Ohje:Tarkistettavuus
Sisällysluettelo
Tarkistettavuus tekee materiaalista hyödyllistä
Älä lisää artikkeleihin tietoa ilman lähdettä. Huonokaan lähde ei vaikeuta artikkelin arviointia niin paljon kuin se, että lähteestä ei tiedetä mitään.
Eräitä lähdetyyppejä
Lähde voi olla esim.
- mahdollisimman tarkasti spesifioitu kirkonkirja, tuomiokirja tai vastaava,
- kuvattu ja skannattu sivu verkossa. Voit käyttää mallinetta Malline:Digiarkisto
Mainitse mieluusti arkistotunnus, paikkakunta/seurakunta, vuosi, kylä, talo ja sivu, myös verkkolinkeille, koska verkkosivun osoite ei välttämättä dokumentoi mitään.
Mikäli ensisijaista lähdettä ei ole selvitetty, voidaan käyttää lähteitä, joiden avulla päästään suhteellisen helposti alkuperäiseen lähteeseen
- sukukirja (teoksen ja tekijän nimi, painopaikka ja -vuosi, ISBN)
- matrikkeleita, esim. ylioppilasmatrikkeli Malline:Matrikkeli
- verkkoon siirretty historiatietokanta [hiski.genealogia.fi/hiski], joka on luonteensa vuoksi helposti tarkistettavissa kirkonkirjasta. Malline:Hiski
- muut verkkosivut, joilla esitetty tieto voidaan tarkistaa alkuperäislähteestä
Lähteettömien www-sivujen käyttö
Verkkoon julkistettuja lähteettömiä sukupuita on käytettävä varovasti, koska tiedon tarkistettavuus ei usein täyty. Sukukirjoilla on valitettavasti samoja ongelmia - koska lähteiden määrä ylittää helposti itse aineiston pituudessa, lähteitä ei merkitä tai ne merkitään liian summittaisesti jotta yksittäiset tiedot voitaisiin tarkistaa kohtuullisella vaivalla.
Epäselvyydet artikkeleissa
Toisinaan tiedot näyttävät olevan ristiriitaisia tai lähde ei ole havaittavissa. Voit merkitä tarkistamista vaativan tiedon mallineella Malline:Tarkista.
