. Maaherra ehdotti taitavan rakennusmestarin hankkimista johtamaan sillanrakennustyötä.20 Yleisessä pitäjänkokouksessa 12. toukokuuta 1834 annettiin tiedoksi edellä mainittu maaherran päätös. Pitäjänmiehet olivat edelleen kielteisellä kannalla, mutta lupasivat sitä vastoin korjata kesällä vanhan sillan kuntoon seuraavaa talvea varten, jolloin he haluaisivat rakentaa uuden sillan puusta kevääksi. Pitäjänmiehet Jonas Friis Oulaisista, Olof Hiitola Merijärveltä, Jacob Pisilä, Pehr Vuoti ja Abraham Pokela emäseurakunnasta valtuuttivat talonpoika Matts Huikarin Haapajärveltä esittämään kaikkien puolesta alamaisen valituksen Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen.21 Matts Huikari esitti valituksessaan syitä heidän kielteiseen suhtautumiseensa kiviarkkusiltaan. Katovuodet ja niistä johtuva hätä ja köyhyys olivat suurimpia syitä. Lisäksi Huikari epäili kiviarkkujen kestävyyttä savipohjaisessa joessa. Huikari anoi uuden puusillan rakentamista vanhan sillan tilalle, koska puusilta ei vaatisi niin rasittavia kustannuksia. Anomuksensa lopussa Huikari pyysi edes parin vuoden lykkäystä kiviarkkusillalle. 22 Maaherra Lagerborg totesi Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen lähettämässään muistiossa, että tarvittavien raudan, naulojen, lankkujen, tervan ja punamaalin hankinnan sekä rakennusmestarin palkkion vuoksi puusillan kulut nousisivat n. 2334 ruplaa, mutta kiviarkkusillan vain n. 2190 ruplaa. Lisäksi puusillan tekoon tarvittaisiin enemmän päiväläisiä kuin puuainetta. Kiviarkkusiltaan voitaisiin hankkia lohkottuja kiviä ympäristöstä. Maaherra arveli Hällströmin sillan rakentamiseen varatun neljän vuoden ajan olevan liian pitkä aika, sillä väliaikaisen sillan hoito tänä aikana vaatisi suuria kustannuksia.23 Keisarillinen päätös Etelänkylän kiviarkkusillan rakentamisesta annettiin 14. lokakuuta 1834. Siinä velvoitettiin kaikki siltaosakkaat rakentamaan uusi silta harmaakiviarkuille Hällströmin piirustuksen ja siihen kuuluvien materiaali- ja kustannusehdotusten mukaan kahden vuoden aikana 1. toukokuuta 1834 alkaen. Ennen uuden sillan valmistumista täytyi siltaosakkaiden pitää kunnossa väliaikaista siltaa. Sillanrakennustyötä johtamaan piti hankkia koskenperkausjohtokunnan keskuudesta taitava henkilö
Tommy Pohjanen sukujuuret:
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com
