Friitala
Friitala on kylä Ulvilassa
Friitala (Asiakirjoissa myöskin: Friidala, Friby, Fridby, Fridaby.) mainitaan asiakirjoissa jo sangen varhain. V. 1446 antoi eräs Olavi Broderinpoika (Skytte?) Hauhon pitäjän Brunnanäsin (Bråddnäsin) herra sekä hänen puolisonsa Margareta Martintytär Naantalin luostarille erään Friitalassa sijaitsevan tilan. (Ks. Arv. Handl. III.) Tila ei kuitenkaan kauan ollut luostarin omana, vaan joutui jo syyskuun 8 p:n ä 1449 asemies Antti Jaakopinpojan haltuun, joka sen sijaan luostarille luovutti Kesoisten tilan Vehmaan pitäjässä. (Tämä on ehkä sama Antti Jaakonpoika , joka v. 1456 antoi Naantalin luostarille Kuorilan ja joka samana vuonna myöskin vahvisti Suolisten Mikolan luostarille lahjoittamisen.)
Maaliskuun 24 p:nä 1538 vaihtoi Margareta Kustaantytär Slatte, Götrik Fincken leski kaikki Paraisten Muddaisissa olevat tilansa Friitalaan, jonka Etelä-Suomen laamanni, Kustaa Vaasan suosikki Eerik Fleming (Puoliso: Hebla Sparre) hänelle luovutti. (R. Hausen, Bidrag till Finlands historia III .)
Friitalaan kuuluvat tilat esiintyivät vähitellen nimillä Mattila, Uotila, Suurpää, Spinkkilä ja Hannula.
I Mattilan verotila . Noin v. 1550 omisti Ahvenanmaan vouti Klaus Holst tilan Friitalassa. Tämä meni sitten perinnöksi Kastelholman voudille Matti Holstille († ennen v. 1584) (Puoliso: Kaarina Henrikintytär Lapp.), joka oli edellä mainitun poika. Matti Holst oli ainakin vielä v. 1574 puheenaolevan tilan omistajana . Se joutui kuitenkin sittemmin ennen vuotta 1590 Götrik Fincken haltuun. (Ks. Valt. Ark. Nid. N : o 243. Lagus F. A. G. o. Ä. kertoo, että Matti Holstintytär, Martin, Djekneböölen emäntä, v. 1599, vaihetti Friitalassa olevan tilansa Viipurin pitäjässä sijaitsevaan Pelkolaan, jonka Götrik Fineke, Porkkalan herra, tyttärensä Margaretan puolesta hänelle luovutti. Kertomus tilusten vaihdosta saattaa kyllä olla oikea, mutta ainakin se tapahtui, kuten yllä osoitettiin, jo ennen vuotta 1590.)
Tila, jota ruvettiin kutsumaan Mattilaksi , seurasi senjälkeen reduktsioniin asti Sunniemen omistajia. Reduktsionin jälkeen oli tila pitemmän aikaa autiona. Siitä tehtiin henkirakuunarykmentin alimajurin komppanien hevosenkengittäjän etuisuustila. Tätä nykyä on se useampaan osaan jaettuna.
a. Kylä-Mattilan , 1/8 manttalia, jonka rakennukset sijaitsevat emätalon vanhalla tontilla, omisti 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella Juho Mikonpoika (s. 1751)(Puoliso: Maria Matintytär (s. 1761).), joka kesäkuun 2 p:nä 1790 osti sen perinnöksi. Tämän kuoltua omistivat tilan Matti Juhonpoika, joka todennäköisesti oli edellä mainitun poika, sekä muut perilliset. Vihdoin yksi näistä, talon vävy, Ruosniemen talollinen Mikko Tormilainen lunasti v. 1842 muilta perillisiltä tilan ja antoi sen vuokralle. Hänen perillisensä myivät taas vuorostaan syyskuun 27 p : n ä 1881 Kylä-Mattilan huutokaupalla . Se joutui täten silloisen vuokraajan Juho Sakari Juhonpoika Jaakolan (s. 1823)(Puoliso: 1:nen Marie Elisabet Juhontytär Rintala (f 1875), Ravaninkylästä ja 2:nen Vilhelmina Häggnäs (s. 1838), Ahlaisista .) omaksi. Sekä Juho Sakari Jaakola että hänen jälkimäinen vaimonsa kuolivat v. 1895. Tila jaettiin nyt kahtia. Toinen osa n. s. Uusi-Mattila eli 1/ 3 talosta joutui Juho Sakari Jaakolan edellisestä aviosta syntyneelle pojalle Eevert Sakari Mattilalle ja toinen osa, varsinainen Kylä-Mattila eli 2/ 3 tilasta, jälkimäisestä aviosta syntyneelle pojalle Kustaa Aadolf Kylä-Mattilalle . (Puoliso: Vilhelmina Mannila (s. 1862).) Tämä kuoli v. 1908 j a nykyään omistaa tilan hänen ainoa lapsensa 19-vuotias Aina Kylä-Mattila .
b. Uusi-Mattila on nykyään 1/12 manttaalia. Kylä-Mattilan omistajan Juho Sakari Jaakolan kuoltua v. 1895, joutui 1/3 tilaa, 1/24 manttaalia, hänen pojalleen Evert Sakari Mattilalle (Puoliso: Josefina Henrikintytär .) , mutta kun tämä kuoli lapsettomana , peri sen hänen veljensä Kustaa Aadolf Kylä-Mattila. Tämä myi vuorostaan v. 1905 tilan Frans Jooseppi Uusi-Mattilalle (s. 1861)(Puoliso: Josefina (s. 1853).), joka sen nykyään omistaa. Sitä paitsi on tämä v. 1912 ostanut „ Fredrik Mattilan" talosta kolmanneksen, 1/24 manttaalia , jotenka Uuden-Mattilan manttaaliluku , kuten ylläsanottu, nykyään on 1/12 . Omistaja 1932 Frans Uusi-Mattila
c. Fredrik-Mattila , jonka rakennukset vuosina 1833 ja 1834 siirrettiin alkuperäiseltä tontiltaan emätalonsa Kylä-Mattilan takaa nykyiselle paikalle lähelle rautatienpysäkkiä, on suuruudeltaan 1 / 8 manttaalia . Sen osti elokuun 1 p:nä 1771 perinnöksi Fredrik Pietarinpoika . Hänen jälkeensä tuli tilan omistajaksi hänen poikansa Fredrik Fredrikinpoika (s. 1763)(Puoliso: Helena Juhontytär (s. 1769)) sekä hänen jälkeensä v. 1820 hänen vanhin poikansa Fredrik Fredrikinpoika (s. 1794) (Puoliso: Maria Matintytär (s. 1797)). Viimeksimainittu kuoli v. 1860 ja tila joutui nyt hänen pojalleen Aleksanteri Fredrikinpojalle (s. 1822). Kun tämä vuorostaan v. 1867 oli kuollut, meni hänen leskensä Amanda Fredrika (s. 1834) uusiin naimisiin Fredrik Kaarlenpoika Peltomaan kanssa (s. 1843). Tämä piti taloa vuokralla siihen asti, kunnes Amanda Fredrikan edellisestä aviosta syntynyt poika Fredrik Aleksanteri Aleksanterinpoika (s. 1855) tuli täysi-ikäiseksi ja otti v. 1877 talon haltuunsa . Hän kuoli kuitenkin jo v. 1882 naimattomana . Tila joutui tällöin hänen sisarelleen Amanda Aleksanterintyttärelle (s. 1860) sekä hänen miehelleen Heribert Tanelinpoika Langénille (s. 1860). Nämä luovuttivat v. 1909 talon vanhimmalle pojalleen Väinö Langénille. Tämä myi v. 1911 2/3 siitä talollinen Frans Sakari Spinkkilälle sekä v. 1912 1/3 siitä talollinen Frans Joseppi Uusi-Mattilalle . Itse hän jätti itselleen talon huoneet ja tonttimaan. Omistajansa Heribert Langénin mukaan on tilaa viime vuosikymmeninä myöskin kutsuttu nimellä „ Riipertti-Mattila " .
d . Vainio-Mattila , 1 / 4 manttaalia . Talon rakennukset sijaitsevat noin kilometrin päässä varsinaisesta kyläryhmästä Poriin päin . Nykyiselle paikalleen ne todennäköisesti siirrettiin jo silloin kuin Mattilan tila kahtia jaettiin . Noin 25 vuotta sitten sai talon vanha , entisajan malliin rakennettu asuinrakennus väistyä nykyaikaisen rakennuksen tieltä. Tilan omisti eräs Mikko Henrikinpoika (Puoliso: Maria Juhontytär (s. 1715).) (s. 1712), sitten Juho Mikonpoika (s. 1751)(Puoliso: Maria Juhontytär (s. 1761)) ja sitten Matti Juhonpoika (s. 1780) (Puoliso: Anna Juhontytär (s. 1783 † 1856)). Tämä kuoli v. 1841 ja tilan omistajaksi tuli Kokemäensaaresta kotoisin oleva Taneli Kustaanpoika Langén (s. 1811), joka v. 1840 oli nainut Matti Juhonpojan tyttären Anna Lovisan (s. 1823). Taneli Kustaanpoika Langénin jälkeen hallitsi tilaa kuolemaansa asti v. 1884 hänen leskensä. Perintäsopimuksen mukaan joutui tila nyt Ali-Rantalasta kotoisin oleville veljeksille herrastuomari Mikko Erland Randelline (s. 1874)(Puoliso: Anna Sofia Langén (s. 1853).) ja Frans Tapani Ali-Rantalalle (s. 1855)(Puoliso: Maria Matilda Langén (s. Ì857).), jotka olivat talon vävyjä . He aikoivat jakaa tilan keskenänsä, mutta jo parin vuoden kuluttua osti viimeksi mainittu veljensä puoliskon ja tuli näin yksin Vainio-Mattilan omistajaksi. Hän myi sen kuitenkin v. 1899 vähä-raumalaiselle puustellin vuokraajalle Juho Kustaa Langille (s. 1850). Tämän kuoltua hallitsi erityisen sopimuksen nojalla hänen leskensä Amanda Friisi (s. 1850) tilaa, kunnes hän sen v. 1907 luovutti nuorimmalle pojalleen , tilan nykyiselle omistajalle Nestor Langille (Puoliso: Hilja Viikari (s. 1891).) (s. 1889), joka Antti Uotilalta on ostanut lisäksi Hannulan peltojakin . Omistaja 1932 Nestori Vainio-Mattila , Hilja o.s. Viikari.
II Uotilan rälssitila . V. 1557 omisti Juho Knuutinpoika Kurki tilan Friitalassa . Tämän hän oli saanut korvaukseksi Koivistonkylässä omistamastaan tilasta, joka Koiviston latokartanoa muodostettaessa oli liitetty, tähän. Tila seurasi Kurki-suvun omana Anolaa vuoteen 1706, jolloin se, kuten Anolakin, kansliahuutokaupassa joutui pormestari Olavi Törnflychtin haltuun. Sitä alettiin näihin aikoihin, kenties pormestari Törnflychtin ristimänimen mukaan , kutsua Uotilaksi. Hänen kuolemansa jälkeen, v. 1713, seurasi Uotila, jota vuoden 1725 vaiheilla alettiin viljellä kahdessa osassa , edelleenkin Anolaa, mutta sittemmin myivät Anolan omistajat sen. Se jaettiin kolmeen yhtä suureen osaan ; Uotila, Ketola ja Tommila . Viimeksimainitusta taas erotettiin hiukan myöhemmin n. s. Renfors eri tilaksi. Tilan alkuperäinen päärakennus lienee sijainnut Kokemäenjoen reunalla, nykyisen Tommilan talon tonttimaalla .
a. Uotila , 1/3 manttaalia , joutui noin v. 1796 kapteeni Robert Vilhelm Starckin (Puoliso: Henriette Agander.) haltuun, mutta tämä luovutti sen v. 1805 majuri Niilo Leonard Gripenbergille ( † 1841)(Puoliso: Kristina Kustaava Rosbäck († 1839)). Tämä oli Porrassalmen taistelussa v. 1789 menettänyt oikean silmänsä ja puolen nenäänsä , tarinan mukaan siten, että venäläinen tykinkuula oli heittänyt kalliosta siruja hänen kasvoihinsa . Maanviljelijänä näyttää majuri Gripenberg olleen tarmokas mies. Hän pani uudelleen alkuun Lattomeren Humalamaan ja Luikin isojen kuivaus-jalaskuojien luomisen. V. 1840 myi majuri Gripenberg Uotilan Kokemäensaaresta kotoisin olevalle talollisen pojalle Frans Henrik Langénille (s. 1816). Kun tämä v. 1856, oli kuollut, viljeli tilaa 21 vuotta hänen leskensä Ulrika Vilhelmina Jaakola (s. 1822) lastensa avulla, mutta myi sen v. 1877 Harjunpään talolliselle Matti Karsten-Tuomolalle, joka siirsi sen tyttärelleen Maria Vilhelmina Karstenille ja vävylleen, Palukselta kotoisin olevalle Frans Vallille. Miehensä kuoltua viljeli Maria Karsten vielä toisenkin miehensä Otto Magnus Koskellin kanssa Uotilaa, mutta kun hän toisen kerran oli jäänyt leskeksi, myi hän sen v. 1908 talollinen Kustaa Langi-Vainio-Mattilalle (Puoliso: Amanda Friisi). Kun tämä pian sen jälkeen kuoli, ostivat v. 1907 tilan yhteisesti hänen poikansa Kustaa ja Antti Vainio-Mattila . (Puoliso: Vilhelmina Lönngren.) Viimeksimainittu lunasti kuitenkin jo seuraavana vuonna veljeltään tämän osuuden ja omistaa nykyään yksin koko tilan.
b. Ketola , 1/6 manttaalia , oli Anolan yhteydestä erottuaan aluksi jaettuna kahteen puoliskoon, joista toista v. 1781 asui Juho Simonpoika ja toista Antti Pietarinpoika . Eri osat liitti taas yhdeksi tilaksi noin v. 1817 Ulvilan nimismies Kustaa Lövenmark , (Puoliso: 1:nen Aadolf Erland Jordanin leski Anna Kristina Vernström ( † 1826) ja 2:nen Anna Kristina Nordström.) joka tilallensa rakennutti uhkean päärakennuksen ja laitatti tämän ympärille puutarhan . Kun n i m i s m i e s Lövenmark oli kuollut v. 1831, muutti hänen l e s k e n s ä Noormarkkuun m y y t y ä ä n sitä ennen tilansa Ulvilan rovastin Pentti J a a k k o Ignatiuksen ( † 1827) leskelle L o v i s a Charlotta Laurénille. Tämä j a hänen perillisensä omistivat Ketolan vuoteen 1845. Silloin sen osti eräs Juh o Forsvik, joka jääden itse l a m p u o d i k s i myi seuraavana vuonna tilan ylioppilas K u s t a a F e r d i nand Bergrothille (Puoliso: E v a Amanda Pontelius ( † 1851).) ( † 1856). T ä m ä v u o r o s t a a n j o v. 1848 myi t i l an Juho Trumetarille , j o k a kuitenkin p i a n kuoli. Hänen l e s k e n s ä E v a Pihlman meni uusiin naimisiin J u h o E e r i k Stoskhansin k a n s s a j a myi v. 1850 tilan Kokemäen Kuurolasta kotoisin olevalle Fredrik Petterinpoika Bäckille. Kun tämä oli kuollut, meni hänen l e s k e n s ä Vilhelmina F ä r g naimisiin ensin erään ravaninkyläläisen Simon S i g f r i d i n j a sitten ahlaislaisen Aron Ollgrénin k a n s s a . Tähän a i k a a n m y y t i i n Poriin k a u p p i a s Blomin tiilitehtaan lämmityspuiksi y l l ä mainittu , j o aikaisemmin K e t o l a s t a erotettu, nimismies Lövenmarkin komea asuinrakennus Porin entisen porvarin Mikko Roslanderin velkojen suorittamiseksi . Aron Ollgren myi Ketolan v. 1874 vuokra a j a K u s t a a Sjöroos-Kuusistolle . Tämä vuorostaan myi sen v. 1882 Ravaninkylästä kotoisin olevalle v u o k r a a j a K u s t a a Aleksanteri Rin- t a i a l l e . Naimattomana viljeli tämä t i l a a 19 vuotta, rakensi nykyisen päärakennuksen , pani puutarhan ajanmukaiseen kuntoon j a paransi m a a n v i l j e l y k s e n . V. 1901 m y y t i i n t i l a vihdoin huutokaupalla H a i s t i l an V a n h a n t a l o n o m i s t a j a l l e Vihtori Viinikalle.
c . Tommila eli Kuitti , 1/12 manttaalia , oli vuoden 1800 v a i h e i l l a J u h o J a a k o n p o j a n (Puoliso: V a l b o r g J u h o n t y t ä r (s. 1760).) (s. 1761) hallussa . Häneltä se siirtyi J a a k k o Mikonpojalle (Puoliso: E l i s a b e t (s. 1770).) (s. 1758). Tällä oli poika K r i s t i a n J a a k o n - p o i k a (s. 1800), j o k a oli käynyt k o u l ua Porissa j a j o t a yleisesti kuts u t t i in nimellä „ T o m m i l a n herra". Isänsä j ä l k e e n hän vuodesta 1822 omisti T o m m i l a n ja kuoli naimattomana v. 1856. Tilan osti nyt s u o s m e r e l ä i s e n v u o k r a a j a n poika Matti Rostedt-Eskola . Tämä kuoli v. 1858, ja t i l a a h a l l i t s i vuoteen 1880 hänen leskensä Henrika L ö n n g r e n y h d e s s ä jälkimäisen miehensä, V a n h a s t a k y l ä s t ä kotoisin olevan Aleksanteri S a n t a l a n k a n s s a . Tommilan osti nyt F r i i t a l an t a l o l l i n en K u s t a a Ketola, m u t t a myi sen j o s e u r a a v a n a vuonna L e i s t i l än talolliselle Alfred Sundvik-Jokelalle . Tämän kuoltua meni leski Maria Matilda Norrgård uusiin naimisiin I s a k Viktor N ä ä h ä n k a n s s a , j o k a myi tilan Nakkilan talolliselle K a a r l e Viinikalle. Pian t ä m ä n j ä l k e e n s e palstoitettiin . Metsän omistaa nykyään Nikodemus Lahtinen , yksi p a l s t a on entisellä isännällä I s a k Vihtori Näähällä , toinen nahkatehtailija Arthur Hellmanilla, kolmas teurastaja Sifferi T a m m e l l a , n e l j ä s torppari Vihtori Rajalalla j.n.e. d . R e n f o r s , 1 / 1 2 manttaalia , sai varmaankin nimensä ensim ä i s e s t ä o m i s t a j a s t a a n J u h o R e n f o r s i s t a (Puoliso: Helena († 1878)) (s. 1757), jonka h a l l u s s a t i l a jo a i n a k i n v. 1805 oli. Se siirtyi sitten noin v. 1835 m a j u r i l l e , sittemmin k e n r a a l i m a j u r i n a v. 1865 kuolleelle, F r e d r i k S e b a s t i an G r i p e n b e r g i l l e . (Puoliso: M a r i a M a r g a r e t a Ascholin († 1878)) Tämä myi s y y s k u u n 19 p : n ä 1837 talon P o r i n porv a r i n Aadolf F r e d r i k Moliisin († 1834) leskelle, S e r a f i a L i n d b l a d i l l e , ( s . 1794). T ä m ä h a l l i t s i t a l o a k u o l e m a a n s a asti toukokuun 4 p : n ä 1870. T e s t a m e n t i s s a a n hän m ä ä r ä s i , että hänen l a p s e n s a eivät saaneet m y y d ä t i l a a , v a a n h e i d ä n piti j ä t t ä ä s e perinnöksi l a p s i l l e e n . Serafia L i n d b l a d i n kuoleman jälkeen omistivat siis tilaa porvari F r e d r ik Mikael Moliis († 1900) ja M a r i a B e a t a Moliis († 1895). E d e l l ä m a i n i tun tytär Maria S o f i a Moliis (s. 1857) myi vihdoin v. 1901 t i l an sen n y k y i s e l l e o m i s t a j a l l e , r ä ä t ä l i J u h o F r e d r i k A l e n i u k s e l l e . (P u o l i s o : A l e k s a n d r a F o r s e l l .)
III Suurpään rälssitila . Sen niminen tila oli F r i i - t a i a s s a jo v a r s i n a i k a i s i n . Ainakin t a v a t a a n siellä jo v. 1553 Matti S u u r p ä ä niminen mies t i l a n o m i s t a j a n a . Vuoteen 1641 pysyi Suurp ä ä n tila verotalonpoikien h a l l u s s a . Elokuun 14 p:nä m a i n i t t u n a vuonna l a h j o i t e t t i in se Norrköpingin kokouksen ehdoilla T u r u n hovioikeuden presidentille J u h o Kurjelle. Tämän kuoltua, v. 1652, joutui t i l a hänen p o j a l l e e n K u s t a a K u r j e l l e . Häneltä tila reduktsion i s s a peruutettiin, mutta annettiin reduktsionikomissionin k i r j e i l lä s y y s k u u n 24 p : l t ä j a j o u l u k u u n 16 p : l t ä 1707 l a a m a n n i E e r i k Bosinille, S j ö l a h d e n herralle, niiden ikuisten r ä l s s i e n korvaukseksi, jotka t ä l t ä r e d u k t s i o n i s s a laittomasti oli peruutettu. Laamanni Bosin myi k u i tenkin jo elokuun 17 p : n ä 1708 Suurpään Anolan silloiselle o m i s t a j a l l e , p o r m e s t a r i Olavi Törnflychtille. Tila p y s y i Anolan y h t e y d e s s ä vuos i s a d a n loppupuolelle, j o l l o in se j a e t t u n a n e l j ä ä n o s a a n joutui t a l o l l i s t en haltuun. Sen alkuperäinen päärakennus sijaitsi nykyisen B j o n g i - R e u n a s e n tontilla.
a . Suurpää-Åkervall on nykyään suuruudeltaan 1 / 1 6 m a n t t a a l i a , s i l l ä puolet s i i t ä eli s i i s 1 / 1 6 m a n t t a a l i a on ennen v a n h a a n myyty S u u r p ä ä - Å k e r g å r d i n omistajalle . Noin v. 1800 omisti t i l an e r ä s Antti J u h o n p o i k a (s. 1749), mutta kun t ä m ä kuoli, meni hänen l e s k e n s ä Maria Antintytär (s. 1750) u u s i i n n a i m i s i i n E u r a n p i t ä j ä n V a a n i n kartanosta kotoisin olevan Juho-nimisen miehen k a n s s a . V a i m o n s a kuoltua v i l j e l i t ä m ä edelleenkin t a l o a toisen v a i m o n s a Helene N i k i n k a n s s a , mutta luovutti sen v. 1847 pojalleen J u h o K u s t a a Åkervallille (s. 1819). Tämä nai Anolan sepän tyttären, Katarina L o v i s a Malmin (s. 1822), m u t t a avioliitto oli lapseton. Vuonna 1886 myi vihdoin Juho Kustaa Åkervall tilan vaimonsa veljentyttärelle Maria Matilda Malmille ja tämän miehelle Vihtori Vahlroosille. Näiltä tila siirtyi v. 1896 miehen kuoltua Harjunpään talolliselle F r a n s Nestor Perttulalle , (Puoliso: Aleksandra,.) joka sen nykyään omistaa. Talonsa yhteyteen on tämä ostanut Åkergårdin vanhan tonttimaan sekä Uotilaan kuuluneen Harmisto-nimisen niittymaan. Omistaja 1932 Frans Åkervall , Sandra o.s. Valli
b . Suurpää-Åkergård on suuruudeltaan 3 / 1 6 manttaalia . S e n omisti vuodesta 1796 noin vuoteen 1810 Matti Pietarinpoika (Puoliso: Helena Mikontytär (s. 1761).) , m u t t a siirtyi se sitten Porin kauppaneuvoksen J u h o Ascholinin (Puoliso: 1 : n e n B r i t a Kristina E k s t r öm ( † 1799) j a 2:nen J o hanna Sticksén ( † 1865),) ( † 1823) haltuun. Hänen jälkeensä omistivat tilan aluksi hänen perillisensä , mutta joutui se sitten hänen vävylleen, Trumetarin omistajalle , vapaaherra Göran F r e d r i k Silfverhjelmille (Puoliso: E v a A m a l i a Ascholin.) ( † 1849), j o n k a perilliset noin v. 1873 myivät sen vuokraaja Matti Mikonpo j a l l e . (Puoliso: L o v i s a .) Päätilan omistaa nykyään edellämainitun vävy J u h o Koskinen , (Puoliso: E m m a Matintytär Åkergård.) mutta t i l a s t a on myyty p a l s t a Kaarle Yliselle, toinen K a a r l e Heikkilälle j a kolmas eräälle Seppälälle .
c . Suurpää-Lääkäri , 1/ 8 manttaalia, oli vuodesta 1796 a l k a e n J a a k k o Juhonpojan (s. 1740)(Puoliso: Liisa Niilontytär (s. 1741).) h a l l u s s a , mutta joutui ennen vuotta 1805 eräälle Mikko Juhonpojalle . (Puoliso: Katarina Juhontytär) Tämän tyttären Marian ( s . 1794) nai v. 1835 Paluksen Vallin poika Isak Antinpoika Valli ( s . 1789) j a tuli täten Lääkärin omistajaksi . Tila siirtyi sitten K o k e mä e n K a m i l a s t a kotoisin olevalle Matti Matinpoika Herralle, joka vuorostaan nai edeltäjänsä tyttären Maria Isakintyttären ( s . 1824). P i a n j ä i kuitenkin Matti Herra leskeksi ja nai nyt Ruskilasta talontyttären Klara Sofia Tynin. Näiden ollessa tilanomistajina hävitti v. 1861 yöllä heinäkuun 26 p ä i v ä ä v a s t a a n aitasta alkanut tulipalo koko talon niin täydellisesti , että palamatta jäivät ainoastaan riihi j a tuulimylly. Kun sitten talo oli uudelleen rakennettu, myi Matti H e r r a sen v. 1866 huutokaupalla . Sen huusi tällöin T r u m e t a r i n omistajan poika Kustaa Keskimäki (Puoliso: Sofia Rosendahl.) . Tämän kuoltua omisti tilan hänen v ä v y n s ä Johannes Langén-Vainiomattila , (P u o l i s o : Maria S o f i a K i i s t a a n t y t ä r .) j o k a v. 1902 myi sen Ulvilan kunnalle kansakoulutaloksi . Nykyään hallitsee kunta i t se metsää ja on vuokrannut yksityisille peltomaan pienempinä p a l s t o i n a 15 vuoden vuokra-ajaksi .
d . Suurpää-Bjong , 1/8 manttaalia , joutui hiukan ennen vuotta 1800 e r ä ä n jostakin Pohjanmaan ruotsalaisesta pitäjästä koto i s in olevan J u h o Henrikinpoika Bjongin (s. 1748)(Puoliso: Magdalena Jaakontytär ( † 1741).) haltuun, j o k a j ä t t i tilalle sukunimensä perinnöksi. Juho Henrikinpojan kuoltua v i l j e l i taloa hänen vanhin p o i k a n s a lautamies J u h o Juhonpoika ( s . 1784), j o k a kuoli v. 1841 n a i m a t t o m a n a . Jo t ä t ä ennen oli tila j a e t t u k a h t i a . Lautamies J u h o Juhonpojan veljen lautamies Henrik J u h o n p o j a n (s. 1787) ja Leineperin sepäntyttären Maria Elisabet H ä l l f o r s i n tytär Eva K a r o l i n a ja hänen miehensä entinen renki, P u n k a l a i t u m e l l a kotoisin oleva J u h o P a r r i , olivat näet v. 1838 saaneet h a l t u u n s a kylän y l i s e s t ä p ä ä s t ä n. s. Pitkänrannan maat. Täten muodostui uusi tila, Suurpää-Koivisto ( K s . t ä t ä ) . Varsinainen S u u r pä ä - B j o n g , nyt v a i n 1 / 1 6 manttaalia , joutui l a u t a m i e s Henrik J u h o np o j a n v a n h i m m a n p o j a n J u h o Henrikinpojan tapaturmaisesti huk u t t u a Kokemäen jokeen hänen toiselle p o j a l l e e n K u s t a a Grönroos i l le (P u o l i s o : L o v i s a Hermo, H a r j a v a l l a n N i u h t u l a s t a .) . Tämä myi v. 1852 talon Kokemäen Kroolikin talolliselle Henrik Jaakonpoika Ossalle (P u o l i s o : F r e d r i k a .) . Jouduttuaan leskeksi myi hän jo v. 1856 t i l a n s a Friitalan t a l o l l i s en pojalle Aadolf F r e d r i k F r e d r i k i n po i k a M a t t i l a l l e (s. 1827). Kun t ä m ä v. 1867 oli kuollut, meni hänen l e s k e n s ä , Ruosniemestä kotoisin oleva J o h a n n a K a r o i n a Juhontytär J a a k o l a , uusiin n a i m i s i i n F r a n s Vilhelm F o r s e l i n k a n s s a j a viljeli t i l a a vuoteen 1881, jolloin hänen e n s i m ä i s e s t ä avioliitosta v. 1849 syntynyt poikansa Aadolf F r e d r i k Reunanen (P u o l i s o : E m m a K u s t a a v a A r v e l a (s. 1862), P r e i V i i k i s t ä) sai tilan lunastett u a a n s i i t ä a i n o a n s i s a r e n s a E m m a S o f i a V ä h ä s e n osuuden. Oltuaan t i l an o m i s t a j a n a 28 vuotta ja k a u n i s t e t t u a a n sen » M y l l y o j a n reuna l l a " s i j a i t s e v a n tonttimaan i s t u t u k s i l l a myi Aadolf F r e d r i k R e u n a nen v. 1909 tilansa Friitalan talolliselle Frans Sakari Spinkkilälle , j o k a v. 1912 myi metsämaat j a niityt sekä suurimman osan peltom a i t a Friitalan talolliselle Juho Isak Frigrénille , mutta piti omassa h a l l u s s a a n osan peltomaita.
e . Suurpää-Frigrén-Koivisto , 1 / 1 6 manttaalia , erotettiin, kuten y l l ä mainittiin , v. 1838 Suurpää-Bjongista ja joutui J u h o Juhonpoika P a r r i n (s. 1808) j a hänen v a i m o n s a E v a K a r o l i n a B j o n g in (s. 1819) haltuun . V. 1842 he m y i v ä t sen Suosmeren k a l a s t a j a l l e J u h o K u s t a a Frigrenille (P u o l i s o : Maria, L o v i s a P a l i n (s. 1808).) (s. 1805). Sittemmin s e j o u t u i hänen nuoremmalle pojalleen , tilan nykyiselle o m i s t a j a l l e J u h o I s a k Frigren i l l e ( s . 1849)(Puoliso: Lovisa Lapila , Harjavallasta).
I V Spinkkilän 1 / 4 manttaalin verotila. Jo v. 1583 tavataan Friitalassa verotalonpoika Klemetti Spink. Hänestä kaiketi tila on nimensä saanut. Sitä kutsuttiin vielä v. 1807 nimellä Spink, mutta on sillä sen jälkeen ollut nimi Spinkkilä. Elokuun 14 p:nä 1641 annettiin tila Norrköpingin kokouksen ehdoilla presidentti Juho Kurjelle, jolta se joutui hänen pojalleen Kustaa Kurjelle. Reduktsionissa tehtiin siitä Rehbinderin rykmentin ruotutila sekä sittemmin henkirakuunarykmentin alimajurin komppanian kapteenin etuisuustila . Kesäkuun 2 p:nä 1790 osti tilan perinnöksi Mikko Juhonpoika (s. 1760)(Puoliso: Anna (s. 1763).). Hänen toinen poikansa Kaarle Mikonpoika (s. 1787) nai Kylä-Mattilan omistajan tyttären, Anna, ja hallitsi tilaa kuolemaansa asti v. 1829. Leski Anna joutui kuitenkin jo v. 1830 uusiin naimisiin Suolistolta kotoisin olevan Kustaa Juhonpoika Langåsin kanssa, joka viljeli tilaa siksi, kunnes edellisestä aviosta v. 1822 syntynyt ainoa lapsi Maria Kaarlentytär v. 1841 meni naimisiin Friitalan talollisen Sakari Hannulan kanssa, joka nyt alkoi taloa asua . Maria Kaarlentytär kuoli jo v. 1848 jättäen jälkeensä kolme alaikäistä lasta . Tila annettiin nyt vuokralle, kunnes v. 1883 vanhin poika Evert Sakarinpoika (Puoliso: Maria Kustaantytär Åkergård (s. 1840).) (s. 1842) tuli täysi-ikäiseksi ja otti talon haltuunsa . Hän jäi kuitenkin v. 1868 leskeksi ja myi puolet tilasta langolleen Juho Eenok Matinpoika Lääkärille (Puoliso: Maria Adolfina Sakarintytär Hannula (s. 1844,† 1914).) (s. 1848). Spinkkilä oli siis nyt jaettuna kahtia, mutta jo v. 1870 myi Evert Sakarinpoika t i l an toisenkin puoliskon langolleen. Tämä luovutti v. 1908 tilan vanhimmalle pojalleen Frans Sakari Spinkkilälle (s. 1870), joka sitä paitsi v. 1911 osti Väinö Mattilalta 2/3 Fredrik Mattilaa sekä v. 1912 Hannulaa sen jälkeen kuin hänen äitinsä testamentin nojalla v. 1911 velipuoleltaan August Erhard Hannulalta oli perinyt tämän osuuden. Omistaja 1932: Frans Spinkkilä , Hilma o.s. Vahlroos
V. Hannulan verotila, 1/ 4 manttaalia , annettiin kuten Spinkkiläkin, elokuun 14 p:nä 1641 Norrköpingin kokouksen ehdoilla presidentti Juho Kurjelle, jolta se joutui hänen pojalleen Kustaa Kurjelle . Reduktsionin jälkeen oli se ensin Rehbinderin rykmentin ruotutila, mutta sittemmin katsastelukirjoittajan palkkatila . Noin v. 1732 hallitsi sitä eräs Olavi Antinpoika (Puoliso: Maria Mikontytär,) sekä hänen jälkeensä peräkkäin Mikko ja Eerik-nimiset miehet. Viimeksimainitun poika Eerik Eerikinpoika (s. 1721)(Puoliso: Maria Matintytär (s. 1732).) osti sen tammikuun 21 p:nä 1763 perinnöksi.
Häneltä sai tilan poika Juho Eerikinpoika (s. 1754)(Puoliso: Anna Juhontytär (s. 1753)), jonka kuoltua se taas joutui v. 1814 hänen pojalleen Eerik Juhonpojalle (s. 1789). Tämä nai v. 1815 Fredrik Mattilan tyttären Katarina Margareta Fredrikintyttären (s. 1796), mutta kuoli jo v. 1820. Katarina Margareta Fredrikintytär meni v. 1822 naimisiin Kokemäeltä kotoisin olevan talollisen pojan Fredrik Matinpoika Rudangon kanssa (s. 1803). Tämä viljeli Hannulaa, kunnes hänen vaimonsa edellisestä aviosta v. 1818 syntynyt poika Sakari Eerikinpoika tuli täysi-ikäiseksi ja otti vastaan talon. Hän nai v. 1841 Maria Kaarlentytär Spinkkilän (s. 1822).
Kun viimeksi mainittu v. 1848 oli kuollut, nai Sakari Eerikinpoika v. 1850 Haistilasta Vilhelmina Wessman-Vanhatalon (s. 1825). Tämä avioliitto purkautui v. 1901 vaimon kuoleman johdosta 51-vuotisen yhdyselämän jälkeen. Sakari Eerikinpoika itse kuoli v. 1904, mutta hän oli jo muutama vuosi tätä ennen myynyt tilansa pojalleen sananlennätinvirkamies August Erhard Hannulalle (s. 1853), joka v. 1911 kuoli naimattomana. Pari kuukautta ennen kuolemaansa tekemällään testamentilla oli August Erhard Hannula testamentannut Hannulan sukulaisilleen lausuen samalla toivomuksen, että he sen jakamattomana säilyttäisivät. Tätä toivomusta ei kuitenkaan noudatettu, vaan jaettiin tila v. 1912 siten, että August Erland Hannulan sisar Aleksandra Vilhelmiina Laurila (s. 1851) sai 2/3 siitä, hänen sisarpuolensa Maria Adolfina Sakarintytär (Ks. Spinkkilä ) sai 1/6 siitä ja hänen velipuolivainajansa poika Eevert Erhard Hakanen 1/6 siitä. Aleksandra Vilhelmina Laurila myi kuitenkin pian osuutensa naapurilleen talollinen Antti Uotilalle (synt. Vainio-Mattila) ja Maria Adolfina Sakarintytär taas pojalleen Frans Sakari Spinkkilälle.
Hannulan rakennukset oli varhain siirretty pois varsinaisesta Friitalan kyläryhmästä hiukan toista kilometriä luoteeseen päin olevalle Tuulimyllyn mäelle. Huhtikuun 20 p:nä 1836 syttyi miesten ollessa halkometsässä salin uunin lämmityksestä tulipalo, joka hävitti koko talon, niin että siitä jäi jäljelle ainoastaan kaksi etäänpänä sijainnutta vilja-aittaa. Sen jälkeen rakennettiin talo nykyiselle paikalleen.
