Padasjoki

SshyWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Tietoja kirkonarkistosta

Yleistä

Pappilan palossa 7/7 1831 tuhoutui suuri osa arkistoa: syntyneitten luettelot 1697-1738, vihittyjen 1723-38, kuolleitten 1697-1738, lastenkirja v:sta 1713. Kirkko kellotapuleineen paloi 6/4 1924 perustuksiaan myöden. Siinä tuhoutui vanhoja tilikirjoja ja kuulutuksia. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)] [1] [2] [3]

Arkisto

Padasjoki [4] Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen avoimilla sivuilla [5] ja yhdistyksen jäsenille [6] sekä Digiarkistossa [7]
Padasjoki Kansallisarkiston Digiarkistossa [8]
Padasjoen seurakunnan arkistoa [9]

Tietoja muista arkistoista

Padasjoesta, johon kuuluivat myös Äinään ja Kuhmoisten neljänneskunnat, on Suomen asutuksen yleisluettelossa tietoja vuosilta 1539-1809: vanhimmat 1539-1559 [10]
Kaikki Suomen asutuksen yleisluettelot: [11]
Padasjoelta Rautalammin suuntaan muuttaneita Suomen asutuksen yleisluettelossa [12]
Padasjoen henkikirjat 1780 [13], 1800 [14], 1804 [15], 1808 [16], 1810 [17], 1815 [18], 1820 [19], 1825 [20], 1830 [21], 1835 [22], 1840 [23], 1845 [24], 1850 [25], 1855 [26], 1860 [27], 1865 [28], 1870 [29], 1875 [30], 1880 [31], 1885 [32],1890 [33], 1900 [34], 1910 [35], 1915 [36]
Padasjoen talot Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkistossa 1770 [37], 1820 [38], 1830 [39], 1875 [40], [41], [42], [43], [44]
Padasjoen sotilaita
Hämeen läänin jalkaväkirykmentin värväysluetteloissa 1717 [45], 1727 [46], [47][48], 1733 [49], 1734 [50], 1736 [51], 1748 [52], [53], 1750 [54], [55], [56], [57], 1751 [58], [59], [60], [61], [62], [63], 1752 [64], [65], 1754 [66], [67], [68], [69], 1755 [70], [71], [72], 1756 [73], [74], [75], [76], 1758 [77], 1759 [78], 1760 [79], [80], 1761 [81], [82], [83], 1762 [84], 1763 [85], [86], [87], 1767 [88], [89], 1768 [90], [91], [92], [93], [94], [95], 1773 [96], [97], 1774 [98], [99], 1775 [100], [101], 1776 [102],[103], 1777 [104], 1778 [105],[106],[107],[108],[109],[110],[111], 1779 [112], [113],[114],[115], 1780 [116],[117], 1781 [118],[119], 1782 [120], 1783 [121], 1784 [122], 1785 [123], 1786 [124], [125], 1788 [126], 1789 [127], [128], 1790 [129], [130], [131],[132],[133], 1791 [134], [135], 1792 [136],[137], 1793 [138],[139], 1794 [140], [141], 1796 [142], [143], [144], [145], 1797 [146], [147], [148], [149],1798 [150], 1799 [151], [152],[153],[154], 1800 [155], [156], 1802 [157],[158], 1803, [159], [160], 1804 [161], [162], 1806 [163],[164],[165], 1807 [166],[167]
ja pääkatselmusluetteloissa 1719 [168],1728 [169],[170], 1747 [171], 1767 [172], 1783 [173], 1795 [174], 1800 [175], [176], [177], [178], 1805 [179], [180], [181].
Padasjoen miehiä Hämeen läänin jalkaväkirykmentin värväysluettelossa 1727-1750 [182]
Padasjoen ratsumiehiä Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin sekä Hämeen läänin jalkaväkirykmentin katselmusluetteloissa 1720-1721 [183], 1728-1728 [184], 1735-1735 [185], 1767-1767 [186], 1775-1775 [187], 1779-1779 [188], 1783-1783 [189], 1787-1787 [190], 1789-1800 [191], 1789-1800 [192], 1795-1800 [193], 1800-1800 [194], 1805-1805 [195], 1805-1805 [196] .
Padasjoen miehiä talvisodassa [197]
Erkki Hasen "Kätketyt aarteet" [198]

Historiaa

Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti

Jouko Heinosen kirjoitus Padasjoen kuntaidentiteetistä (sivulta 32 alkaen) Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti -julkaisussa [199]. A. Th. Böökin kirjasessa Vanhankansan tapoja ja taikoja (Arvi A. Karisto, Hämeenlinna 1912; 92 sivua) on sivistyshistoriallisia ja muita pikkutietoja 1800-luvun Padasjoesta. Padasjoen kätilön Anna Niirasen (toim. Hedvig Gebhard) muistelmateoksesta Voiko kätilö tulla? (Otava, Helsinki 1935; myös uusia painoksia; 99 s.) on kuvausta siitä millaista oli elämä Padasjoella1800-luvun lopulla ja mitä kätilön töihin sisältyi.


Hallintopitäjästä

Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen varma tieto vuodelta 1442. Padasjoen emäpitäjän alue on pysynyt koko ajan suurin piirtein muuttumattomana.

Ensimmäisestä maakirjasta 1539 ilmenevät silloiset neljänneskunnat ja kylät. Neljänneskuntia oli kolme:

* Kuhmoisten neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Kuhmoisiin kuuluvia kyliä.
* Vesijaon neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Padasjokeen kuuluvat kylät Syrjäntaka, Auttoinen, Vesjako, Kaukila, Torittu, Kellosalmi 1, Kellosalmi 2, Virmaila, Inkilä (lienee nykyinen Jokioinen), Nyystelä ja Osoila, (vaikeasti paikallistettavan) Jaakkola-nimisen kylän sekä (ainakin nimensä perusteella) nykyiseen Padasjokeen kuulumattomat kylät Harmoinen (lienee sama kuin nykyinen Kuhmoisten Harmoinen) ja Kurhila (nykyisin Asikkalassa on Kurhila).
* Äinään neljänneskuntaan kuuluivat (nykyisin) Padasjokeen kuuluvat Nyystelän, Hinttolan ja Maakesken kylät sekä Asikkalasta Vähä-Äinään, Pätiälän, Joenniemen, Myllykylän, Vähimaan, Iso-Äinään, Urttilan ja Karialan kylät (joista useita samannimisiä kyliä on nykyisin Asikkalassa). Nykyäänkin puhekielessä Äinääksi sanottu on kirjallisissa esityksissä Äiniö, ja Asikkalassa ovat Iso-Äiniön ja Vähä-Äiniön kylät. Nykyinen Äinään seutu muodostuu neljästä kylästä: Iso-Äiniöstä, Joenniemestä, Myllykselästä ja Vähimaasta [200].

Neljänneskunta-jako ei noudattanut kylien rajoja, esimerkiksi vuoden 1539 maakirjan mukaan Nyystölästä 13 taloa kuului Äinääseen ja 8 taloa Vesijaon neljännekseen.


Kirkkopitäjästä

Uuno Pulkkilan Padasjoen historian (s. 74) mukaan Padasjoen seurakunnan itsenäistymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta varhaisin tieto on vuodelta 1465 ja Akianderin todetaan maininneen sen olleen itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1497. Pappilan maa-alueiden omistusta koskevan valtionarkistossa säilytettävän asiakirjan (VA bb 18 ss. 139-140) perusteella Pulkkila pitää vuotta 1471 yhtenä mahdollisena Padasjoen seurakunnan perustamisvuotena. Padasjoki irtaantui Sysmän seurakunnasta. [201]

Padasjoen hallintopitäjään kuuluneet Asikkalan kylät kuuluivat kuitenkin Hollolan kirkkopitäjään eivätkä koskaan Padasjoen seurakuntaan.

Kuhmoinen muodosti Padasjoen kanssa yhteisen kirkkopitäjän. Kuhmoinen oli Padasjoen pastoraatin kappeli, kunnes vuonna 1639 Kuhmoisista tuli oma seurakuntansa. Kuitenkin jälleen 1740-luvulla Kuhmoinen liitettiin taas Padasjoen kappeliseurakunnaksi, josta se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen uudestaan vuonna 1860, mikä käytännössä toteutui vuonna 1871. [202] [203]

Padasjoen ja Lammin pitäjän (nykyisin Hämeenlinnan kaupunginosa) välillä toteutui aluesiirto 1920-luvulla. Lammin Lieson kylän asukkaat olivat hoitaneet seurakunnalliset asiansa Padasjoen puolella jo 1700-luvulta lähtien ja 1808-09 kyläläiset anoivat kylän siirtämistä Lammin pitäjästä Padasjoen yhteyteen. Aloite uudistettiin 1827, ja senaatti asettui puoltamaan siirtoa mm. siksi, että puheena olleen kahden talon (Savikota, Tervakoski) tiluksista suurin osa oli Vesijaon ja Auttoisten kylissä. Tämä Lammilta Padasjoelle siirretty Nerosjärven pohjoispuolella oleva alue tunnetaan puhekielessä Neroskulmana [204].


Kihlakuntajaosta

Kihlakuntajaossa Padasjoki kuului 1776 muodostettuun Ylä-Hollolan tuomiokuntaan (Padasjoen historiassa s. 534 tekstin toisella rivillä on tästä asiasta ilmeisesti virhe, vertaa saman sivun 12. riviin), 1831 lähtien Hollolan tuomiokuntaan ja 1845 lähtien Jämsän tuomiokuntaan. Ylä-Hollolan kihlakunnan Padasjoen piiri käsitti Padasjoen pitäjän ja Kuhmoisten kappelin.


Piirilääkäripiiri

Maa oli 1811 jaettu kahteenkymmeneen piirilääkäripiiriin. Hämeen läänistä suurin osa kuului Hämeenlinnan piiriin. Vuonna 1857 toimitettiin uusi piirijako. Tällöin Hollolan piiriin tulivat mm. Asikkala, Padasjoki ja Kuhmoinen.


Padasjoen asunto-olot

Böckerin Statistiska uppgifter III (ss. 92-) mukaan Padasjoella oli 114 tupaa ja 144 savupirttiä 1800-luvun alkupuolella. Luvuista ilmenee takkauunilla varustettujen tupien ja savupirttien lukumäärien suhde. Vastaavat luvut olivat esim. Asikkalassa 298 ja 408 ja Kuhmoisissa 157 ja 173. Tiedoista ei selviä, ovatko mukana kaikki asunnot vai muutamien kylien asunnot. A. Th. Böök arvioi 1930-luvun taitteessa, että vaikka Padasjoella oli ollut paljonkin savupirttejä, ne olivat hävinneet 40-50 vuotta sitten.


Lähteet: Uuno Pulkkila, Padasjoen historia, K.V. Kaukovalta Hämeen läänin historia I, kuntien ja seurakuntien kotisivut

Asukasluku

Digitaaliarkistossa Väkilukutaulukot 1749-1773 [205] Seurakunnan väestötilaston mukaan vuonna 1878 seurakunnassa oli 2176 mies- ja 2297 naispuolista eli yhteensä 4473 ihmistä: 10 aatelista (adeln), 11 oppineeseen säätyyn kuulunutta (läroståndet), 38 vallasväkeen kuulunutta (ståndspersoner), 4118 talonpoikaissäätyyn kuulunutta (bonde-ståndet) ja 296 muuta henkilöä (alle andre). [206]

Padasjoen historian sivulla 180 olevan tiedon mukaan Padasjoen pitäjässä oli 1539 200 savua ja koko hallintopitäjän väkiluku oli 2268 henkeä, mistä Padasjoella (ilman Äinään neljänneskuntaan kuuluneita, asiayhteydestä päätellen, Asikkalan kyliä) oli 1575 henkeä, mikä puolestaan jakautui siten, että varsinaisella Padasjoella oli 1042 ja Kuhmoisissa 533 henkeä.

Saman teoksen sivulla 343-344 on väkiluku eräinä vuosina vv. 1749-1920:

1749 1428
1750 1444
1754 1572
1757 1597
1760 1588
1769 1864
1780 2238
1790 2490
1800 2508
1810 2782
1830 2112
1877 4357
1901 5360
1920 5354

Rippikirjan 1890-99 viimeisellä sivulla olevien lukujen on arveltu olevan pitäjän väkiluku vuosittain tuona aikana. [207]

K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historian (I osa, s. 11) mukaan Uudenmaan-Hämeen läänin Ylä-Hollolan kihlakunnasta Padasjoen emäseurakunnan asukasluku oli 3112 vuonna 1825.

Pikkujättiläisen (1951) mukaan 31.12.1944 Padasjoen asukasluku oli 5081.

Pienen tietosanakirjan mukaan Padasjoen asukasluku vuonna 1950 oli 6317. Tietosanakirjan mukaan Padasjoki oli silloin "kunta Keski-Hämeessä Hämeen läänissä".

Suomen Apteekkihakemiston mukaan vuonna 1954 Padasjoen asukasluku oli 6265.

Pikkujättiläisen (1958) mukaan 1.1.1957 Padasjoen asukasluku oli 6077.

Facta-tietosanakirjan mukaan vuonna 1969 Padasjoen asukasluku oli 5274.

Padasjoen kunnan kotisivujen mukaan sen väkiluku vuoden 2010 lopussa oli 3423. [208]

Padasjoen Sanomissa lainatun Tilastokeskuksen tiedon mukaan kunnan väkiluku 1.8.2011 oli 3403.

Kylät

Kylät 1722

Padasjoen kylät (talot) 1722 manttaaliluettelon mukaan: Jokioinen (Tyllilä, Mikkola, Penttilän eli Brusilan puustelli, Inkilä, Hässälä, Posti, Hietala, Hässälä, Saksala); Virmaila (Virmailan rustholli); Kellosalmi (Kellosalmen rustholli); Kaukila (Alimmainen, Ylimmäinen); Torittu (Rekola, Kauppi, Pastila); Osoila (Heikkilä, Kievari, Kartanon puustelli, Kapakan rustholli, Sipilä); Vesijako (Hakia, Iittanen, Mörä, Knuutila, Lonka, Lamperi, Säteri-rustholli, Skyttä); Auttoinen (Kotka, Kemppi, Leikas, Hokka, Yötyri, Iittala, Krogila eli Rouvila, Jalli, Lukkola, Heistola, Ukko); Syrjäntaka (Sipilä, Heikkilä), Maakeski (Rankala [p.o. Rauskala], Rekola, Nikula eli Helleri, Varis, Rasvala, Salvila, Uotila, Sisto, Kipaila, Lohtari, Häkkä, Säteri-puustelli, Finnilä, Tulppala, kappalaisen puustelli Laukkola [p.o. Kekkala]); Hinttola (Hinttolan rustholli).


Kylät 1837

Padasjoen rippikirjassa 1837-1847 noudatettu kyläjako

Alho
Arrakoski
Auttoinen (Autois)
Hinttola (Hintola)
Jokioinen (Jokiois)
Pappila (Prästgården)
Kaila (Kaidanmaa)
Kasiniemi (Kasnjemi)
Kaukela
Kaurattu
Kellosalmi
Maakeski (Maakeskis)
Nyystölä (Nyställe By)
Osoila (Osoila by)
Myllykylä (Qvarnbacka By)
Seitniemi (Seitnjemi)
Syrjäntaka (Syrjentaka By)
Tervakoski (Tervakoski Trakt)
Torittu (Torittu By)
Vesijako (Wesijako By)
Virmaila (Wirmala)


Kylät 1866

Padasjoen rippikirjassa 1866-1875 noudatettu kyläjako

Alho
Arrakoski
Auttoinen (Auttois)
Hinttola (Hintola)
Jokioinen (Jokiois)
Kaila (Kaidanmaa)
Kasiniemi (Kasniemi)
Kaukela
Kaurattu
Kellosalmi
Pappila (Kyrkoherdebolet Prestgården)
Maakeski
Myllykylä
Nyystölä (Nystelä)
Osoila
Seitniemi
Syrjäntaka
Tervakoski
Torittu
Vesijako (Wesijako)
Virmaila (Wirmala)


Kylät 1890-luvulla

1890-luvulla: Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako, Virmaila. Tässä jaossa esimerkiksi Arrakoski (Arrakosken talo) on Osoilaa, Inkilän talo Seitniemeltä on Jokioista, Kauratteen Postin talo on Jokioista, Tervakosken talo on Liesoa, Liljanmaan talo Myllykylästä on Jokioista (mutta Myllykylän Heikkilä on Osoilaa) ja Kailan Pastila Torittua. Vertaa vuoden 1722 manttaaliluettelon mukaisiin kyliin. Lieson osalta katso myös Lammin pitäjää.


Maarekisterin tarkoittamien kylien maista eri puolilla pitäjää

Maarekisterin tarkoittamaa kylän maata saattaa olla myös paikassa, joka on varsin etäällä varsinaisesta kylätaajamasta. Esimerkiksi Nyystölän kylän maata ja kirkonkirjoissa Nyystölän kylään kuuluvia torppia on Virmailan saaressa (torppia: Höysniemi, Paikkari, Salmela) ja Kailan kulmalla (Lepistö, Pajumäki). Virmailan saaressa on paitsi Virmailan kylä myös Nyystölän, Jokioisten ja Kellosalmen kylää.


Itsenäistyneiden tilojen sijainti kylittäin

Uuno Pulkkilan Padasjoen historia -teoksen (ss. 639-645) mukainen luettelo maanvuokralakien 1918-40 nojalla itsenäistyneistä tiloista. Alkuperäisessä luettelossa on lueteltu myös tässä mainitsematta jätetyt asutustilat ja mäkituvat. Tässä sovellettu esitystapa: KYLÄ Talon maarekisterin numero Talon nimi (em talon itsenäistyneet torpat)

MAAKESKEN KYLÄ

1 Anttilan sotilasvirkatalo, 2 Varis eli Seppälä perintötalo (Ojala), 3 Kipaila perintötalo 4 Rauskala perintötalo (Ketunmäki), 5 Rekola perintötalo, 6 Teppinen perintötalo 7 Lohtari perintötalo 8 Rasvala perintötalo, 9 Salvila perintötalo, 10 Uotila perintötalo, 11 Helleri eli Nikula perintötalo (Laitia), 12 Häkkä perintötalo 13 Kekkala kappalaisen virkatalo (Peippala, Piilonen), 15 Käryhonka perintötalo (Vinnilä, Pakkanen, Suojala, Mäenpää, Leppävaara, Käryhonka, Saarikko, Rautamäki, Haapala) [Huom. Käryhonka on Anttilan sotilasvirkatalon torpista muodostettu perintötalo ja mainituista torpista suuri osa on historiallisesti Anttilan sotilasvirkatalon torppia]

NYYSTELÄN KYLÄ

2 Lepistö perintötalo, 3 Verho perintötalo (Höysniemi, Salmela, Paikkari, Haukkasalo, Kirjoinen, Heiskelä, Liikola, Mäyrämäki, Haapala, Lavioislahti, Kallioinen, Leppäkorpi, Suotajärvi, Arvela, Seppälä, Mäkelä, Kaartti, Rantala, Pilkko, Rajala, Hörhä, Kylänsuo, Tapiola, Eltamäki, Juhola, Jalli, Mäenpää, Lossari, Koivisto, Tulokas, Myllykoski, Sahuri, Rouvala, Rajakallio, Heinjoki, Helvilä, Ilola, Lepola, Uusitalo), 7 Riihelä (Hongisto, Pajumäki, Kankaanpää), 14 Kalkkala perintötalo, 15 Iso-Suntela perintötalo, 16 Hoimela perintötalo (Viinijärvi), 17 Vähä-Suntela perintötalo (Saarikko)

JOKIOISTEN KYLÄ

1 Kaurattu perintötalo (Syrjälä, Mäenpää, Salmela, Koivisto, Mertsalmi, Juuristo, Kuusenniemi, Koivula, Risula, Rajala), 3 Hietala perintöratsutila (Alanen, Raulahti, Kuivajärvi, Näppi, Saarijärvi), 4 Mikkola perintöratsutila (Riitamäki, Santala, Keulain, Arvela, Rajala, Annila, Siltala, Perälä, Nauksyrjä, Marjala, Rujala), 6 Brusila sotilasvirkatalo (Salo, Ahola, Hernemaa, Salomaa), 7 Hässälä perintötalo (Koivumäki, Kivijärvi), 8 Inkilä perintötalo (Arola, Pajula), 9 Saksala perintöratsutila (Kuusela, Niinimäki, Pihamaa), 11 Liljanmaa perintötalo (Rajala)

OSOILAN KYLÄ

1 Sipilä perintöratsutila (Korteranta), 2 Kartano sotilasvirkatalo 3 Heikkilä perintötalo (Niemi, Kaitajärvi), 4 Kapakka perintöratsutila (Hautala, Niemelä, Korpela, Taipale,Takala, Niinivuori), 5 Arrakoski perintötalo (Rantala, Uskia, Munnila), Pappila (Poskela)

SYRJÄNTAUSTAN KYLÄ

1 Sipilä perintötalo (Vikkilä), 2 Heikkilä perintötalo (Kangasmäki)

VIRMAILAN KYLÄ

Virmailan yksinäisperintöratsutila (Kortelahti, Rantala, Purtmäki, Haapala, Ojala, Ahola, Rainio, Niittylä)

KELLOSALMEN KYLÄ

Kellosalmen yksinäisperintöratsutila (Salonen, Pesälä, Saarikko, Vaimolahti, Siltala, Niemelä, Heikkilä, Lehtokangas, Rauhamaa, Soramäki, Peltola)

AUTTOISTEN KYLÄ

1 Heistola perintötalo (Puukila, Katinmäki, Saarimäki, Kotiaho), 2 Holstila perintötalo, 3 Kemppilä (Kämppi) perintötalo (Järvenpää, Hakala, Ahkiosilta, Kiviniemi), 4 Hokka perintötalo, 5 Ukko perintötalo (Raikas), 6 Kotka perintötalo (Suvilahti, Loukola, Palosyrjä, Rantala, Salmijärvi, Koivuranta, Tienhaara), 7 Jalli perintötalo (Aho), 8 Leikas perintötalo (Kylmälä), 9 Yötyri perintötalo (Rajala I, Lehtelä, Jokiranta, Kivipelto, Mikkola, Katumainen, Peltola II, Peltola), 10 Iittala perintötalo (Pesälä, Kurittu, Kivimäki), 11 Luukkola perintötalo, 12 Sepänmaan kruununtorppa

VESIJAON KYLÄ

1 Hakia perintötalo (Latolahti, Marjomäki, Sillanpää, Rantala, Kujansuu, Haulimäki, Heimola), 2 Iittanen perintötalo (Hietamäki, Kivelä, Syrjänalusta, Töllämä), 3 Nuuttila eli Knuuttila perintötalo (Myllyvuori, Satamaniemi, Kivelä), 4 Jussila perintöratsutila (Hakaperä, Koskela, Rokaniemi, Partinkivi, Soutsalmi), 6 Hokka perintöratsutila (Salonsaari, Saarela, Leppäjärvi, Niemelä, Rajala, Kurjenlahti, Paattaminen, Ruokolahti, Mäkelä, Rantala, Niemi, Taipale), 7 Lamperi perintötalo (Lakkaniemi, Rasilahti, Kukkola), 8 Mustapää perintötalo (Iso-Aho), 9 Kainiemi perintötalo (Toivola), 10 Ahola perintötalo (Nurmela), 12 Suolahti kruununtorppa, 13 Peltointausta kruununtorppa, 14 Pajulahti kruununtorppa, 15 Virnajärvi kruununtorppa, 16 Peltola kruununtorppa, 17 Siltala kruununtorppa

KASINIEMEN KYLÄ

Kasiniemen yksinäisrälssitalo (Kaivantokorpi, Mäntylä, Lehtimäki, Perälä, Kyynäröjärvi, Niemelä, Valkama, Kolula, Ojala, Majamäki, Ahola, Annanniemi, Viitaniemi, Urataipale, Soukkio, Leppälahti, Piilola, Juhola, Kivelä, Taipale, Kirvessalmi, Rajala)

KAUKILAN KYLÄ

1 Alhainen perintötalo (Joentaus, Ojala, Vehkajärvi, Väinölä, Mäntymäki), 2 Ylimmäinen perintötila

TORITUN KYLÄ

1 Rekola perintötalo (Vehkoo, Arola, Niemelä), 2 Kauppila perintötalo, 3 Pastila perintötalo (Seppälä, Lehtimäki, Multamäki, Ojamäki, Peltola)

ALHON KYLÄ

Alhon yksinäisrälssitalo (Hakamäki, Lahdenpohja, Ahola, Kuoppala)

LIESON KYLÄ

1 Savikota perintötalo (Lieskallio), 3 Simola perintötalo (Hiirenniemi, Siltasalmi, Lammonsaari), 9 Uotila perintötalo (Haapala), 12 Junnala perintötalo, 13 Lappala perintötalo (Peltola), 17 Koivula perintötalo (Nuijala, Saarenmaa)


Köyhäinhoitopiirit 1852[209]

I piiri: Tervakoski ja Vesijako
II: Auttoinen
III: Kasiniemi, Kaukila, Torittu ja Alho
IV: Kaurate, Arrakoski, Myllymäki, Osoila, Seitniemi ja Kellosalmi
V: Jokioinen, Syrjäntaka, Virmaila ja Hinttola
VI: Nyystelä ja Maakeski


Koulupiirit kylinä

Kylät ja koulupiirit on toisinaan samastettu. Padasjoella on ollut ainakin seuraavat kansakoulut: Jokioisten kansakoulu (aloitti toimintansa 1867); Auttoisten kansakoulu (1891); Arrakosken kansakoulu (1894); Vesijaon kansakoulu (1901); Maakesken kansakoulu (perustettu 1900); Toritun kansakoulu (per 1905); Kasiniemen kansakoulu (per 1914); Nyystelän kansakoulu (per 1920); Virmailan kansakoulu (per 1925); Kauratteen kansakoulu (per 1927); Romon kansakoulu (per 1927); Kellosalmen kansakoulu (per 1928); Porasan kansakoulu (per 1926); ja Neroskulman kansakoulu (per 1928).


Nykykyliä koskevia kommentteja

Aikaisempien kylien eroja vuoden 2009 tilanteeseen: historiallinen vesistön ympärille muodostettu Osoila elää enää Osoilan kalastuskunnan muodossa. Uudet kylät Arrakoski ja Seitniemi on muodostettu maantieyhteyksiä kylää yhdistävänä tekijänä ajatellen. Padasjoen kirkon ympärillä olevaa kirkonkylää kutsutaan Padasjoeksi, vaikka sennimistä kylää ei varsinaisesti ole olemassa. Padasjoella on nykyisin yksi peruskoulu.


Kyläkirjoja

Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1987) Auttoinen kylämme, 240 sivua
Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1988) Auttoisten tarinat, 546 sivua
Toivo Jalli (2001) Kylä maan keskellä - totta ja tarua Maakeskestä, 184 sivua
Pekka Pastila ja Minna Perälä (2012) Toritun kyläkirja [210]
Sinikka Ahola, Pirkko Joutsen, Pentti Hakkila, Pekka Salonen (2017) Kasiniemen kyläkirja, 272 sivua

Talot

Alho
Paavola eli Anttila
Alhon kartano
Auttoinen (Auttois)
Mäki-Heistola
Kylä-Heistola
Holsti
Kemppilä
Hokka
Ukko
Ala-Kotka
Ylä-Kotka
Krouvila
Kylä-Jalli
Porasanmaa
Leikas
Ala-Yötteri
Ylä-Yötteri
Iittala
Hietamäki
Kylä-Luukkala
Aarnon saha
Hinttola
Tähkänen rustholli
Kartanomäki
Jokioinen (Jokiois)
Posti (Vierun ruukki), Jokioinen
Hässälä
Hietala
Pursula
Hietala (Vierun ruukki), Jokioinen
Tyllilä
Brusila
Ala-Hässälä
Ylä-Hässälä
Inkilä
Saksala
Vähä-Saksala
Liljanmaa
Vierun ruukki
Mainiemen saha
Hietaranta
Kasiniemi
Ansio
Kaukela
Kangas
Alimmainen
Ylimmäinen
Kellosalmi
Kellosalmi rustholli
Lieso
Tervakoski
Ala-Savikota
Ylä-Savikota
Maakeski (Maakeskis)
Anttila (puustelli)
Seppälä eli Varis
Kallio-Kipaila
Kylä-Kipaila
Kangas-Paavo
Kylä-Paavo
Kylä-Rekola
Kallio-Rekola
Ylä-Teppinen
Ala-Teppinen
Lohtari
Ilola, Maakeski (Rasvala)
Salvila
Suppula
Uotila
Sisto
Helleri, Maakeski (Nikula)
Vähä-Häkkä
Iso-Häkkä
Kekkala (kappalainen)
Nyystölä (Nystelä)
Pekkola
Lepistö
Verho
Ruukari
Turva
Riihelä
Tulppala
Seppälä
Ruusila
Komsu
Heimala
Klemola
Kalkkala
Iso-Suntela
Hoimela
Vähä-Suntela
Osoila
Mainiemi
Koivuniemi
Ylä-Ratia
Alaratia
Kartano puustelli
Heikkilä
Joensuu
Alijärvi
Kapakka
Kivistö
Karola
Koskenranta
Särkiö
Arrakosken saha
Pappila
Pappila
Syrjäntaka
Sipilä
Heikkilä
Torittu
Rekola
Kauppila
Pastila
Kaidanmaa
Vesijako
Hakia
No 1 Hakia Kainiemi
Terrihauta
Riihimäki
Iittanen
Knuuttila
Kiukaanmäki
Myllyvuori
Jussila
Longa
Jalli
Hokka
Skyttä
Pelli rustholli
Lamperi
Matomäki
Mustapää eli Mörä
No 8 Kainiemi
Ahola
Romo
Virmaila (Wirmala)
Vanhatalo
Honkola
Mäkelä
Vuorela
Laukkola
Jaanila rustholli
Sipura rustholli


K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historia (I osa, s. 27): "Padasjoella oli Ansion, Kellosalmen, Saksalan, Mikkolan ja Verhon kartanot huomattavia."

Padasjoen sotilasvirkatalot olivat Maakeskessä Anttila eli Maakesken puustelli, joka oli säterivapautta nauttiva ratsumestarin virkatalo vuodesta 1683, Jokioisissa Brusila (eli Penttilä eli Carlsborg), joka oli luutnantin virkatalo, ja Osoilassa Kartano eli korpraalin virkatalo. Näiden virkatalojen upseereista ja aliupseereista on summittainen selostus Pulkkilan Padasjoen historiassa (II osa, ss. 329-).

Suomen Maatalousmuseo Sarka on koonnut Sukutilat Webissä -tietokantaan tietoja joistakin Padasjoen suurimmista tiloista. Tiedot ovat useimmissa tapauksissa vuoden 1932 tilanteen mukaiset. [211]

Isäntäluettelot

Uuno Pulkkilan Padasjoen historiassa ss. 131-164 on selostus kylistä ja taloista 1500- ja 1600-luvulla. Siinä luetellaan tuolloiset isännät.

Käsityöläiset

Padasjoella oli vuonna 1844

12 räätäliä ja 3 oppipoika
6 suutaria ja 6 oppipoikaa
8 seppää ja 3 oppipoikaa
2 muurimestaria
1 puuseppä ja 1 oppipoika
3 nahkuria
3 maalaria
1 värjäri ja 1 oppipoika

Luettelo pitäjien käsityöläisistä on joka vuodelta verifikationsbok-nimisessä kirjassa olevissa kihlakuntien tileissä.


Vuoden 1845 henkikirjassa on jokseenkin sama määrä käsityöläisiä kuin on yllä mainitussa tilastossa:

- räätäleitä (11): Auttoisten Helén, Autolín ja Ahlberg, Jokioisten Kaurenius, Lindström ja Selander, Kaukelan Åman, Maakesken Sandberg, Nyystölän Johan Åhl, Pappilan Ekendahl ja Toritun Tornstedt;
- seppiä (8): Auttoisten Helin vanhempi ja Helin nuorempi, Jokioisten Juslin, Jokelin ja Benjamin Görstrand, Nyystölän Hammarlund, Toritun Kaurén ja Vesijaon Nyholm;
- suutareita (7): Auttoisten Grönlund, Jokioisten Ekholm, Grönholm ja Stenroos, Maakesken Sundström ja Vesijaon Sahlstén;
- nahkureita (3): Auttoisten Lindfors ja Heistman sekä Jokioisten Lindholm;
- värjäri (1): Jokioisten Cederblad;
- maalareita (3): Jokioisten Ståhl, Nyystölän Sahlberg ja Toritun Lindblad;
- puuseppä (1): Jokioisten Askolin; ja
- muurarimestareita (2): Toritun Plog ja Vesijaon Willenius.

Lisäksi tässä henkikirjassa on tietoja entisistä tai ammatinharjoittamisen jo lopettaneista käsityöläisistä:

- seppiä (4): Auttoisten Görstrand, Toritun Simo-seppä sekä Vesijaon Jonas- ja Josef-seppä;
- suutareita (3): Auttoisten Slör, Jokioisten Ekman, Toritun Lindström; ja
- hatuntekijä (1): Pappilan Arvidsson


Padasjoki ja vuoden 1918 sotasurmat

Suomen sotasurmat 1914-1922 -hankkeen tuloksena internetistä [212] on luettavissa vuoden 1918 tapahtumien uhrien nimet, ammatit, syntymä- ja kuolinajat samoin kuin kuolintapa. Lisäksi on merkitty kirjoillaolo-, asuin- ja kuolinkunta, jos ne ovat tiedossa.

Vuoden 1918 aikana kohtasi sotasurma yhteensä 141 Padasjoella kirjoilla ollutta henkilöä. Padasjoella kirjoilla olleista viidellä tiedetään olleen silloin asuinkuntanaan jokin muu kuin Padasjoki, mutta varsin monen kohdalta puuttuu yhä tieto asuinkunnasta. Vastaavasti Padasjoki oli asuinkuntana kuudella surmansa saaneella, jotka olivat kirjoilla muussa kunnassa.

Kuolintavat kuvaavat omalla karulla tavallaan, mitä vuonna 1918 tapahtui. Kun käytetään sotasurmahankkeen kuolinsyyluokittelua, yleisin kuolintapa oli mestaus. Padasjokelaisia mestattiin lähes 50. Toisena tulevat ne kuolintavat, joissa esiintyy sana vankileiri: lähes 40 vainajaa vuonna 1918. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat kaatuneet, joita oli hieman päälle 30. Murhattuja oli runsas tusina. Lisäksi tulevat vahingonlaukauksiin kuolleet ja kadonneet.

Luetteloon on merkitty vainajien ammatit. Vuonna 1918 sotasurmissa kuolleista padasjokelaisista suurin osa oli itsellisperheistä: itsellisiä, itsellisten puolisoita tai lapsia. Heitä oli lähes 40. Toiseksi eniten oli sekatyömiehiä, joita oli melkein 30; erikseen ovat ammattityömiehet, joita vainajien joukossa oli muutamia. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat käsityöläiset ja heidän perheenjäsenensä, esimerkiksi sepät, maalarit, muurarit ja suutarit. Heitä oli toistakymmentä. Suunnilleen yhtä paljon oli torppariväestöä, vaikka itse torppareita ei ollutkaan kuin neljä. Renkejä vainajien joukossa oli kahdeksan, mutta piikoja ei yhtään. Kuriositeetteina ovat esimerkiksi kansakoulunopettaja ja lyseolainen. Talolliseksi luetteloon on merkitty vain kaksi henkilöä. Jos tarkastellaan kaatuneiden ryhmää, heistä yhdeksän oli sekatyömiehiä, kuusi oli itsellisiä tai itsellisen poikia, mutta vain yksi oli torppariväestöä: torpparin poika.

Sotasurmaluetteloon merkitystä ammatista ei voi päätellä, oliko henkilö punainen vai valkoinen. Muista asiakirjoista selviää, että padasjokelaisten vainajien joukossa oli esimerkiksi valkoista torppariväestöä ja punaista sivistyneistöä.

Valtaosa vuoden 1918 uhreista oli miehiä. Joukossa oli yhdeksän Padasjoella asunutta tai kirjoilla ollutta naista. Heistä kahdeksan mestattiin ja yksi kuoli vahingonlaukaukseen. Taistelussa ei kaatunut yhtään naista eikä naisia murhattukaan.

Jos vainajat ryhmitellään syntymävuoden mukaan, eniten kuoli 1890-99 syntyneitä padasjokelaisia. Heitä oli yli 50. Lähes 30 vuonna 1918 sotasurmattua oli syntynyt vuosina 1880-89 ja vastaavasti 20 vuosina 1870-79. Vanhin oli syntynyt 1840-luvulla ja seitsemän surmansa saaneen syntymävuosi oli 1900-luvun puolella. Naisvainajista puolet oli syntynyt 1880-luvulla ja muut sitä aikaisemmin yhtä 1900-luvulla syntynyttä tyttöä lukuun ottamatta. Kaatuneista noin puolet oli syntynyt 1890-luvulla ja puolet sitä ennen, kaksi oli syntynyt 1900-luvulla.

Asiakirjojen lisäksi molempien puolien vainajista on myös eri aikoina laadittuja matrikkeleita. Silti joitakin tiedon aukkoja voinee paikata vain muistitieto.

Osa sotasurmaluettelosta puuttuvista, varsinkin valkoisia koskevista, tiedoista on helposti täydennettävissä. Tietoja on Padasjoen kirkkoherran laatimassa niin sanotussa pitäjänkertomuksessa (Vapaussodan arkisto, Pitäjänkertomukset) ja muissa kansallisarkistossa säilytettävänä olevissa dokumenteissa. Yleisesti ottaen valkoisista vainajista on julkaistu varsin kattavat tiedot esimerkiksi Boströmin Sankarien muisto -julkaisussa. Punaisista vainajista asiakirjat kertovat vähemmän, vaikka jotain kertovatkin: esimerkiksi yhden luetteloon mestatuksi merkityn sanotaan tulleen ammutuksi ikään kuin malliksi.

Jos jaksaa nähdä vaivaa, muutamista surmatuista padasjokelaisista on löydettävissä lisätietoja valtiorikosylioikeuden (Laki eräiden valtiorikosten käsittelemistä varten asetettavista tuomioistuimista sekä oikeudenkäynnistä niissä, annettu Helsingissä, 29 päivänä toukokuuta 1918) asiakirjoista, jotka ovat kansallisarkistossa. Myös vapaussodan arkisto sisältää runsaasti esimerkiksi punakaartin isojen esikuntien, keskusvirastojen sekä paikallisten siviili- ja sotilasviranomaisten asiakirjoja. Työväen Arkistossa on Vuoden 1918 arkistossa mm seuraavia sarjoja:

HC Suurlakon aika 1917
HI Työväen punakaartin yleisesikunta, ylipäällikkö ja piiriesikunnat
HK Paikallisten punakaartien papereita
HM 1918-muistelmat, ks. myös Muistitietokokoelmat
HX Toverihaudat ja hautamuistomerkkitoimikunnat
HY Suomen kansalaissodan invalidien liitto
HZ Entiset punakaartilaiset
KT Terroritilasto ja sen keruuseen liittyvää materiaalia

Kirjallisuus

Sukukirjoja ja niiden tekijöitä

Joenniemen Mylläristä Maakesken Anttilaan, Pauli Anttila
Karl Emanuel Laurell Sukuni - My roots, Pirkko-Liisa Blom
Några blad ur släkten Forsskåhls historia, Gösta Forsskåhl (mm. Maakesken Alpakassa)
Harjunsalmi - siellä sukuni juuret, Tuula Heinävaara
Padasjoen Auttoisten Latvat, Leena Hämet-Ahti
Hellin suku, Toivo Jalli
Hurjin suku, Toivo Jalli
Lamperin suku, Toivo Jalli
Mielivallan suku, Toivo Jalli
Padasjoen Kaurate, Toivo Jalli
Rehdin suku, Toivo Jalli
Sepitetty suku maan keskellä Padasjoen pitäjän Äinään neljänneskunnasta , Toivo Jalli
Sukuja veen jakajalla, Toivo Jalli
Villi Äinää, Toivo Jalli
Villin Äinään sukuja, Toivo Jalli
Ämmin suku, Toivo Jalli
Padasjoen Syrjäntaka, Toivo Jalli ja Tarja Laaksonen
Eri Virma Erinomainen sukunta, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
Maakesken Mannberg : Ruotusotilaan suku ja tämänsukuiset Asikkalan Kurhilan, Piispan ja Paavolan talot sekä Padasjoen Nyystölän itsellinen pitkä Matti-Matti, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
Ruskean liemen suku Padasjoen Nyystölän Ruukarista, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
Sukuja maan keskellä, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
Yrjölän suku Harmoisista, Jouni Kankaanpää (toim.)
Reinon muistelmat, Reino Kartano
Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa : Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi, Heikki K. Lähde
Isojaosta torppariaikaan : Lieso, Nuhkala, Kuohijoki, Heikki K. Lähde
He kylvivät, leikkasivat : Niemisen suku Vesijaon kruununtorpista Nyystölään, Tuomo Nieminen ja Pentti Nieminen (toim.) (myös Barck & Alftan -suvun padasjokelainen haara)
Längelmäen, Padasjoen, Petäjäveden, Ruoveden Pakkaset, Veli-Pekka Pakkanen
Pappila. Suomalainen rustholli ja hovi. Juhani Pesu (mm. Barck-suvun uusmaalainen haara)
Hopeasalmi : Jooseppi Juhaninpojan ja Eriika Antintyttären lasten ja esivanhempien vaiheita Heinolan ja Asikkalan pitäjissä, Esko Rahikainen
Vesijaon Aholan sukukirja, Uljas Syväniemi, Martti Kataja ja Kalevi Lieskallio
Sata kesää kolme isäntää, Hannu Särkiö, Heikki Särkiö ja Terttu Meurman (myös Barck & Alftan -suvun padasjokelainen haara)
Kasiniemen Viitaniemen suku, Oili Valkama
Mikko Matinpoika Kasiniemen Aholasta, Oili Valkama
Åkerlindin suku, Oili Valkama
Virmailan kirja, Kalevi Vuorela
Virmailan suku I-II, Kalevi Vuorela
Adam Sahlbergin ja Joonas Helenin suvut : Padasjoki Auttoinen, Ossi Vuorinen
Kempin suku, Ossi Vuorinen


Virmailan rusthollin sukuyhdistyksen kotisivulla oleva sukukirjaluettelo

SUKUKIRJOJA [213]


Padasjokea käsitteleviä kirjoja

Böök A. Th. (1912) Vanhankansan tapoja ja taikoja. Pikkutietoja 1800-luvun Padasjoelta.
Niiranen, Anna (1935) Voiko kätilö tulla? Padasjoen kätilön muistelmia viime vuosisadan alkupuolelta.
Nuutinen Aaro A. (1938) Terveisiä Päijänteeltä. Tarinaa Padasjoesta erityisesti ss. 154-175


Sukulehtiä

Virmailan uutiset [214]


Sukusivuja

Toritun Pastilan sukua Alpo Lähteenmäen kotisivulla [215]
Toritun Mäkijärven (Kylä-Rekolan) sukua [216]
Oton ja Iidan sukua -blogi [217]
Padasjokelaisia Gustaf Horn af Åminnen jälkeläisiä Pentti Ojalan sukusivuilla [218]
Padasjokelaisia Barck-suvun jälkeläisiä Pentti Ojalan sukusivuilla [219]
Padasjokelainen Rajalan suku Pentti Ojalan sukusivuilla [220]
Padasjoen Auttoisten kylän Heistola Pentti Ojalan sukusivuilla [221]
Ossian Mestertonin sukututkimussivut [222]
Padasjokelaisia sukuja Tarja Laaksosen sukusivuilla [223]
Arkistoiduilla sukusivuilla mm. "Hakkapeliittain sukua" [224],
Pekka Pälmän sivu "425 vuotta sisulla !"[225]

Huomioita suvuista

  • Padasjoen kirjaston kokoelmissa [226] on runsaasti padasjokelaisia sukuja käsitteleviä tai sivuavia teoksia.
  • Padasjoen eräiden kartanoiden suvuista: ”Vesijaon Brummerit ja Pfalerit olivat avioituneet Horn-sukuun. Brummer-suku ja Verhon-Alhon Forssellit olivat kaikki kietoutuneet samaan sukuun”, Pulkkila kirjoittaa Padasjoen historian sivulla 466. Toteamusta voidaan täydentää: nämä suvut liityvät avioliittojen kautta (viimeistään 1800-luvulla) myös Kasiniemen Ansion kartanon Schildteihin.
  • Maaherran mielestä oli v. 1838 läänin "innokkain ja uutterin tilanomistaja" Savon jalkaväkirykmentin kapteeni Yrjö Maunu von Fieandt. (--) Padasjoella omistamissaan Saksalan ja Mikkolan ratsutiloilla. Erikoisesti hän oli harrastanut paikkakunnalla ennen tuntematonta kiviaitojen rakentamista. (Kaukovalta, Hämeeen historia I, s. 104) -- Padasjoella oli Ansion rälssitila (Schildt); Saksala (v:sta 1826 yllämainittu kapteeni Yrjö Maunu von Fieandt) ja Verho (Mether). (s. 107)
  • Virmailan suku -kirjoissa esitellyt suvut on lueteltu sukuyhdistyksen kotisivulla [227]
  • Luettelossa [228] Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä padasjokelaisia ovat Mikko Simonpoika Manninen, Hartvig Mikonpoika Manninen, Juhana Heikinpoika Virmaila, Risto Klaunpoika, Matti Sipinpoika Kotka, Juho Barck ja Karl Konstantin Fieandt. Hartvig eli Hartikka Manninen oli Mikko Simonpoika Mannisen poika ja Klaus Pietarinpoika Saksan sisarenpoika. Klaus Pietarinpoika oli Saksalan Risto Klaunpojan isä ja siis Pietari Niilonpoika Saksan jälkeläisiä. Virmailan Juho Heikinpojan isä Heikki Pietarinpoika oli Pietari Saksan poika. Johan Barckin pojan Juho Johaninpoika Barckin tytär Liisa Juhontytär oli Virmailan Jaakko Gabrielinpojan vaimo (Virmailan suku I osa (1996) s. 41 ja 703). Matti Sipinpoika Kotkan (Kempin suku (1994) s. 121) pojan Heikki Matinpojan pojan Tuomas Heikinpojan pojan Heikki Tuomaanpojan tytär Sofia Heikintytär oli Virmailan sukua olevan Tehin Tapanilan Simo Juhonpojan emäntä (Virmailan suku II osa (2005) s. 58)).

Sukuseurat ja -yhdistykset

  • Virmailan rusthollin sukuyhdistys [229]
  • Vesijaon Aholan Sukuseura ry [230]
  • Siltalan Sukuseura ry
  • Korkeen Sukuseura ry [231]
  • Yrjölän suku Harmoisista [232]

Lähteet

Uuno Pulkkila (1947) Padasjoen historia. Julkaissut Padasjoen kunta. K.J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino, Jyväskylä. 668 sivua ja karttaliite.

Padasjoki rippikirja 1890-1899 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1569

Sukutilat Webissä: Suomen maatiloista koottu tietokanta [233]

Henkilökohtaiset työkalut