Lavia

SshyWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paikkakunnat

Pikaohje sivun muokkaamiseen


Sisällysluettelo

Tietoja kirkonarkistosta

Yleistä

  • Lavian omat kirkonkirjat alkavat vuodesta 1827. Vuotta 1827 edeltävät historiankirjatiedot löytyvät ensin Suodenniemen ja sitä ennen arviolta vuoden 1740 paikkeilta vanhempaan päin Mouhijärven historiankirjoista. Mitään tarkkaa aikarajaa ei kuitenkaan ole, joten Mouhijärvellä kyllä esimerkiksi kastettiin lavialaisia lapsia myöhemminkin.
  • Kunnan eteläosassa varsinkin Saarijärven kylän asukkaat saattoivat käyttää myös Kullaan kirkollisia palveluksia ja tätä on tapahtunut ihan viime aikoinakin. Saarijärven kylän osalta uusimpia tietoja kerätessä on siis edelleen tarkistettava perheiden sukutauluissa perheen kokoonpanot myös Kullaalta (nykyisin Ulvilan kappeliseurakunta).


Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat

  • Vapaussodassa 1918 ajanjakson 1900-1909 rippikirja revittiin pahoin. Lähde: Osmo Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932)

Historiaa

Kun kuningas Kustaa I Vaasa uudisti vuonna 1538 antamallaan käskyllä Ruotsi-Suomen valtakunnan verotusta, syntyi verotuksen kirjanpidosta ensimmäiset ns. maakirjat. Käytännössä ensimmäisen kerran verotettavien tiedot maakirjaan kerättiin vuoden 1540 aikana. Tuolloin Lavia on mainittuna Sastamalan suurpitäjän Selkeen neljänneksen erämaakylänä Lauia ja tässä erämaakylässä kerrotaan olleen kahdeksan taloa.

Käytännössä Lavian talot sijaitsivat vesiväylän varrella, josta sastamalalaisilla oli käyntiä erämaa-alueille Merikarvian seudulle. Sastamalan olemassaolosta on kirjallista tietoa ainakin vuodelta 1328, joten Laviankin pysyvä asuttaminenkin on alkanut jo hyvän aikaa ennen ensimmäisten maakirjojen kirjauksia. Ei ole siis mitään lähdettä, jolla nämä ensimmäiset kahdeksan taloa voitaisiin laittaa perustamisjärjestykseen. Talot ovat (aakkosjärjestyksessä): Antila sittemmin AlaAnttila, Hesso, Juhon talo, Markkula, Pekkala, Rankonen, Roikka ja Soro.

Seurakuntanana Lavia on varsin nuori. Lavian kappeliseurakunta sai keisarillisella käskykirjeellä v. 1826 oikeuden erota Mouhijärven emäseurakunnasta ja muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1870. Itse kirkko rakennettiin jo ilman asianomaista lupaa vuonna 1821 (virallisen luvan mukaan 1823).

Asukasluku

  • 2090 (31.12.2008)

Kylät

  • Laviankylä
  • Riuttala
  • Saarijärvi
  • Mustajoki
  • Kalliala
  • Riiho
  • Peräkylä
  • Aluskylä
  • Niemenkylä

Talot

Isäntäluettelot

– Iso-Iivarilta löytyy myös muita lähialueen isäntäluetteloita
  • Arvo Harjunmaan Lavian Joulu -lehdessä julkaistu artikkelisarja
– tiettävästi 18 osaa, esitetty isäntäluettelot taloittain
– osasta taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta
– osa I: Antila sittemmin AlaAnttila, Markkula, Tuomisaari-Tuomisto
– osa II: Roikka, Hesso, Pekkala
– osa III: Soro, Rankonen, Juhon talo
– osa IV: Putto, Alaputto
– osa V: Manninen, YliManninen, AlaManninen, Peltola
– osa VI: Riutta, Vehkalahti, Haapaporras, Toivola, Uusi-Haapaporras, Suojamaa
– osa VII: Kyttä
– osa VIII: Huida
– osa IX: Mustajoki, Jaakola, YliJaakola, Kulmala, Maja
– osa X: Varheenmaa, Suurniemi-Seppä, Seppä, Suuriniemi
– osa XI: Runkka, Myöntäjä, AlaMyöntäjä, YliMyöntäjä
– osa XII: Pohjala, Harmaajärvi (Harmaa), Jokioinen,
– osa XIII: Joutsenlahti, Joutsenjoki, Joutsenlahti(2), Karhuluhta, Korhonen, Koivulehto
– osa XIV: Ritaniemi, Keskumäki, Kotiniemi, Sampakoski,
– osa XV: Pääjoki, Ruojärvi, Saunajoki
– osa XVI: Kallio, Satio, Konsilo, Kamppi, Mäki-Kamppi, Kamppi, YliKamppi
– osa XVII: Karhula
– osa XVIII: Lemmetty, Vuorenmaa, Ohristo, Ari, Koivuluhta,
  • Suomen sukutiloja osa I:toim. K.T. Jutila ja Aulis Oja: Helsinki 1964
– Laviasta esitelty seuraavat talot: Ala-Anttila, Riutta, Vanha-Jokioinen ja Vehkalahti
– taloista on myös valokuvia, niin tunnistat ne maastosta

Kirjallisuus

  • Lavian yhteiskoulu 1917-1967: Sakari Huhtamäki: Vammala, 1967
– matrikkeli oppilaista, sisältää myös vanhempien nimet ja ammatit, kirjassa on henkilöhakemisto
  • Puolentoista vuosisataa Lavian kirkon ja seurakunnan vaiheita: Pori, 1971
– sisältää muutaman sivun matrikkelia seurakunnan virkailijoista ja muista seurakunnan tehtävien hoitajista
  • Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970
– kirkkohistoriallinen tutkimus
– sisältää muutaman kappaleen yksityiskohtaista kuvailua Laviaa koskien. Aiheena on erityisesti Laviassakin vaikuttanut 1800-loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin myrskyisästä valinnasta Lavian ensimmäiseksi kirkkoherraksi
– muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään
  • Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa: L. I. Kaukamaa: Pori, 1933
– Lavian taisteluista mm. sivuilla 372-375 (tammi-helmikuun vaihteessa 1918) ja sivulla 379 (2. maaliskuuta 1918) sekä suunnittelukokous sivuilla 385-386 (10. huhtikuuta 1918)
– Tarkka kuvaus valkoisten puolen toimista kapina-ajalta, useita valkoisia mainittu nimiltä

Sukukirjoja

Huomioita suvuista


Henkilökohtaiset työkalut