TEIT
TEIT-suku
Katarina Larsdotter TEIT
· Father: Lars Mattsson TEIT · Mother: Margareta Hansdotter Birth: 1515 · Birth: 1547, Pernaja · Death: 1599, Sysmä
· Partnership with: Jöns Mattsson (IIVANAINEN) Marriage: (Date and Place unknown) o Child: Olavi Jönsson IIVANAINEN · Child: Henrik Jönsson TEETGREN Death: 1628, Viipuri
· Partnership with: · -------------------------------- Lars Mattsson TEIT
· Father: Matts Jönsson TEIT · Mother: Brita Larsdotter CREUTZ I SARVLAKS · Birth: 1500, Pernaja, Tetom · Occupation: Rälssimies, huovilippueen päällikkö · Death: 1571, Pernaja, Tetom
· Partnership with: Karin Eriksdotter BIELKE Marriage: (Date and Place unknown) o Child: Ingeborg Larsdotter TEIT Birth: Pernaja o Child: Olof Laurentii TEIT Birth: 1532 · Partnership with: Margareta Hansdotter Marriage: (Date and Place unknown) · Child: Anna Larsdotter TEIT Birth: 1543 Birth: 1543,1&,2&,
o o Child: Katarina Larsdotter TEIT Birth: 1547, Pernaja · Child: Mårten Larsson TEIT Birth: ABT 1550 Birth: ABT 1550 · Occupation: Nimismies Pernajassa 1572-80 · Death: 1587, Pernaja, ,1&,2&, o o Child: Dordi Larsdotter TEIT Birth: ABT 1550, PernajaBirth: ABT 1550, Pernaja,&, Matts Jönsson TEIT
· Father: Jöns Håkansson TEIT · Mother: Ingeborg Persdotter KABBÖLE I PERNÅ · Birth: 1470, Pernaja, Tetom · Occupation: Tilallinen 1552 · Death: 1555
· Partnership with: Brita Larsdotter CREUTZ I SARVLAKS Marriage: 1502 o Child: Lars Mattsson TEIT Birth: 1500, Pernaja, Tetom Jöns Håkansson TEIT
· Father: Håkan Jönsson TEIT I KUUSKOSKI I PERNÅ · Mother: Gertrud I SÄRKILAKS I PERNÅ SN · Birth: 1440, Kuuskoski, Pernaja · Occupation: Maanomistaja Perniössä 1496 · Death: 1496, Pernaja, Tetom
Partnership with: Ingeborg Persdotter KABBÖLE I PERNÅIngeborg Persdotter KABBÖLE I PERNÅ
· Father: Per KABBÖLE I PERNÅ · Mother: Margareta PIRLAKS I BÅOGÅ · Birth: 1440, Perniö
· Partnership with: Jöns Håkansson TEIT Marriage: (Date and Place unknown) o Child: Matts Jönsson TEIT Birth: 1470, Pernaja, Tetom · Marriage: (Date and Place unknown) o Child: Matts Jönsson TEIT Birth: 1470, Pernaja, Tetom Håkan Jönsson TEIT I KUUSKOSKI I PERNÅ
· Father: Jöns TEIT · Mother: - · Birth: 1410, Pernaja, Kuuskoski
Partnership with: Gertrud I SÄRKILAKS I PERNÅ SNGertrud I SÄRKILAKS I PERNÅ SN
· Birth: 1415, Pernaja, Särkilahti
· Partnership with: Håkan Jönsson TEIT I KUUSKOSKI I PERNÅ Marriage: (Date and Place unknown) o Child: Jöns Håkansson TEIT Birth: 1440, Kuuskoski, Pernaja · Marriage: (Date and Place unknown) o Child: Jöns Håkansson TEIT Birth: 1440, Kuuskoski, Pern Jöns TEIT
· Father: Hemming TEIT · Mother: - · Death: Pernaja ?
· Partnership with: - Marriage: (Date and Place unknown) o Child: Håkan Jönsson TEIT I KUUSKOSKI I PERNÅ Birth: 1410, Pernaja, Kuuskoski Hemming TEIT
· Birth: Skotlanti
· Partnership with: - Marriage: (Date and Place unknown) o Child: Jöns TEIT http://www.vilppula.com/
Taulu 660
XX Håkan Jönsson Teit i Kuuskoski i Pernå suku tullut Skotlannista Pirnistä n. 1250. Teitin suvun kerrotaan perimätiedon mukaan tulleen Skotlannista Birger Jaarlin aikaan n. 1250.
Puoliso: Gertrud Särkilaks. (Taulu 659) Lapset:
Jöns Håkansson Teit, s. . Tauluun 659 Taulu 659
XIX Jöns Håkansson Teit maanomistaja Perniössä 1496. Vanhemmat Håkan Jönsson Teit i Kuuskoski i Pernå ja Gertrud Särkilaks (Taulusta 660).
Puoliso: Ingeborg Persdotter Kabböle i Pernå. (Taulu 658) Vanhemmat Per Kabböle i Pernå ja Margareta Pirlaks i Båogå (Taulusta 661) Lapset:
Matts Jönsson Teit, s. . Tauluun 658 Taulu 658
XVIII Matts Jönsson Teit tilallinen 1552, k. n. 1555. Vanhemmat Jöns Håkansson Teit ja Ingeborg Persdotter Kabböle i Pernå (Taulusta 659).
Puoliso: Brita Larsdotter Creutz i Sarvlaks. (Taulu 657) Vanhemmat Lars Markunpoika (Mattsson) Creutz ja Margareta Larsdotter Ekelöf i Gästerby (Taulusta 662) Lapset:
Lars Mattson Teit, s. . Tauluun 657 Taulu 657
XVII Lars Mattson Teit rälssimies i Tetom, knehtien päällikkö, k. 1571 kaatui venäläisten hyökkäyksessä. Vanhemmat Matts Jönsson Teit ja Brita Larsdotter Creutz i Sarvlaks (Taulusta 658).
1. Puoliso: Karin Eriksdotter Bielke Vanhemmat Erik Eriksson Bielke till Benhamra ja Puoliso (Taulusta 888) Lapset:
Ingeborg Larsdotter Teet, s. . Tauluun 887
2. Puoliso: Margareta Hansdotter. (Taulu 654) Lapset:
Anna Larsdotter Teit, s. . Tauluun 654
Mårten Larsson Teit i Tetom, nimismies i Pernå 1572-1580, k. eli vielä 1584
Jakob Larsson Teit i Tetom, sihteeri, Jaakon valitusrekisteri 1555-1557, k. eli vielä 1596
3. Puoliso: Margareta Persdotter Lapset:
Dordi Larsdotter Teet |http://koti.japo.fi/~jkhpuro/
Teit
Suvun alkuperästä
Vanha aatelissuku, josta eräs suvun jäsen voitti aateluuden Ruotsissa v. 1649 ja esiteltiin Ritarihuoneelle v. 1649 numerolla 436 ja nimellä Stjencreutz, vaakunan kuvan mukaan. Eräs toinen suvun jäsen aateloitiin 20.3.1652 ja esiteltiin samana vuonna nimellä Teet, numerolla 550.
Pernajan kirkon arkistossa säilytetään tarinaa, jonka on laatinut ja vahvistanut armovuoden saarnaaja Georg Lagus v. 1756, myöhemmin kadonneen dokumentin mukaan:
"Malmgårdissa (Pernajassa) oleva oikeaksi vahvistettu kirjallinen dokumentti.
Eräs aatelismies Skotlannista, nimeltään Teitt Pernossa, palveli Birger-jaarlia sodassa, kun tämä valloitti Hämeenlinnan ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle vuonna 1250. Tämän takia hänestä tuli arvostettu mies Suomessa ja hän antoi rakentaa Pernajan kirkon Uudellamaalla ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä Skotlannissa olevan kotipaikan mukaan, Pärnå (= Pirn). Hän otti vaakunaansa punaisen Pyhän Antin ristin (Sankt Anderskors) valkoiselle pohjalle ja 1/3 alueen ristin yläpuolella punaiseksi, johon kolme hopeista tähteä ja ylimmäksi kauriin pään, tähti sarvien välissä. Hänen poikansa nimi oli Jöns Teitt, joka oli Håkanin isä Tetomissa."
Tämän tarinan todenperäisyyttä ei voi kiistää, vaikka sen alkuperäistä muistiinmerkinnän ajankohtaa ei tiedetä; mutta se on säilynyt saarnaaja Laguksen oikeaksi todistamana kopiona.
Kuningas Robert III (1390 - 1406) vahvisti, aatelismiehelle nimeltään Tait, hallintaoikeuden (Pirniin eli Perniin eli) Preniin lähellä Innerleithen kaupunkia Skotlannissa. James Taitin sinetissä noilta ajoilta on kolmen tähden päällä kauriinpää. Suomalaisen esi-isän kirkkorakennus käsitti todennäköisesti vain kappelin, jonka peruskiviä paikalliset asukkaat esittelevät Tetomin kartanolla. Pernajan nykyinen kirkko mainitaan aikaisintaan v. 1351.
Teet'ien aatelisvaakuna - Andreaksen risti tähtien välissä - on naimakauppojen ja perintöjen kautta todennäköisesti tullut Creutzin ja Poitzin aateliskilpiin.
Vanhan Teet- eli Teit-suvun haaroja, joita on vaikea sitoa, on levinnyt ympäri Suomen. Samaa juurta ovat todennäköisesti Eurajoen kirkkoherra v. 1675 - 92 Johan Gregorii Teet ja hänen veljensä kornetti Jakob Grelsson Teet, kuten myös porvarissuku Teet 1600-luvulla Turussa.
Suomennettujen Teittisten jälkeläisiä asuu lukuisasti Savossa. (Väinö Nordlund)
- Teit Taulu 1 -
1. sukupolvi (tarinan mukaan)
Teitt Pernossa, s. Skotlanti. Asuinpaikka Tetom, Pernaja, n. vuonna 1250.
Lapset:
1) Jöns (katso taulu 2) Asuinpaikka Tetom, Pernaja.
- Teit Taulu 2 -
2. sukupolvi (tarinan mukaan)
Teitt, Jöns (taulusta 1. Isä: Teitt Pernossa) Asuinpaikka Tetom, Pernaja.
Lapset:
1) Håkan Jönsson (katso taulu 3)
- Teit Taulu 3 -
3. sukupolvi
Teit, Håkan Jönsson (taulusta 2. Isä: Teitt, Jöns)
Kuuskoski, Pernaja
Puolisot:
¤¤ 1) Gertrud
Särkilahti, Pernaja. Pernajan historian mukaan Särkilaksista kotoisin olevaa sukua kutsuttiin myöhemmin 1600-luvulla nimellä Serlachius. Gertrud voi mahdollisesti olla tätä sukua.
Lapset:
1) Jöns Håkansson (katso taulu 4)
- Teit Taulu 4 -
4. sukupolvi
Teit, Jöns Håkansson (taulusta 3. Isä: Teit, Håkan Jönsson)
Maanomistaja Tetomin kylässä Pernajassa v. 1496, jossa hän omisti niityn, joka sittemmin tuomittiin hänen sukulaiselleen Mårten Larsson Teitille.
Puolisot:
¤¤ 1) Persdotter, Ingeborg
Kabböle, Pernaja. Kabböle oli vanha rälssitila, joka esiintyy Olof Pedersson Lillen jälkeen 1545 perinnönjaossa. Ingeborg oli ilmeisesti Olofin sisar. Kabböle sijaitsee Idlaxin lähellä.
Isä: Per
Kabböle, Pernaja
Äiti: Margareta
Pirlaks, Porvoo
Lapset:
1) Matts Jönsson (katso taulu 5) k. viim. 1555.
- Teit Taulu 5 -
5. sukupolvi
Teit, Matts Jönsson (taulusta 4. Isä: Teit, Jöns Håkansson) k. viim. 1555 Pernaja.
Omisti ½-verotilaa Tetomin kylässä Pernajassa 1541 - 1551 (tai v. 1552)
Oli kuollut v. 1555
Puolisot:
¤¤ 1) Larsdotter, Brita s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555.
Isä: Mattsson, Lars (Marcusson)
<< Creutz Taulu 1
Lapset:
1) Lars Mattsson (katso taulu 6) k. 1571 Pernaja.
2) Mårten k. 03.10.1544 viim. Tukholma.
Opiskeli v. 1536 Rostockissa piispa Martti Skytten kustannuksella
Kutsuttiin maisteriksi
Sai kotiin palattuaan Juhana-herttuan opettajan viran ja opetti herttualle myös suomen kieltä. Piti hallussaan pyhän Sigfridin alttaria Turussa ja mainitaan pyhän Johanneksen prebendan omistajana. Kuoli v. 1544 ennen 03.10. Tukholmassa, kun Pyhän Johanneksen prebenda annettiin läänityskirjeellä piispa Martti Skytälle, jossa maisteri "Martinus Teytus" mainitaan kuolleeksi.
- Teit Taulu 6 -
6. sukupolvi
Teit, Lars Mattsson (taulusta 5. Isä: Teit, Matts Jönsson) k. 1571 Pernaja.
Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 (1552 - hövidsman)
Huovien lippueen päällikkö
Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin.
Puolisot:
¤¤ 1) Eriksdotter, Karin
Äiti, pojan Jaakko Teitin mukaan, polveutui Hogenskild-Bielke-suvusta
Lapset:
1) Anders Kirkkoherra.
Kirkkoherra Pernajassa v. 1550 - 1579
2) Olof Kirkkoherra.
Lappveden kirkkoherra v. 1559 - 1569
Sai 20.05.1561 kollaatiokirjeellä vahvistuksen Lappeen pastoraattiin ja Taipaleen kappeliin
3) Jaakko k. kev. 1588 Turku, rutto, haudattu 12.10.1588 Turku. Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.
Turun tuomiokirkon alueen talonpoikien vouti v. 1547. Lähti ulkomaille opiskelemaan v. 1547. Kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja sen jälkeen v. 1549 Wittenbergiin. Kirjuri kuninkaan kansliassa.
Valittiin v. 1555 - 1557 tutkimaan Suomen rahvaan valituksia aatelistoa vastaan. Tämä Jaakko Teitin valitusrekisteri, jota säilytetään Kuninkaallisessa Ruotsin Kamariarkistossa ja painettiin v. 1894 professori K. Krotenfeldin toimesta, muodostaa tärkeän ja tarkoituksenmukaisen tietolähteen 1500-luvun olosuhteista Suomessa. Jaakko Teit teki yhdessä Klas Kristersson Hornin kanssa luettelon rajamerkeistä Venäjän rajalla.
Tullikirjuri Tukholmassa v. 1560. Kuninkaallinen sihteeri v. 1561. Jäsen kuningas Erikin neuvostossa (nämd) v. 1563 - 1568. Vangittiin v. 1568 uuden hallituksen toimesta ja pantiin Tukholman kaupungin tukkihuoneeseen. Vapautettiin v. 1569 luvalla oleskella Turussa, Porissa tai Raumalla vartioinnin alaisena. Sai 02.05.1578 pidennyksen oikeuteensa Upalingon taloon Raisiossa, mutta menetti saman v. 1586. Kaupunginkirjuri Turussa v. 1582 - 1588. Mainitaan viimeisen kerran v. 1596 (?) Turussa.
Haudattu 12.10.1588 Turussa. Kaksi hänen lastaan haudattu 30.08.1589 koulumultiin Turun kirkkomaalle. (Väinö Nordlund)
Jaakko Teitti - - - - Teit Turun kaupunginsihteeri 1582 - 88, k. Turussa ruttoon keväällä 1588. - Puoliso 1565 Elin Larsintytär (hänen 2. aviossaan), k. syksyllä 1588, vht tukholmalainen porvari Lars Larsson ja Malin (tämän 1. aviossa, 2. puoliso Tukholman raatimies Nils Olofsson Skrivare); 1. puoliso isäpuolensa veli, mm. Juhana-herttuan kanslerina toiminut lakitieteen tohtori Andreas Olai, k. 1560.
Lapsia oli sukuselvityksen (Lib. caus. 13) mukaan kolme, Malin, Anders ja Karin, jotka kaikki kuolivat 71 - 72. Jaakko Teitin uskottomuuden takia asuivat aviopuolisot erillään vuodesta 1577, mutta eivät hakeneet tuomiokapitulilta avioeroa. Näyttää siltä, että sopu olisi myöhemmin palautunut, sillä Elin Larsintytär lienee kuollut Turussa. (Yrjö Blomstedt, Genos 1956 nro 4 s. 118)
Puolisot:
¤¤ 1) Larsintytär, Elin k. syks. 1588.
4) Ingeborg
Puolisot:
¤¤ 1) Jägerhorn, Lydik Nilsson Vouti.
Vouti Porvoon läänissä, aateloitua Hertonäs-sukua
Lydik Nilssonin tyttären Karinin ja hänen kolmannen aviomiehensä Robert Guthrien v. 1594 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske. Robert G. oli skotlantilaista aatelia.
5) Malin
¤¤ 2) Hansdotter, Margareta
Mahdollisesti Muurla-sukua Muurlasta
Lapset:
1) Benkt Larsson Kuninkaallinen "kansliaförvand".
Sai 9.12.1560 edesmenneen veljensä Olof Teitin papintulon Lappeen pitäjässä?
Tuomittiin kuolemaan v. 1563. Jaakko Teit kirjoitti: "Minun köyhän veljeni kaula sahattiin".
2) Dordi Lassentytär (katso taulu 7)
3) Mårten Larsson Nimismies. Asuinpaikka Tetomin kylä, Pernaja.
Pernajan nimismies v. 1572 - 1580, mainitaan vielä v. 1584
Puolisot:
¤¤ 1) Bertilsdotter, Anna
4) Melker Larsson
5) Anna Larsdotter
Puolisot:
¤¤ 1) Sigfridi, Enevaldus k. 1570. Viipurin kirkkoherra.
¤¤ 2) Nylund, Tönnes Viipurin pormestari 1573 - 1589.
6) Katariina Larsdotter
¤¤ 3) Persdotter, Margareta
Margaretan kolmas avioliitto
Teit Taulu 7 -
7. sukupolvi
Teit, Dordi Lassentytär (taulusta 6. Isä: Teit, Lars Mattsson)
Puolisot:
¤¤ 1) Hansson, Henrik k. viim. 1602.
<< Ekelöf 1 Taulu 11
Omisti Söderkullan ja Norrkullan Sipoossa. Nimismies ainakin 1574.
Kuoli ennen vuotta 1602, jolloin perinnönjako hänen jälkeensä tehtiin.
Isä: Ekelöf, Hans Eriksson k. 1574 Sipoo. Nimismies.
<< Ekelöf 1 Taulu 8
Äiti: Domarby, Brita Larsdotter
<< Domarby Taulu 1
Lapset:
1) Bertil
Omisti Söderkullan Sipoossa
Allekirjoitti v. 1589 Narvassa sotapäällystön kirjelmän kuningas Juhana III:lle
Hämeenlinnan linnanherra (lofven) v. 1593 - 1599 ja sai v. 1599 tehtävän uudistaa linnan, joka oli vaurioitunut tulipalossa
Ratsumestari, lähti v. 1602 ratsastajansa kanssa Liivinmaalle
Oli allekirjoittanut suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602
Palkittu 20.02.1602 Borsbyn ja Massbyn tiloilla Sipoossa, "uskollisesta taistelusta valtakunnan vihollista vastaan aina ja viimeksi Narvassa"
Kuoli vuonna 1603
Puolisot:
¤¤ 1) Mjöhund, Margareta Bertilsdotter
Venäjänkielen tulkin Bertil Göransson Mjöhundin, rekisteröimätöntä aatelia, ja Elisabet Skalmin tytär (Skalm aatelia nro 144)
Margareta eli vielä 20.10.1614, jolloin hän sai vahvistuksen sätereilleen Illbylle ja Pirlaksille Porvoossa
2) Jaakko k. viim. 1607.
Omisti Hindsbyn Sipoossa pitäen sitä säterinään
Kuoli ennen v. 1607, jolloin hänen leskensä sai vahvistuksen Hindsbylle
3) Henrik
Norrkulla, Sipoo
Sai v. 1603 ratsupalvelusta palkkioksi Borttarbackan Sipoossa
4) Torsten
Omisti Norrkullan Sipoossa
Kuului kuningas Sigismundin kannattajiin ja lähetettiin v. 1597, kuninkaan kirje mukanaan, Moskovan suuriruhtinaan luokse "hyvillä vaatteilla ja käyttörahoilla varustettuna
Maaherra Arvid Stålarmin tallimestari v. 1598
Allekirjoitti suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602
Kuljetti rahaa Liivinmaalle v. 1602 ja oli mukana Venäjän 10-vuotisessa sodassa
Sai 23.03.1603 Klossarön Pyhtäältä aateliskartanokseen
Suomalaisen aatelislippueen majoitusmestari
Korotettiin vänrikiksi samaan lippukuntaan v. 1614, sai läänityksen Sääksmäen kihlakunnasta 60 taalarin korolla
Mainitaan ritarihuoneen luettelossa v. 1633 kotona olevaksi ja "ikivanhaksi" (urgammal)
Puolisot:
¤¤ 1) Sabelhjerta, Karin
Vanhemmat Benkt Larsson (Sabelhjerta nro 186) ja Brita Jaakontytär
Lapset Hans ja Henrik Ekelöf
5) Brita k. viim. 1630.
Kustaa Vaasa aateloinut isoisän v. 1558 nimellä Ekelöf
Puolisot:
¤¤ 1) Bertilsson, Lars (Olkkala) s. n. 1570 Vihti, Olkkala, k. 1640 jälkeen. Alilaamanni ja Turun hovioikeuden jäsen.
<< Olkkala Taulu 3
Lapset:
1) Brita (Birgitta) s. n. 1600 - 10 Vihti, k. 1644 Loimaa.
>> Ekelöf 1 Taulu 11
Britan 1. puolisosta ei voi olla varma. Eräiden lähteiden mukaan hän oli Matthias Laurentii, Jokioisten kappalaisena 1632 - 34 ja Tammelan kappalaisena 1635 - 1640 ollut henkilö, joka kuoli 1644. Tämä Matti oli Tammelan kappalaisena 1572 - 1737 olleen Laurentius Matthiaeun poika, jonka isä taas oli Tammelan kirkkoherrana 1550 - 1575 ollut Matthias Johannes Mulli. Toinen Matthias Laurentii, Lohjan kirkkoherrana 20.02.1636 kuollut, voi tulla kyseeseen 1. aviomiehenä myös.
2) Henrik Larsinpoika Ekestubbe k. 1660 Vihti. Majuri, Turun linnan komendantti (aatelinen, sukunro 285).
3) Johan Larsinpoika Ylöstalo
4) Anna k. syks. 1676 Vihdin Kourula, haudattu 1677.
6) Anna
Puolisot:
¤¤ 1) Henriksson, Tomas k. n. 1590. Asuinpaikka Hagelby, Sipoo.
¤¤ 2) Poitz, Peter
Antoi Annalleen huomenlahjana Poitselan kartanon Vekkelaksissa
7) Felissa
Eli v. 1602, isän perinnönjaossa
Skotit Pernajassa? Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi tulla kyseeseen erityisesti silloin, kun sukua yritettiin saada virallisesti aateloiduksi. Yksi ehkä kaikkein mielikuvituksellisen tarina on peräisin Teit -suvun papereista 1640-luvulta.
Vuoden 1642 toukokuussa pernajalaiset ylimajoitusmestari Nils Boije ja ratsumestari Fabian Berndes antoivat nimittäin Tukholmassa todistuksen 1550-luvun puolivälissä eläneen Lars Matsson Teetin pojanpojanpojan, kapteeni Johan Matsson Teetin aatelisesta sukuperästä. Tämä tapahtui Johanin hakiessa paikkaa tuolloin perustettuun Ruotsin Ritarihuoneeseen.
"Eräs aatelismies Skotlannista, Henning Teet af Perno, palveli Birger jaarlia sinä aikana kuin tämä valloitti Hämeen ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle Anno Christi 1250. Sitä kautta hänestä tuli kunnioitettu mies Suomessa ja hän rakensi Pernajan kirkon ja nimitti kirkon ja pitäjän isänsä talon Pärnon mukaan Skotlannissa, hän kantoi (vaakunassaan) punaista Pyhän Andreaksen ristiä valkoisella kentällä ja 1/3 kentästä ristin päällä punainen, jonka sisällä kolme 3 hopeista tähteä sekä päällä peuran pää, jolla tähti sarvien välissä. Hänen poikansa nimi oli Jöns Teett, joka oli Teethomin Håkonin isä"
Tämä teksti on kuvassa näkyvän sukupuun ohessa. Samoin kuvassa näkyy Johan Matsson Teetin ilmoittama suvun vaakuna, jossa on mm. peuranpää. Johan sai kuin saikin aateloinnin nimellä Stierncreutz. Pienemmässä kuvassa on tämän suvun vaakuna.
Lopulta 1880-luvulla kävi ilmi, että Skotlannissa oli todellakin elänyt aikoinaan Tait of Pirn -niminen aatelissuku. Tuon suvun vaakuna muistutti hyvin paljon Pernajan Teetin vaakunaa peuranpäineen kaikkineen. Kurt Antell, joka kirjoitti Pernajan historian 1930-luvulla, kävi kirjeenvaihtoa skotlantilaisen valtioheraldikko Francis Grantin kanssa. Tältä tulleen tiedon mukaan Tait of Pirn -suvun sukupuuta ei ollut enää tallessa ja vanhin sitä käsittelevä asiakirja oli Skotlannin kuninkaan, Robert III:n vuonna 1390 John Taitille antama läänityskirja Pirn -tilalle. Grantin mukaan kyse saattoi olla uuden kuninkaan valtaantulon yhteydessä tehdystä läänityksen uusimisesta, mikä olikin yleinen tapa tuohon aikaan.
Tämä pernajalaisen suurtilallisen ja ikivanhan skottisuvun yhteyden uskottavimpia elementtejä ovat tietysti nimen samankaltaisuus sekä vaakunoiden samankaltaisuus. Hämeen ristiretki tehtiin joko 1238 tai 1239 ja nimenomaan Itä-Uudenmaan kautta. Piispa Henrik, retken johtaja, oli englantilainen, joten mukana on toki voinut olla muitakin saarivaltiosta kotoisin olleita miehiä.
Tätä eksoottista tarinaa vastaan puhuvat kuitenkin eräät vakuuttavat seikat. Kielitieteilijöiden mukaan paikannimi Pernaja on muodostunut suomalaisesta lehmusta tarkoittaneesta sanasta pärnä. Toinen vaihtoehto olisi etunimi Bern tahi Bernhard. Missään tapauksessa Pirn ei voi olla etymylogisesti oikea alkumuoto. Johan Matssonin suvun kantatalon nimi Tetom lienee saanut nimensä muinaisskandin etunimestä Teitr ja alasaksin kielen etunimestä Theit. Tait ei voi olla sen pohjana. Kaiken lisäksi Tetom oli varakas verotalonpoikaistalo, mutta ei aateliskartano. Hännänhuipuksi suvun ehdottomasti tunnetuin jäsen, Kustaa Vaasan luottomies ja kirjuri Jakob Teit ei koskaan maininnut tätä tarinaa. Pernajan harmaakivikirkkokin on nuoremmalta ajalta eli 1300-luvulta, mutta toki sillä on voinut olla puinen edeltäjä.
Vaakuna-yhteneväisyydellekin voi löytää selityksen: Teitit kuuluivat itä-uusimaalaiseen sukuryhmittymään, jossa kolme sukua 1500-1600 -luvuilla käyttivät andreaksenristiä vaakunassaan. Näitä olivat Teitit itse, Creutzit sekä Poitzit. Sukuryhmittymän vanhimmat vaakunatiedot löytyy Poitzeilta vuodelta 1506, jolloin heidän vaakunansa vielä oli nelikenttäinen. Lähtökohta on siis yksinkertaisesti saattanut olla vinoristiaiheinen talonpuumerkki, josta myöhemmin tuli andreaksenristi, sukuryhmittymän vaakuna-aihe. Se, että skotlantilaisella Tait of Pirn -suvulla oli andreaksenristi vaakunassaan ei ollut mikään ihme: Pyhä Andreas (St. Andrew) on Skotlannin suojeluspyhimys ja hänen ristinsä on maan kansallistunnus. Tate- ja Teit-sukujen yhteneväinen kilpikoriste, peuranpää, voi sekin olla todiste plagioinnin puolesta. http://juhansuku.blogspot.com/2009/01/skotit-pernajassa.html Juhan suku-uutiset
Tämän blogin aiheena ovat sukututkimus, historia ja niihin liittyvät tarinat. Kaikki lehtileikkeet Kansalliskirjaston Digitaalisesta Sanomalehtiarkistosta ellei toisin mainita. Palautetta voit lähettää osoitteella palaute (at) varola.fi Blogissa esiintyviä sukutauluja ei välttämättä päivitetä jälkikäteen. Lähetä palautetta, mikäli haluat tuoreempia tietoja. JOKA ARKIPÄIVÄ UUSI TARINA! Bookmark and Share klo tiistai, tammikuu 13, 2009 Tunnisteet: Creutz, Pernaja, Poitz, Skotlanti, Teit, Teit of Pirn 5 kommenttia:
Juha kirjoitti...
Terve, TEETT aateloitin Kung. riddarhuset nrolla 550 ihan omalla vaakunakilvellä. Lisäksi on Teetgrenin vaakuna nro 44 suomessa. Tuo Skottijuttu voi olla skeidaa mutta esim. Ramsayt, ym. skotit eivät protestoinneet. On olemassa muitakin "vanhoja sukutauluja" Ruotsin arkistoissa.
Kiitos kommentistasi Risto T. 08 huhtikuu, 2009 19:48
Juha kirjoitti...
"Vanhoja sukutauluja" silmäillessä täytyy pitää mielessä se, miksi niitä ylipäätänsä tehtiin. Hätäisiä johtopäätöksiä esim. pelkkien nimien perusteella ei pitäisi koskaan tehdä. 08 huhtikuu, 2009 19:48
Jani kirjoitti...
Kirjoitit että "lopulta 1880-luvulla kävi ilmi, että Skotlannissa oli todellakin elänyt aikoinaan Tait of Pirn -niminen aatelissuku", mutta oliko tuo skottisuku tunnettu Skotlannin ulkopuolella jo tuolloin 1600-luvulla, kun tämä tarina/legenda on saanut alkunsa? Nimittäin legendan keksijöiden olisi kuitenkin mielestäni pitänyt olla tietoisia kyseisen suvun olemassaolosta keksiäkseen mainitun sukuyhteyden. Tuskin kukaan on ihan hatusta vetänyt tuota Teit of Pirn -nimeä ja sitten olisi vasta myöhemmin paljastunut, että kappas vaan, samanniminen sukuhan on ihan oikeastikin olemassa. 02 lokakuu, 2009 12:36
Juha kirjoitti...
Lähinnä tässä tarkoitetaan, että asiasta tuolloin 1880-luvulla kiinnostuneet hoksasivat tuollaisen suvun olevan olemassa.
Tuo tarina on edelleen sepitettä, joten sitä ei pidä ottaa liian vakavasti.
Suvun alkuperällä oli 1500- tai 1600-luvulla aivan eri merkitys kuin nykyisin. 02 lokakuu, 2009 12:45
Anonyymi kirjoitti...
Hmm... vedetäänköhän minut nyt kölin ali tai kieritellään tervassa ja höyhenissä? Itselläni nimittäin tuo sukututkimus pölyttyy kirjahyllyssä isän äidin suvusta kertomassa. Minä olen tietysti jo vuosia brassaillut "jalolla" sukupuulla. Hauska tarina! Mielikuvitusta näyttää esi-isillä olleen, hyvä! 16 lokakuu, 2009 13:35
24.01.09, 20:34
Juha
Vs: Oliko Karin Bielke Jaakko Teitin äiti?
Pistetään kunnia kuitenkin tuosta antamastani linkistä sille vaatimattomalle nettituttavalleni, joka taannoin antoi minulle kasan tekstejä eräistä vanhoista suvuista. Olen niistä muutaman sitten soveltaen lyhentänyt ja muokannut sekä julkaissut.
Toimin siis tässä sanansaattajan roolissa - minun taitoni eivät olisi riittäneet tuon asian ratkaisemiseen. Tietysti jo maalaisjärki vihjaa, että 1600-luvulla tuskin oli olemassa perimätietoa, joka kertoisi 1200-luvun tapahtumista.
24.01.09, 21:06
Movitz
Vs: Oliko Karin Bielke Jaakko Teitin äiti?
Se, että Pernajan Teitit eivät ole skotlantilaista ritarisukua, ei ole mikään varsinainen uutinen: sen väitteen Sven-Erik Åström on vakuuttavasti kumonnut jo kauan sitten.
http://www.rautiot.eu/Suku/WESTLING/westhenkhistB.html
Vanha tarina kertoo, että ritari Tait af Pern olisi muuttanut Skotlannista Suomeen noin vuonna 1250, Birger Jaarlin valtakaudella. Hän asettui maaseudulle, jonne rakennutti kirkon ja nimesi paikan skottilaisen kotipaikkakuntansa mukaan Pernåksi eli suomeksi Pernajaksi. Joka tapauksessa Tait-suku on Skotlannin Berwickshirestä ( Tait af Perw ), Skotlannin ja Englannin rajamaakunnasta. Tämän suvun juuria voidaan seurata aina 1100-luvulle asti Boernician alueella. Edelleen on selvitetty, että Tukholman ritarihuoneella 20.3.1652 Pernajasta ollut Henrikki Martinpoika Teit aateloitiin ja nimi muuttui Teet-nimeksi. Suvun ruotsalainen vaakuna on Tukholman ritarihuoneen seinällä. Suomeen vakiintui sitten tästä suvusta muun muassa nimi Teittinen.
Hemming Teit from Innerleithen, Teit of Pirn http://pub33.bravenet.com/forum/static/show.php?usernum=2820923918&frmid=30 Author Risto Teittinen Dec 19th, 2007 - 7:43 PM Quote Reply Re: Re: Taits of Pirn We also think to have ancesters in pirn by hemming teit af perno. Pirn is a small cottage near Innerleithen south of Edinburg between Kelso and Peebles. Wue have as you propably know, web place for Teitti-family as: http://www.geocities.com/teittiset/.
there is old maps of Scotland on sides: http://www.nls.uk/maps/early/blaeu/123.html here you can see old pirn.
Regards Risto Author Comment Johnny Nyberg Feb 14th, 2004 - 3:25 PM Quote Reply Taits of Pirn My ancestor comes from Taits of Pirn in the Parish of Innerleithen. I have read that the place Pirn still exists.
Me and my wife are going to visit Scotland in may next year. I'm very interested to see the probable place of Pirn.
Johnny Nyberg Sweden Johnny Nyberg I am of the Teittinen-family in Finland. Our ancestors are also said to have originated from the Taits of Pirn in Scotland. Did you get any answers to your message concerning the location of Pirn? I have never been to Scotland, but would like to. And what a better reason than to visit your ancestral home or at least the site of it? If you have any other information on The Taits, i would be interested. Best regards Satu Leveelahti
http://svenska.yle.fi/svenskfinland/artikel.php?id=67&subject=1000km
Kommer namnet Pernå faktiskt från Skottland? Det finns ännu en förklaring till namnet Pernå. Den är kanske inte sann, men den är intressant. Enligt legenden har en adelsman från Skottland med namnet Teet af Pernå tjänat under Birger Jarl på 1250-talet. Han skulle ha låtit bygga en kyrka i Pernå och uppkallat hela socknen efter sitt fädernegods Pernå i Skottland. Det hela låter kanske lite väl sagolikt. Men faktum är att en adlig släkt Tait of Pirn har funnits i Skottland och att man hade ett gods som hette Pirn. Dessutom sägs det att ätten Pirns vapensköld har vissa likheter med den finländska släkten Teitts sköld. Teittarna har bevisligen bott i Pernå och troligen givit upphov till bynamnet Tetom.
Är Pernå alltså ett skotskt namn? Tyvärr kan den här tidsmaskinen inte föra oss så långt tillbaka i tiden att frågan med säkerhet kunde besvaras.
Redaktör Erik M. Snellman (Första sändning 10.11.2003 i FST) Publicerad: 16.10 2007 Vi kan börja med Pernå, namnet på socknen som Degerby hörde till. Enligt traditionen skulle namnet innehålla namnet på den skotska adelssläkten Tait of Pirn. Men det är troligen en saga. Saken tillkrånglas av att en av byarna i Pernå heter Tetom och torde innehålla släktnamnet Teitt. Och som eventuellt faktiskt kommer från Skottland! Publicerad: 15.12 2005
Dessutom är släkten Teet inblandad. Förekommit i kommunen Pernå i Östra Nyland. Det finns en legend att det på 1200-talet inkommit medlemmar av släkten Tait of Pirn från Skottland. Tro den som vill, men jämför Pernå kommunvapen med nämmnda släkts...
Lars Hulden. Finlandssvenska bebyggelsenamn: Namn pa landskap, kommuner, byar i Finland av svenskt ursprung eller med sarskild svensk form Scandinavian Studies, Winter, 2002 by George C. Schoolfield SSLF 625. Svenska Litteratursallskapet i Finland, 2001. Pp. 537. Place names bring out the imaginative strain. In Noah Adams' Far Appalachia: Following the New River North, the traveler associates the little West Virginian town of Rainelle with "wet mornings and brooks that spill off the ledges into the rivers." (Actually, Rainelle got its name in 1909 from logging magnates, the brothers Raine.) To be sure, place names can sometimes lead the ruminative spirit in the right direction. Muckross, the location of the fine Neo-Tudor mansion on Lower Lake Killarney, sounds disgusting, and means "pig's peninsula." Bugbee Bog in Peacham, Vermont, requires no imagination. As everyone knows, Lars Hulden is a major Finland-Swedish poet; professionally, he has also been an onomast of heroic productivity: the bibliography lists twenty-one prior onomastic items from his pen. His poetic side does not taint his scientific accomplishment, although subterranean connections may exist. In his introduction and later, he is careful to put ethno-linguistic patriots in their place: "For learned research, it was clear from the beginning that the present Swedish settlements showed a strong number of place names of Finnish origin" (7); on the Finnish side of the language boundary there are Swedish names taken over in a similar manner. He may, of course, provide the reader with a romantic whiff, but promptly squelches it. Perna parish in eastern Nyland (324) got its name, according to tradition, from a member of the Scottish noble clan, Tait of Pirn, who accompanied Birger Jarl on his crusade to heathen Finland, c. 1234; but the name is first recorded in 1352, and Ake Granlund put quits to the fancy in the 1950s, arguing that the name comes from old Finnish parna, linden tree. Yet Hulden adds: "... many similar Finnish names are regarded as containing personal names, from Germanic Bern, Bernhard." (One wonders if the Estonian port of Parnu, German Pernau, is a similar case.)
Elgenstierna:
Adliga atten Teet, nr. 550. Adlad 1652 20/3, introd.s.a.; utdod 1799 26/2.
Atten, som fore adlandet bar namnet Teit, skall harstamma fran Skottland och enligt traditionen hava inkommit till Finland under Birger Jarl tid omkr. 1250. Ofralse grenar av densamma fortleva annu i Finland under namnet Teittonen. Den var vid sitt forsta framtradande i urkunderna bosatt i Perna socken liksom atterna Creutz och Poitz, med vilka den var beslaktad och delvis forde lika vapen. En halfbroder till nedanstaende Marten Larsson var sekretreraren Jacob Teit (levde annu 1596), vars namn (ehuru ej full riktigt), givits at det av K. Grotenfelt 1894 utgivna klagomalsregister, som upptog allmogens besvar vid en Finland aren 1555-1557 ingangsatt rannsakning och som utgor en viktig kalla for kannedom om davarande finska forhallanden. En medlem av atten adaldes med namnet Stierncreutz."
05.01.10, 17:21
Sami Lehtonen
Vs: Folke den digre Jarl in Sweden
Eli Folke == Foulques kuuluu sarjaan Teit i Pernå == Tait of Pirn eli samalta kalskahtavat nimet voi 10kg hienosäätölekalla kätevästi sovittaa yhteen sillä seurauksella, että lopputulos ei enää käy ja kuku, mutta näyttää hyvältä?
Lauri Matinpoika, rälssimies Teetomissa 1555, nihtijoukkion päällikkö, lyötiin kuoliaaksi venäläisten hyökkäyksessä 1571. Ramsay mainitsee ensimmäiseksi puolisoksi Karin Eriksdotterin, joka ”äidinäitinsä kautta oli sukua Hogenskild Bjelkelle” [häntä itseään ei siis kukaan väitä Bjelkeksi! Olisipa mukava tietää, mistä Ramsay on saanut tuon nimen! Joku testamentti ehkä?] Heillä oli lapset:
Andreas Laurentii Teit, Pernajan kirkkoherra 1550-1579 Olaus Laurentii Teit, Lappeen kirkkoherra 1559-1569 Jakob Larsson Teit = Jaakko Teitti, elossa vielä 1596 tyttäret Ingeborg ja Malin
Lauri Matinpoika lienee ollut siinä määrin mahtava mies Pernajassa, ettei hänen vanhimmalla pojallaan ole ollut vaikeuksia päästä tuottoisaan kirkkoherranvirkaan. Alaikäraja pappisvihkimyksellä oli kuitenkin 25 vuotta, joten Andreaan on täytynyt syntyä viimeistään 1525 ja Olaus-veljen 1534.
Lasse Matsson mainitaan voudintileissä Teitomissa ensimmäisen kerran 1552, vaikka isänsä nimi komeili varsinaisissa maakirjoissa vielä 1553. Maakirjoissa Lauri syrjäyttää isänsä 1554 (Matts Jönsson mainitaan 1543-1553). Oletettaessa, että Lauri Matinpojan lapsikatras on alkanut karttua 1520-luvulla, hänen on itsensä täytynyt syntyä viimeistään vuoden 1500 vaiheilla, eli hän on ollut ajan oloihin nähden joka tapauksessa huomattavan iäkäs kohdattuaan kuolemansa venäläisten hävitysretken yhteydessä. Koskapa Ramsay sanoo (kaiketikin löytänyt jonkun dokumentin, josta näin käy ilmi, sillä voudintileihin ei käy tässä oikein luottaminen) että Matts Jönsson ”oli kuolleena 1555”, eli hänen kuolemansa ajoittuisi n. vuoteen 1554, mikä puolestaan tarkoittaa, että hänkin oli saavuttanut korkean iän. Kaipa hän on syntynyt vuoden 1480 vaiheilla; muuten he ovat eläneet aivan liian iäkkäiksi ja saaneet lapsia kohtuuttoman nuorina. Mihin pyrin tällä? Jos oletetaan, että Jaakko Teitin sanomus pitäisi paikkansa, ja hänen äidinäidinäitinsä oli ruotsalaista Bielke-sukua, hänen äidinäidinäitinsä olisi pitänyt syntyä (arvatenkin) 1400-luvun puolivälissä (jos kohta tietysti mikäli mies on ollut useita kertoja naimisissa, voi kuusikymppisen miehen vaimo olla 16-vuotias, virhemarginaalia siis on!) Mahdollista linkkiä Bjelke-sukuun tulee siis etsiä joka tapauksessa paljon varhaisemmilta ajoilta kuin 1500-luvulta.
24.01.09, 20:10
Topi
Vs: Oliko Karin Bielke Jaakko Teitin äiti?
Tuon Juhan kuvauksen lisäksi hyvä selvitys Teet-suvun väitetystä liittymisestä skotlantilaisiin sukuihin on Sven-Erik Åströmin "Historisk och Litteraturhistoriska Studier"-kirjasessa julkaistu tarina vuodelta 1965: "Tait of Pirn -sägnen i socialhistorisk belysning". Selvitys kattaa kirjan sivut 237...274.
Se ei puutu mahdolliseen Bielke-kytkentään mutta keskittyy tuohon väitettyyn Skotlanti-kytkökseen.
Loppupäätelmä on sama kuin Juhalla. Eli linkki Skotlantiin on keksitty kun Johan Mattson Teetin taustaa piti kaunistella 1600-luvulla.
Topi Kinnunen Eräs tuon Johan Matsson Teetin jälkeläisistä
1998) Jag är intresserad av huruvida det finns information om den skotska släkten Tait of Pirn, som säges ha gett upphov till släkterna Creutz, Teet och Stjerncreutz. I Finland har författaren Sven-Erik Åström hävdat att denna släkt inte har varit i kontakt med Sverige och Finland (Sven-Erik Åström, Tait of Pirn-sägnen, SSLS 409, Hist. och Litt.hist. studier 40, 1965). Släkten Tait har en egen klanskjöld, ett andreaskors och härstammar från Pirn i Tweeddale (se web-sidan: www.impressions.uk.com/clans/clan_77.html Vår släkt har varit bosatt och är bosatt i Pärnå, Finland, och har fortfarande gården Tetom i sin besittning. Vårt hjärtvapen har också ett andreas-kors. Tacksam för information Richard Creutz .
Historiska och litteraturhistoriska studier 40 Red. Torsten Steinby Svenska litteratursällskapet i Finland Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 409 1965, 362 s.
ISSN 0039-6842
Price EUR: 13,45
Artiklar: Ragnar Numelin, Gunnar Landtman; Rafael Gyllenberg, Cirkeln och våglinjen som symboler för Runebergs livssyn; Oscar Nikula, Teaterliv i Åbo; Olof Mustelin, Estetiska föreningen. Anteckningar om litterära opinioner i Finland 1879-83; Bo-Erik Gran, Österbottens svenskspråkiga tidningars inställning till språkfrågan 1839-1885; Sven-Erik Åström, ”Tait of Pirn”-sägnen i socialhistorisk belysning; Helmi Gulin, Ett borgarhus i Björneborg; Jarl Ahrenberg, Farmor (Mathilda Ahrenberg).
Teit Släkterna Teit, Teet och Stierncreutz PDF Skriv ut Skicka sidan Skrivet av Leif 2008-09-07 kl. 14:09
Släkterna Teit, Teet och Stierncreutz
– en adelssläkt från Pernå i Nyland med medeltida anor
I min släktforskning har jag kommit in på en spännande släkt nämligen Teit. Det stavas även Teitt samt Theet eller Teet vilket de också adlades till på 1650-talet. Min koppling dit går via en annan av släktgrenarna med namnet Stierncreutz. Min mormors farfars morfars farmor hette Maria Eleonora Stierncreutz (ca 1685-1754) och var dotter till ryttmästaren och majoren Jakob Abraham Stierncreutz på Kernaala i Janakkala och hans andra hustru Gertrud von Lode (Lode från Livland). Hans far hette Johan Matsson Teet och hade adlats 1648 till namnet Stierncreutz, för sina tjänster i armén m.m.
Ursprungligen var släkten ifrån Pernå i Nyland, där det också finns en spännande berättelse om deras ursprung. Det skulle nämligen vara så att den första Teit var från Skottland, men av någon anledning hamnat i Sverige och följt med Birger jarl i hans korståg till Tavastland år 1250. Idag har forskningen mer eller mindre utmönstrat hela idén, men det finns ändå några intressanta aspekter att nämna om detta.
”..för gamble frälsemän är vittnade..”
Den äldsta personen som nämns i släkten (se om släkttavlorna nedan) Håkan Jönsson Teit kan inte bekräftas i några bevarade källor, men hans son Jöns Håkansson nämns i ett dokument från 1496 då han uppges äga en äng i Kuuskoski by, (belagt i FMU, Finlands Medeltida Urkunder), som sedermera tilldömdes hans ättling (sonsons son) Mårten Larsson Teit. Ur finlands diplomatarium: "nr 4727, Sigfrid Andersson utger år 1496 ett häradsdombrev, lydande att en Anders Persson i Wäckaby (i Pernå socken) lagligen sålt en äng benämnd Grankär åt en Jöns Håkansson i Tetom. " (Se n:o 217: a, fol. 25, i Finlands riksarkiv.)
I nästa generation är Jöns son Mats också belagd i källorna, då han äger en hel skatt (ett mått på jord) i Tetom by åren 1541-1551. Hans son Lars Matsson Teit var hövidsman för en fana (fänika) knektar och stupade i ett ryskt anfall år 1571. Hans bror Mårten reste år 1536 på bekostnad av biskop Mårten Skytte till Wittenbergs universitet i Tyskland ihop med en annan pojke från Pernå, nämligen Mikael Agricola som senare blev Finlands reformator och biskop i Åbo. När de kommer hem år 1539 blir Mårten utsedd till lärare åt Gustav Vasas söner hertigarna Erik (XIV) och Johan (III), men dör redan 1544.
Två av sönerna till Lars Matsson Teit var Jakob och Bengt Teit. De får sedan också arbete hos Gustav Vasa och det finns en hel del spännande dokumentation som berättar om deras arbete där, men det är värt en egen artikel om dem.
Min linje går sedan vidare till Mårten Larsson Teit som var länsman i Pernå. I ett register för "Silverskattelängden för Nyland år 1571" så återfinns han i Tetom, Pernå och är där en av de rikaste personerna i hela länet. Fyra hästar istället för det vanliga med en, osv. samt mer boskap och tillgångar än någon. Detta har troligen att göra med att han också bedrev krog, eller gästgiveri? (se Åström, 1965)
Sedan följer Mats Mårtensson Teit, som var hövidsman och dog 1613, enligt sonen Johan i den ryska fejden. Matts får frihetsbrev 22 jan 1595 då han skrivs "till Kuuskosk" (tillhör idag släkten Creutz stamgods Malmgård), ryttare under Anders Boijes fana, 1604 under Mårten Larsson (enligt Sven-Eriks Åströms artikel om Teit av Pirn-sägnen, 1965). Sedan Mönsterskrivare under Hans Boijes fana 1611 (redan 1607 enl. andra uppgifter). Död ca 1613 slagen i "senaste ryska fejden" enl. brev av sonen Johan Teet till Kongl. Majt. Hans änka Oleta står som husbonde på gården i Älvsborgs lösen, hon får 1614 livstids frihet för Stor-Tetom gård. (Åström, Ramsay, Elgenstierna). Det finns även nerskrivet i brev från Per Brahe. Det är via kusiner till Marts som andra adelssläkter är besläktade, nämligen Poitz, Ekelöf, Stålhandske i Västergötland, Teetgren, Grönfelt, Rosenbröijer och Ruuth. Den gamla frälsesläkten blir adlad
En yngre halvbror till Mats var Henrik Mårtensson som flyttar över till Sverige. Han gjorde i sin ungdom resor i utlandet. Förekommer såsom domhavande i Uppland 1620 och blev 1623 utnämnd till häradshövding i Dalarna. Inkallad till Åbo hovrätt 1632 men har tjänstgjort som assessor vid den hovrätten redan 1630. Sedan underlagman i Karelens lagsaga 1635-1638, borgmästare över kronobruk samt bergverk i Finland 1638. Assessor i generalbergsamtet. Utnämnd 30 juni 1641 att tillika vara borgmästare eller burggreve i Falun och stadsfästad i den befattningen 2 mars 1646. Han blev adlad 20 mars 1652 under nr. 550.
Han var gift 1) med Helena Utter, dotter av arkivsekreteraren (den förste föreståndaren för Riksarkivet) Peder Månsson Utter och Margareta Andersdotter, samt gift 2) med Anna Troilia som var dotter av kyrkoherden i Leksand Uno Trulson Troilius och Margareta Zebrosynthia Burea. (Hans svärmor Margareta var kusin med Utters efterträdare på arkivposten Jonas Bure). Efter han dör gifter änkan Anna om sig med biskopen Nicolaus Johannis Rudbeck (bror till den kända vetenskapsmannen Olof Rudbeck d.ä.). En son Erik Teet var häradshövding i Medelpad och i den tjänsten inblandad i en av de trolldomskommissioner som blev tillsatta för att komma tillrätta med problemet med de svåra häxprocesserna på 1670-talet.Den här grenen av släkten, den adliga ätten Teet, dog ut på manssidan 1799.
Namnet Stierncreutz
Först i nästa generation kommer vi till Johan Matsson Teet (brorson till ovanstående Henrik Mårtensson) men som adlades till namnet Stierncreutz av drottning Kristina år 1648. Han hade tidigare varit ryttare under Reinhold Wunsch's nyländska rytteri 1622; och sedan fänrik under skotten William Gibbons fana 1626. Var kapten vid Åbo läns infanteriregemente 1640 (under Anthonis --- regemente). När han adlades 1648 utses han till stadsmajor i Dorpat. Det är troligen Johan som låtit göra det senare släktdokumentet (se ovan) inför sina ansökningar om adlandet. Hans brev till rikskansler Axel Oxenstierna daterat 29 januari 1648 finns kopierat ur Biografica på Riksarkivet.
Johan ingick 1627 arvsförlikning med sin farbror Hans Mårtensson och övertog Stor-Tetom i Pernå socken, på vilket han 1647 4/10 fick säterifrihet. Det såldes senare av sonen Jakob Abraham till släkten Creutz.
Johan hade också den 10 juni 1642 10/6 donation av Erlandsböle hemman i Pernå sn (efter sin första hustru, Brita död 1632) och 1648 6/11 rätt att besitta sin andra hustrus (Kristina Henriksdotter) arvgods Kernaala i Janakkala sn under ärftligt frälse.
Han dog 1670 på Kernaala, varefter barnen s.å. skiftade arv efter honom och begr. 1672 2/2 i Janakkala kyrka där hans vapen uppsattes. Han hade tjänat som officer under 24 år i ryska, polska och danska krigen. (Sv. adelns ättartavlor, Elgenstierna)
Sonen Jakob Abraham Stierncreutz gjorde också en karriär inom krigsmakten och blev till sist major. Han var student vid Dorpats universitet 5 feb 1651, kom i tjänst 1654, var korpral vid major Appelboms värvade trupper 1657 i mars, Kvartersmästare vid ryttmästaren Reinhold von Vietinghoffs kompani 1659, Fänrik vid Burghausens karelska dragonregemente 1675, Löjtnant vid karelska dragonreg. 1677 22/1, Ryttmästare, majors avsked. (EÄ)
Han ägde Kernaala och Ryttylä säterier i Janakkala sn, vilka genom reduktionen förvandlades till rusthåll, varöver han 1687 klagade hos reduktionskollegium, framhållande att han tjänat i 33 år, deltagit i polska och ryska fejden, suttit fången i Polen och blivit illa blesserad i slaget vid Lund 1676 (där en stor del Burghausens vänsterflank, inkl. B själv, stupade eller blev helt utslaget pga dålig eller ingen stridsvana). Han ärvde Tetom i Pernå, vilket såldes 1672 till hans frände landshövdingen i Västmanland Ernst Johan Creutz.
Jakob Abraham dog 1714 i Lillkyro sn under flykten för ryssarna, då var han ca 77 år gammal. (EÄ, Carpelan). Han upplevde fyra regenter, drottning Kristina, Karl X Gustaf, Karl XI och Karl XII och levde under hela den svenska stormaktstiden.
Ur Riksarkivets ämnesamling "Biographica" finns handlingar av honom bl.a. 1672 då han säljer familjegården Stortetom till sin släkting friherren och landshövdingen Ernst Johan Creutz i Sarvlax (bror till den kända Lorentz Creutz som förliste med skeppet Kronan utanför Öland 1676), på grund av att hans far ”hade lämnat en stoor skuld och giäld". Det sker på Creutzarnas gods Abborfors, i samtycke med hans salig faders vilja och hans "kära hustrus ja och samtycko".
Jakob Abraham är brylling med bl.a. generallöjtnanten Robert Lichtone, via sin farfars faster.
Av hans barn från första äktenskapet hamnar flera i Småland, bla. Björkö sn. Han har igenom dem ättlingar i de adliga släkterna Robach, Ögnelood och Tallberg mfl. Han heter möjligen Abraham efter sin mormors Sara Abrahamsdotters far från Katinala-släkten (till Juttila och Suontaka).
Hans dotter Maria Eleonora Stierncreutz blir född i hans andra äktenskap med en i övrigt helt okänd Gertrud Lode (död i Janakkala 1708). Hon blir först gift med rusthållaren Eilhardt Mentzer (död före 1715) och senare med löjtnanten Jakob Henriksson Hoffrén (död 14 juli 1760 i Maaninka och inte 1731 som det står i EÄ) som var son till kyrkoherde Henrik Hoffrénius i Kuopio. (Löjtnant Hoffrén har nu också en artikel). Jakob Hoffrén får avsked från Savolax infanteriregemente efter freden i Nystad 1721, men återfinns 1723 i Österbottens regemente. Sedan lever han vid sin gård i Tavinsalmi i Maaninka. Där avlider också Maria Eleonora år 1754, vilket medför att de adliga släktleden upphör i min släkt, som därefter är bönder.
Släkten Sterncreutz lever vidare än i dag i Finland genom ättlingar till Maria Eleonoras halvbror Magnus Johan som var löjtnant och dog 1756 i Mörskom. De fortsatte den militära banan och hamnade även i Ryssland under 1800-talet. En ättling till honom var den Ida Sofia Eleonora Stierncreutz (1834-1895) vars dotter Clara Emilia Sandberg (187-1954) blev gift med den berömda genealogen Gustaf Elgenstierna (1871-1948).
Gamla släkttavlor
I Riksarkivets samling Genealogica vol. 61 finns det ett par gamla släktträd över den här familjen och dess äldsta ursprung. Det är där som denna familjelegend nämns först. Åtminstone är det tidigaste bevarade dokumentet som anger dessa uppgifter. Kanske har berättelsen återberättats muntligt inom familjen och att det först på 1600-talet blev nödvändigt att skriva ner den, eventuellt är det en helt påhittad historia. Men det finns några uppgifter som tyder å att det kan finnas en kärna av sanning ändå.
Den första släkttavlan verkar äldre och inleds med en bild över släktens vapenbild samt legenden om den första Teit som var friherre och hette Henning och kom ifrån Skottland och tjänade Birger jarl i krig ”den tid han intog Tavastehus och Nyland under Sveriges krona anno 1250, därigenom blev han en aktad man i Finland och lät bygga Pernå kyrka samt nämnde socknen och kyrkan efter sitt fäderliga säte Perno i Skottland”. Texten nämner också hur vapnet ser ut med ett rött Andreaskors i vitt fält och en tredjedel över korset i rött fält, samt avslutas med att ”hans son haver hetat Jöns Teet till Teitom i Kuuskoski som var Håkans fader”.
Släkttavlan utgår i mitten från en Lars Mårtensson Teit och hans anfäder och anmödrar i 3 generationer. Under visas några av hans barn och deras ättlingar, så att hela tavlan visar totalt 7 generationer. Som längst når man Lars farfars far som heter Håkan Jönsson Teit i Kuuskoski, den by släkten bodde i. Hans hustru var Gertrud ifrån Särkilax. Deras son var Jöns Håkansson Teit vilken var gift med Ingeborg Persdotter ifrån Kabböle. Hennes föräldrar var Per i Kabböle och Margareta ifrån Pirklax.
Nästa generation neråt var sonen Mats Jönsson Teit och hans hustru Brita Larsdotter av Sarvlax, vars föräldrar hette Lars Markusson i Sarvlax och Margareta Larsdotter i Gästerby. Ifrån denna familj härstammar en annan stor adelssläkt från Pernå, nämligen Creutz.
Ett urval av barnen till nämnde Lars uppges i sex cirklar nedanför honom: 1) Anders Teit, 2) Olof Teit, 3) Ingeborg Teit som var Lydik Nilssons [hustru], 4) Mårten Teit, 5) Karin Teit som var herr Jöns (Matssons) hustru i Tervijoki i Viborg, samt 6) Anna Teit som var hustru åt herr Enevaldus och senare Tönnes Nyland i Viborg.
Generationen därefter nämner också i sex cirklar Mickel (Andersson) Teit i Garpgården, Kerstin Teit ”salig herr Olufs i ..” Karin Lydiksdotter i Hummelsund, Mårten (Mårtensson) ”i Åbo och hans syskon”, herr Oluf i Kostlax med sin broder, samt Kerstin Bertil Perssons (Ruuth) i Viborg och hans syskon, Bertil Tönnesson, Agnes Herman Bröijers (hustru).
Raden längst ner tar endast upp namn i fyra av de sex uppritade cirklarna, nämligen under Karin Lydiksdotter som var mor till Torsten Stålhandske, (den berömda generalen under 30-åriga kriget), under Mårten i Åbos cirkel hittar vi (brorsonen) Johan Teit, under ”herr Olof i Kostlax med sin broder” nämns en Jöns Hindriksson (som senare adlades med namnet Teetgren) och i den sista cirkeln finns namnet Anthoni Bröijer, vilket senare adlas till namnet Rosenbröijer, dotterson till Anna Teit.
Den andra uppställningen har vapnet utritat helt i färg och nu finns också 3 stjärnor av silver tillagda i den över röda tredjedelen, samt utförligare detaljer som hjorthuvudet och stjärnan i hjälmprydnaden. Släktlegenden är fortfarande med fast har ändrat friherren till ”en adelsman från Skottland Henning Teit av Perno”, och nämner sedan vidare om vapnet och längst ner att hans son hette ”Jöns Teet som var Håkans fader till Tejtom”.
Det är också andra detaljer som skiljer dessa två dokument åt, antalet förfäder är mindre i den senare, liksom att man i en gren på Lars Matssons mors (Brita Larsdotter) sida även tagit med en bror till henne, nämligen släkten Creutz anfader Knut Larsson till Sarvlax och hans ättlingar. Rutan över Johan Matsson Teit uppges nu även andra bröder till Mårten i Åbo nämligen Mats, Ivar och Henrik Mårtensöner.
Under bilden är också en text inskriven där två adelsmän intygar att ”ädel och välbördig kapten Johan Theet” verkligen har adlig härkomst och hans förfäder ”för gamble frälsemän är vittnade” samt att de fortfarande äger fädernesgården Tetom och att de känner till släktens skotska ursprung. De två adelsmännen var Fabian Berndes och Nils Boije, vilka också hade sina rötter i Nyland men något övrigt släktskap med Teitarna är inte känt. Det hela är daterat 7 maj 1642.
Det är här vi kommer in på orsaken till den gamla släktlegenden att familjen redan på 1200-talet ska ha kommit ifrån Skottland. Det var ett viktigt argument för att själv få bli adlad och introducerad på riddarhuset, vilket Johan sedan fick men först 1648 och enligt adelsbrevet av drottning Kristina var det på hans egna meriter i sin krigstjänst som var den främsta orsaken. Johan väljer namnet Stierncreutz, ”efter det gamla Teetska vapnet”, dvs att namnet beskriver bilden, 3 stjärnor över ett andreaskors.
Tait of Pirn i Skottland
Skälet att få en skattefrihet har fått professorn Sven-Erik Åström att i en artikel om denna "Tait of Pirn"-sägen.1965 om det skotska ursprunget att tvivla helt på sanningshalten i den. Men forskning i 1800-talets slut och kontakter med historiker och heraldiker i Skottland kunde verkligen visa på att det under 1300-talet faktiskt fanns en familj Tait i den trakten (gränsen mellan Skottland och England, i närheten av Innerleihten) och att de hade en vapenbild som var snarlik de finska Teiternas, med ett rött Andreaskors. Att det sedan 1640-talet finns 3 stjärnor över korset och en mellan hjorthornen på hjälmprydnanden, förklaras med att det är en heraldisk tradition att påvisa en yngre gren av ätten. Det gör i alla fall att jag tar den gamla släktlegenden med en viss kärna av sanning ändå, även om själva detaljerna om Birger jarls korståg verkar mindre troligt, av andra orsaker.
© Leif Persson, LP Genealogi
--------------------------------------------------------------------------------
Källor och litteratur Genealogica 61 (RA) - Teet Biografica (RA) - Stierncreutz, Teet G Elgenstierna, "Den svenska adelns ättartavlor" T Carpelan, "Ättartavlor" J Ramsay, "Frälsesläkter i Finland" S-E Åström, "Tait of Pirn-sägnen" (1965) K Antell, "Pernå sockens historia" del 1
Kommentarer
Lägg till ny Sök
Pernå Hans Wahlberg 2008-10-03 18:11:39 Fantasiskt genomarbetad artikel, anser mig själv liksom många andra vara släkt med Teeth. En farsinerande släkt likväl som Creutz. Pernå är en fantastisk ort och har verkligen varit en plats där många kända släkter och välkända makthavare haft sina rötter. Något som har svårt att förstå när man besöker platsen nu! Svara | Citat 0 0 Pernå - Tait Of Pirn Risto Teitti nen 2009-04-07 17:24:05 Jag undrar varifrån du fått dessa "original" släkttavlor då jag endast sett dessa i Pernå Sockens Historia del I ? Finns dessa att beskåda någonstans?
Synd att Prof. Olle Sirén lämnade denna fantastiska Teit-Teett-Teitti Släkten utanför sin till Finska översatta bok om Pernå Historia! Att Vi skulle vara bara en sägnen.. när den faktiska släktleden är faktiskt från slutet av 1300-tal?
Det finns en hel del att beskåda i vår släktkrönika som Olli Teittinen har tagit fram visst över 17000 namn totalt? Teett släktvapen finns att beskåda vid Kungliga Riddarhuset i Stockholm med nr. 550
Mycket intressant artickel av dig Leif, Tack för det! Svara | Citat 0 0 Leif 2009-04-15 12:59:50 Hej Risto!
De två släkttavlorna jag har med i artikeln är ifrån svenska Riksarkivets samling Genealogica, volym 61, där släkten "Teet" finns omnämda. Jag har kunnat skanna av dessa och har bättre bilder av dem än vad som syns här...
Hälsningar Leif Svara | Citat 0 0
Lars Mattsson Teet, Hövitsman Isä: Matts Jönsson Teit (http://koti.welho.com/mjuhala/Brigitta-Ekestubbe.htm#Table13) (Taulu 13), Äiti: Brita Larsdotter Creuz (http://koti.welho.com/mjuhala/Brigitta-Ekestubbe.htm#Table14) (Taulu 14)
- 1500, Pernaja, Tetom † 1571, Pernaja, Tetom
Kuolinsyy: kaatui Venäläisten hyökkäyksessä
Puolisot A) Margareta
- 1510
Lapsi 1) Anna Teit
B) Karin Hogensild Bjelke
Lapset 1) Dordi Teit (http://koti.welho.com/mjuhala/Brigitta-Ekestubbe.htm#Table6) (Taulu 6) 2) Ingebor Teit 3) Mårten Teit *1540, Pernaja, Pernaja
VN Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 Huovien lippueen päällikkö Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin SP Syntynyt Pernaja. Kuollut venäläisten hyökkäyksessä 1571 Pernaja. Aatelinen kartanonomistaja/ Pernaja,Tetom 1552 (kartano tuhottiin venäläisten hyökkäyksessä 1571) - hövidsman. Larsin 1. vaimo oli ilmeisesti Karin Eriksdr Hogenskild Bjelke ja lapsia tuosta avioliitosta 5, 2. Margareta Hansdr, jonka kanssa liitosta lapsia oli 6. Vaimo n:o 3 oli Margareta Persdr ja tuo liitto lienee ollut lapseton. Teet-Teit on vanhaa aatelissukua, Ruotsissa 1649 alkaen n:olla 436 ja nimellä Stjencreutz ja toinen suvun jäsen nimellä Teet (n:o 550) v. 1652. Jo v. 1250 aatelinen Teit palveli Birjer-jaarlia sodassa. Hän oli hyvin arvostettu mies Suomessa ja antoi rakentaa Pernajan kirkon ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä kotipaikan mukaan. Kirkko lienee tuolloin käsittänyt vain kappelin, nykyinen kirkko mainitaan aikaisisintaan 1351. Hänen poikansa oli Jöns Teit. Teit-suvun haaroja lienee levinnyt ympäri Suomea, mutta niitä on vaikea sitoa yhteen. Knekthövidsman i Tetom, Pernå sn Död stupade 1571 (Elg.VIII,217;Ramsay s.482). Han gifte sig först med Karin Eriksdotter. Gift i andra giftet med Margareta Hansdotter. I tredje gifte var han med Margareta Persdotter. Frälseman i Tetom
niin, on tosiaan syytä huomauttaa, ettei Teitit olleet vielä 1500-luvulla mitenkään kovin aatelisia, sillä maastaan he maksoivat veroa konsa talonpojat muutkin. Todellinen eriytyminen tapahtuu vasta 1600-luvun alussa ritarihuoneen perustamisen myötä, eikä ihme, että Teiteillä on yhtäkkiä kova tarve kehitellä aatelista menneisyyttä, kun suku oikeasti on ollut tavallista maataomistavaa väkeä, vaikkakin varakasta. Parhaimmillaan Teettejä on luonnehdittu "villirälssiksi", josta ei kuitenkaan automaattisesti kehkeytynyt varsinaista legitimoitua aatelia. tämän todistaa jo vilkaisu SAY:n Pernajan nidokseen, josta Teetomin isännät löytyvät rahvaan seasta kuten kuuluukin. Vaan eipä löydä maaveroluetteloista aatelisia, kun eivät maastaan veroa maksaneet.
Vielä Pernajan skoteista
Palaan vielä Forumissa jo aiemmin käsiteltyyn teemaan pernajalaisen Teit-suvun skottilaisesta alkuperästä. Tarina on elänyt monta vuosisataa ja siten se tietysti on osa kansanperinnettä, mutta edelleenkin se esitetään kritiikittömästi totena.
Esim. vuonna 2007 ilmestyneessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Suomalainen karttakirja teoksessa on paikannimen Teetom kohdalla oheisen liitteen mukainen teksti.
Paltan sukusivuilla todetaan: Tämän tarinan todenperäisyyttä ei voi kiistää. http://www.paltta.fi/suku/paltta/index.htm
Juha Varola on nettisivullaan ja blogissaan puolestaan kritisoinut tarinan todenmukaisuutta. Voisiko Juha tai joku muu kirjoittaa pienen artikkelin Genokseen, Sukutietoon tai Sukuviestiin aiheesta, jotta jatkossa juttu esitettäisiin taruna eikä faktana. Attached Thumbnails
__________________ Erkki Hjelt
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Juha Varolasta en tiedä ( ) ja allekirjoittanut ei Genokseen aiheesta artikkelia pysty tekemään. Blogissani oleva juttu, joka perustuu täysin muualta saatuun tekstiin, riittänee omalta osaltani. Niin ja kiitos taas kerran RR!
Mielestäni ihan maalaisjärjellä pitäisi tajuta asian oikea laita. 1200-luvulta on sentään p i t k ä matka 1600-luvulle. Pitäisi myös pystyä ymmärtämään se aikakausi, milloin tuo alkuperäinen taru on syntynyt.
__________________
Juha Vuorela
http://www.varola.fi
http://juhansuku.blogspot.com
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Anteeksi Juha, siis Juha Vuorela. Sinulla on niin vierekkäin tuo Warolan logo ja käyttäjätunnuksesi Juha, että ne helposti yhdistää. Allekirjoitus tulee sitten jossain alakerrassa. Sen verran olen seurannut viestejä, etten ole ainoa, joka on mennyt nimissä sekaisin. Tosin silloinhan minun olisi pitänyt olla tarkkana.
P.S. Kuka on RR ? __________________ Erkki Hjelt
Vs: Vielä Pernajan skoteista
RR on vaatimaton ja anonyymi nettituttavani, joka antoi luvan käyttää tiettyjä tekstejään. Hänen kokoamansa tiedot ovat omasta mielestäni sen verran kiehtovia, että ansaitsevat laajempaa esittelyä.
Jatkossa niitä ei ole enää luvassa, mutta olen luonnollisesti hyvin kiitollinen kyseiselle henkilölle.
Juha
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä ehjelt Palaan vielä Forumissa jo aiemmin käsiteltyyn teemaan pernajalaisen Teit-suvun skottilaisesta alkuperästä. Tarina on elänyt monta vuosisataa ja siten se tietysti on osa kansanperinnettä, mutta edelleenkin se esitetään kritiikittömästi totena.
Esim. vuonna 2007 ilmestyneessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Suomalainen karttakirja teoksessa on paikannimen Teetom kohdalla oheisen liitteen mukainen teksti.
Paltan sukusivuilla todetaan: Tämän tarinan todenperäisyyttä ei voi kiistää. http://www.paltta.fi/suku/paltta/index.htm
Juha Varola on nettisivullaan ja blogissaan puolestaan kritisoinut tarinan todenmukaisuutta. Voisiko Juha tai joku muu kirjoittaa pienen artikkelin Genokseen, Sukutietoon tai Sukuviestiin aiheesta, jotta jatkossa juttu esitettäisiin taruna eikä faktana. Kysymys Teit-suvun alkuperästä (skottilaisuudesta) on kaksisuuntainen. Yhtä suuntaa edustaa siis esim. Paltan sukusivu ja toista suuntaa edustaa anonyymi RR. Onko olemassa todellista lähteisiin perustuvaa tietoa asiasta? Tällaiset asiat ovat sukututkijalle kiusallisia sen vuoksi, että hän jää ikään kuin kahden teorian väliin pohtimaan kumpi on oikea tulkinta/tieto. Perustuuko kumpikin suunta valistuneisiin oletuksiin, että asia on totta tai ei ole totta?
Tämän Teit-suvun osalta olen sivustaseuraaja. __________________ Heikki Koskela
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Heikki
Mielestäni vastaus löytyy antamani linkin takaa. Ei kannata tehdä helposta asiasta vaikeaa.
Juha
Vs: Vielä Pernajan skoteista
En halua tehdä asiasta helppoa enkä vaikeaa, koska asia on minulle uusi ja tuntematon.
Osoittamasi linkki ei ollut aiemmin tuttu. Luettuani sen en tullut vakuuttuneeksi suuntan tai toiseen.
Mutta ikävä kyllä sukututkimuksessa tulee ajoittain tämäntapaisia ratkaisun paikkoja esille varsinkin silloin kun täytyy todistelu suorittaa epäsuorasti osittain oletuksiin perustuen. Sille ei voi mitään. __________________ Heikki Koskela
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Hei, kävinpä sattumalta sopivasti tänään kurkkimassa, mitä täällä kirjoitellaan.
Juha näyttää olevan helisemässä, kun hän ei voi kertoa kuka minä olen, joten rekisteröidyin saman tien ja kirjoitan nyt tämän.
Olen siis tuo mystinen "Risto Reipas". Joskus vuosia sitten innostuin sukututkimuksesta sopivassa sellaisessa muutaman vuoden elämänraossa, että olin työttömänä ja samalla opiskelin. Aika oli runsaasti, joten hain uuden harrastuksen löytäneen vimmalla kaikennäköistä lähdetietoa esim. Teiteistä, jotka itse asiassa ovat vaimoni esivanhempia.
Jossain vaiheessa tutustuin Juhaan (meillä on yhteisiä juuria Vihdissä/Lohjalla/Karjalohjalla), lähetin keruutuloksiani sekalaisista suvuista hänelle, ja sanoin että käytä niitä vapaasti; tiedoista voi ehkä olla iloa muillekin.
Painotan, että en ole itse löytänyt mitään uutta koskien esim. Teittejä - olen nimenomaan vain kerännyt "saman katon alle" muiden löytämää tietoa. Joten, jos aihe kiinnostaa, niin aivan saman löytää kuka tahansa näistä lähteistä:
- JULLY RAMSAY, Frälsesläkter i Finland intill Stora Ofreden, Helsingfors 1909-, s. 481-483. - SVEN-ERIK ÅSTRÖM, `Tait of Pirn´-sägnen i socialhistorisk belysning, Historiska och litteraturhistoriska studier 40, s. 235 alk. - LARS HULDÉN, Finlandssvenska bebyggelsenamn, Helsingfors 2001. Vanhoina aikoina Pernaja kirjoitettiin Perna, Pernaa (1352), Perno sokn (1363), perno (1496), Pernae (n. 1500), Perne (n. 1515), Pärno (1544). - ÅKE GRANLUND, Studier över östnylänska ortnamn, Helsingfors 1956. - sekä tietenkin muut historian yleisteokset ja paikallishistoriikit.
Valitan, ei siis mitään mullistavaa. Ei ole olemassa mitään varmaa tietoa Teittien periytymisestä Skotlannista, kuten ei sitä vastaankaan. Kukin tulkoon siis onnelliseksi omassa uskossaan.
Rauno Rosenqvist
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Kiitos RR!
Oli ystävällistä, että osallistuit keskusteluumme omalla nimelläsi. Kuten kirjoitit niin mitään mullistavaa ei ole, eikä skottijutulle löydy vakuuttavia perusteluita puolesta eikä vastaan. En sitä odottanutkaan, vaan otin asian sen takia esille, että vakavastikin otettavissa julkaisuissa ei selvästi tuoda esiin tarinan luonnetta.
Itse olen kiinnostunut tästä, koska olen Teittien jälkeläinen. Omissa yksityisissä kirjoitelmissani tuon kyllä skottijuuret aina esille, mutta painottaen aina niitten "tarunomaisuutta". Tosiasiahan kuitenkin lienee, että suvun jäsenet ja muutkin ovat aikanaan pitäneet Teittien skottijuuria todellisina. __________________ Erkki Hjelt
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Tervehdys,
http://lpgenealogi.se/index.php?opti...ning&Itemid=53
Ystävämme Ruotsin puolelta, Leif Persson, on myös tutkinut tätä Teet-sukua ja tässä linkki hänen kotisivuilleen, joilla kauniita kuvia noista vanhoista dokumenteista. Olemme molemmat myös tätä Teet-sukua ja edelleen sen Teet-Stierncreutz-Hoffren haaran jälkeläisiä.
Tuo Raunon mainitsema Åströmin lähes 40-sivuinen artikkeli taitaa olla laajin aiheesta kirjoitettu ?
Terv Topi
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Topi Tervehdys,
http://lpgenealogi.se/index.php?opti...ning&Itemid=53
Ystävämme Ruotsin puolelta, Leif Persson, on myös tutkinut tätä Teet-sukua ja tässä linkki hänen kotisivuilleen, joilla kauniita kuvia noista vanhoista dokumenteista. Olemme molemmat myös tätä Teet-sukua ja edelleen sen Teet-Stierncreutz-Hoffren haaran jälkeläisiä.
Tuo Raunon mainitsema Åströmin lähes 40-sivuinen artikkeli taitaa olla laajin aiheesta kirjoitettu ?
Terv Topi Åström on pätevästi osoittanut, että skotlantilaiset juuret on sepitetty satu tukemaan aatelointia. Jokaisen tutkijan pitäisi selvästi ilmoittaa, jos haluaa sadusta jotakin mainita tutkimuksissaan, että kysymyksessä on keksitty juttu vailla minkäänlaista pohjaa. Tapio Vähäkangas
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Topi
Tuo Raunon mainitsema Åströmin lähes 40-sivuinen artikkeli taitaa olla laajin aiheesta kirjoitettu ?
Terv Topi Onko tuo Åströmin kirjoittama artikkeli jotenkin saatavilla/tilattavissa? Olisi kiinnostavaa perehtyä siihen. __________________ Heikki Koskela
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Terve Heikki,
En tiedä onko opusta laajemmin myynnissä. Tilasin sen jostakin nettiantikvariaatista noin vuosi sitten.
Skrifter utgivna av svenska litteratursällskapet i Finland, nr 409 "Historiska och litteraturhistoriska studier, 40" Helsinki 1965
Koko opus 361 sivua josta siis tuo "Tait of Pirn" -sägnen noin 40 sivua.
Terv Topi
Sv: Vielä Pernajan skoteista
Löytyy skannatuna jos jollain on siihen on siihen tarve.
terv Tom
tom blomqvist
Vs: Vielä Pernajan skoteista
Hei Tom
Mikäli ymmärsin oikein sinulla on puheena oleva Åströmin artikkeli digitoituna. Olisin kovasti kiinnostunut siitä. Jos se onnistuu, niin lähetä minulle sähköpostilla, osoitteeni löydät käyttäjätiedoistani. __________________ Erkki Hjelt
http://sv.wikipedia.org/wiki/Teet
Teet Från Wikipedia Teet eller Teit, var en svensk adelssläkt. Släkten hade samma ursprung som ätten Stjerncreutz. Stamfader för ätten var enligt Gabriel Anrep Henning Teit som kom från Perno i Skottland, och vars ättling Håkan Jönsson Theet bodde i Pernå i Nylands län, Finland, en ort som enligt Anrep fått sitt namn efter denne Teit. Härstamningen från Skottland, uppger Riddarhuset, har dock vederlagts av senare forskning. Den senare Theet är den äldsta sam kan beläggas. Dennes sonson var gift med en som tillhörde ätten Creutz, och en ättling till dessa, Mårten Teet som var lärare åt Gustaf Vasas söner, var far till en Mattias Teet som fick två söner, Johan nobil. Stjerncreutz och Henric, nobil. Teet. Henrik Mårtenssom Teet (död 1657) var borgmästare i Falun, underlagman i Uppland, bergmästare över kronobruken i Finland, samt överbergmästare och burggreve i Falun. Han adlades den 20 mars år 1652 med namnet Teet och introducerades på riddarhuset under nr. 550. Henrik Teet var gift två gånger, men ätten fortlevde på svrädssidan bara från andra äktenskapet, med en dotter till Uno Troilius och Margaret Bure, Stormor i Dalom från Bureätten. Dottern Christina blev gift med Petrus Petri Gangius som har många ättlingar. Sonen Erik Teet var häradshövding och vice lagman. Han fick kungligt tillstånd att ingå ofrälse gifte med Maria Rudbeckia. Ätten slöts på svärdssidan med Arvid Johan Teet 1799. Medlemmar ur släkten Henrik Mårtensson Teit adl. Teet, död 1657 i Falun. Assessor i Åbo hovrätt, överborgmästare (borggreve) i Falun 1640. Gift 1) 1624 med Helena Utter (1603-1631), dotter till den första arkivsekreteraren Peder Månsson Utter gift 2) 1642 med Anna Trolia (1622-1666), dotter av kyrkoherden i Leksand Uno Trulsson Troilius (en av stamfäderna till den adliga släkten von Troil) och hustrun Margareta Särbråzynthia (även kallad "Stormor i Dalom"). Son: Erik Henriksson Teet, född 5 januari 1645, död 15 januari 1693 och begravd i Selångers kyrka där hans vapen är uppsatt. Han var häradshövding i Medelpads domsaga (före 1680). Gift 1671 med Maria Rudbeckia (1654 - e1699), dotter till biskopen i Västerås Nicolaus Johannis Rudbeckius. Han medverkade även i en av de trolldomskommissionerna som sattes upp under häxprocesserna i Sverige på 1670-talet. son: Erik Teet, född 20 augusti 1673 i Selånger, död 8 augusti 1733 i Häggdånger, häradshövding i Ångermanland. Källor Gabriel Anrep, Svenska adelns Ättar-taflor, volym 4 "Teet" och "Stierncreutz" · Riddarhusets ätt- och vapendatabas, "Stierncreutz" Hämtad från "http://sv.wikipedia.org/wiki/Teet" Kategori: Svenska adelsätter
Tommy Pohjanen sukujuuret:
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com
