VON GRÖNINGER,&VON PLECKENBERG,&VON OERTZEN,&VON ALLERS,&VON LANDSBERGEN
VON GRÖNINGER suku,Brieg,Schlesien,Saksa>Mervi,Hattula>Viipuri>Käkisalmi
VON GRÖNINGER Henrik*1480-†1550,geheimråd/geheimerad hos fursten av Brieg i Schlesien,geheimerad am Prinzen von Brieg in Schlesien,geheimerad at the Prince of Brieg in Silesia. Geheimeråd (ty. geheimerat, "hemligt råd") var inom tysk-romerska riket och senare i de tyska monarkierna en ämbestmannatitel. Ursprungligen gavs den till medlemmar av det inre råd som bistod regenten, Geheimer Rat. Titeln betydde inte att den person som innehade den var "hemlig" eller inofficiell, utan att den personen var en av furstens förtrogna med tillgång till dennes hemligheter.) puoliso VON PLECKENBERG Elisabet,esipolvet? lapsia: VON GRÖNINGER 69,Georg*1500-†1570Ruotsi. ZU ADERSBERG,till Adersberg,marskalk hos fursten av Brieg,ruhtinaan hovimarsalkka Brieg´stä,kanzler am Prinzen von Brieg,steward at the Prince of Brieg puoliso VON OERTZEN Catharina,esipolvet? lapsia: VON GRÖNINGER 69,Carl*1520-†1590,(* ja) †Ruotsi,till Adersberg,Adersberg´stä,ZU ADERSBERG,kansler hos fursten av Brieg,ruhtinaan kansleri Brieg´stä,Kanzler am Prinzen von Brieg,chancellor at the Prince of Brieg, puoliso VON ALLERS 69,Brita*1520-†1590,* ja †Ruotsi,esipolvet? lapsia: Iivari&.
VON GRÖNINGER 69,Fredrik Casper*1540-†1610* ja †Ruotsi,hovmarskalk hos fursten av Brieg,ruhtinaan hovimarsalkka Brieg´stä,verwalter am Prinzen von Brieg,steward at the Prince of Brieg puoliso VON LANDSBERGEN Dorothea,esipolvet? lapsia: GRÖN Casper, ilmestyy 1500-luvulla Hattulan Merviin,kuoli ennen vaimoansa puoliso HENRIKSDOTTER Malin*e.1530-,=Malin Henriksdotter, Merve Voltis,1&,jonka isä on JÖNSSON Henrik†1529, Hämeenlinnan kirjuri, vouti. lapsia:
GRÖNING Casper†1630†Strömsholm,Finland>Sverige,(grefve axel leijonhufvuds) hofmästare,som 20.3.1589 fick rätt att besitta Cari Dufvas arfjord i Oisby i Lampis socken=sai omistusoikeuden vaimonsa perintömaahaan.Uppgifter hittat i Riddarhusets Stamtavlor ( 2003 ) är följande. Inkom till Sverige.Skickades 1593 av (riksamiralen claes fleming) med brev till (konung sigismund) i Polen. Hovmästare hos rikskansleren friherre (Svante Bielke) 1603. Hovmästare hos (änkedrottningen catharina stenbock). Slutligen hennes marskalk. Död 1630 på Strömsholm och begraven med den tidens adliga ceremonier i Kolbäcks kyrka Västmanlands län, där hans vapen uppsattes., 2&. (Hovmästare=en arbetsledare för serveringspersonal på restaurang och liknande.) &e.20/3 1589 puoliso DUFVA Carin*1566-,(*1530/), *Munkeby,&Finland,1&n.1587Munkeby, lapsia: GRÖÖNING/GRÖÖN 60,Casper*1600-†1661† i slutet av året troligen,*Saksa>Viipuri>†Kexholm.Asui 1600-luvun alkupuolella Viipurissa, ja kun Käkisalmen lääni liitettiin Stolbovan rauhanteossa Ruotsiin, myönsi Kuningas Kustaa II Adolf verovapauden ja laajat maakauppaoikeudet Käkisalmen porvareille. Nämä oikeudet ilmeisesti houkuttelivat Grönin vaimoineen siirtymään Viipurista Käkisalmeen, tai ehkä ei ollut kyse houkutuksesta, vaan pakosta, jolla hallitsija määräsi porvarit uusiin kauppapaikkohin valloitettuun Käkisalmen lääniin. borgare på 1620-talet,borgmästare på 1630-talet i Kexholm,porvari,handelsman,kauppias,redare,laivanomistaja,Käkisalmen ensimmäinen pormestari,Käkisalmen ensimmäinen postimestari Käkisalmi.,2&, puoliso WAGNER Catharina*1610/1620-†(j).26.3.1670†Kexholm,*Saksa,hänen sisar:=Margareta(&?). saksalaissyntyinen ( Kaarlo Wirilander: Wagnerit saks. sotilassuku) lapsia: Jacob*+Tohmajärvi,kauppias ja maanviljelijä Sortavalassa,Sortavalan hovin vuokraaja(Mekrijärvi?),joutui lähtemään sotaa pakoon,veronkantokirjuri Kiteellä,(ja siltavuoti Tohmajärvellä?)&, Maria+1703 *Kexholm+Satakunda 1&2&1671,Vid Kexholms rådstugurätt behandlades 15.2.1668 ett brev från Maria Gröön, i vilket hon kräver staden på sin avlidne mans,tullnären (ErikArvidssonLietzens) innestående lön. Härvid konstaterar rätten, att »Den sal.mannen så väl som hans efterlåtne änka visste väl vad som hans sal. svärfader borgmästaren Casper Gröön om denne anfordran till svar gav, nämligen det han hade ingen tjänst gjort, därföre kunde han icke heller någon lön förvänta. - Det tyckes mycket sällsynt vara honom kunna njuta sin lön när alle andre av Muskovitens infall måste lämna både hantverk och egendom i loppet.», Lucas i Brahea&, Gabriel, Augusta, Gertrud+h.25.1.1695Viipuri&1655, Elisabet&, Magdalena*1640&1659Käkisalmi, X.
GRÖÖN Victor*1640/*1645-,arrendator i Kexholm,h:r arrend.,arrendaattori,vuokraaja,kauppias,maanviljelijä,arrendaattorina Suotniemen hovissa Käkisalmessa ja Kurkijoella,yhdessä veljensä kanssa Sortavalan hovin vuokraajana.Säämingin Ahviosaaren rusthollin omistajana v.v.1704-aina 1720-luvulle.2&. (En arrendator är någon som arrenderar (hyr) något (ofta jordbruksmark) av någon. Arrendatorer kallades tidigare ofta brukare (särskilt i jordbrukssammanhang). puoliso WINTER vaimo Mårtensdotter†h.14.3.1697*Viipuri lapsia: X, Christina*21.6.1690&, Hen:Johan*24.5.1692, Eva Christina, Casper Viktor.
GRÖÖN 72,Catharina Elisabet*1682-†7.5.1754†hög ålder†Gamla karleby,hon levde som änka hos sin son Nils Walding i Jakobstad,(=Elisabeth Rein=2&?),&15.3.1700 puoliso WALDING 60,Zachris*1675-†h.4.4.1736
16.12.2009 Teoria von Gröningerien kulkeutumisesta Ruotsi-Suomeen
- Noin v. 1420 Sleesia joutui Böömin kuninkaan alaisuuteen ja kuului siten Pyhään Saksalais-Roomalaiseen Keisarikuntaan. - Siirtolaiset Sleesiaan tulivat pääasiassa Reinin laaksosta ja itäranskalaiselta alueelta Elsassista, von Gruningerejä näkyy esim. Sveitsin Baselin piirissä. - Gustaf Vasa nousi Ruotsin kuninkaaksi v. 1523. - Kuningas G.Vasa ahdisti tanskalaiset ensin Ruotsin alueelta pois. Suomessa Turun- linnan tanskalainen päällikkö vetäytyi Hämeenlinnaan mutta tanskalaiset joutuivat pian häädetyiksi koko Suomesta. - V. 1524 Saksan alueella nousi talonpojat erittäin veriseen kapinaan linnanherroja sekä palveluskuntaa vastaan, meidän nuijasota oli sen rinnalla leikkikahakka. - Saks-Roomal. Keisarikunta menetti Sleesian Itävalta-Unkarin Habsburgeille v. 1524 - v. 1531 Gustaf Vasan 1. puolisoksi vihittiin v. 1531 Katarina Sachsen-Lauenburg, alue sijaitsee melko lähellä Sleesiaa.
- Kuuluisa Suomen valtamarski Klaus Fleming kirjoitti v. 1593 suosituskirjeen Casper Gröningeristä Ruotsin kuningas (1592-1598) Sigismundille, joka oli Gustaf Vasan pojanpoika. - Gröninger siirtyi ensin Tukholmaan Rikskansliaan ja sen jälkeen Gustaf Vasan 3. puolison Katharina Stenbockin hovimarsalkaksi Srömsholmiin.
Uskon vahvasti, että Vasa-suku sekä muut edellä olevat historialliset tapahtumat ovat vaikuttaneet Gröninger-suvun maantieteelliseen siirtymiseen reitillä: Reinin laakso / Elsass > Sleesian Brieg > Hattulan Mervi > Tukholma > Strömsholm.
Mikael Puusaari
Lisätietoja: Peder Torgilinpoika Dieknistä Käkisalmen porvariin Casper Gröniin Tämän artikkelin pontimena on ollut selvittää Käkisalmelaisen porvarin Casper Grönin esiisiä, joiden juuret ulottuvat syvälle keskiaikaan. Näitä juuria on selvitelty varsin monessa aikaisemmassa sukututkimuksessa, mutta monet yksityiskohdat ovat olleet hämärän peitossa. Grönin suvun juuret ovat Saksasta. Nimen kirjoitusasu vaihtelee eri lähteissä ollen joskus Gröningen, Grön, Gröön tai Gröhn. Se, miksi von Gröningen-suvun eräs haara päätyi Suomeen, on härän peitossa. Oli syy mikä hyvänsä, 1500 luvulla Hattulan Merviin ilmestyy Casper Gröning -niminen mies, joka nai suomalaiseen rälssiin kuuluvan Malin Henrikintyttären. Heidän poikansa Casper Gröning nai rälssisyntyisen Carin Pehrintytär Dufvan. Näiden kahden avion kautta Grön–Gröningen-suku liittyy juuriltaan voimakkaasti keskiaikaiseen suomalaiseen rälssiin. Eri sukututkimuksissa Casper Gröningen -nimisiä miehiä esiintyy 2 tai 3 sukupolvea. On oletettavaa aikamäärityksien perusteella, että heitä on ollut ainakin 3 peräkkäin: Casper I naimisissa Malin Henrikintyttären kanssa, Casper II ensin Carin Pehrintytär Dufvan ja sitten Anna Hanen kanssa ja Casper III Katarina Wagnerin kanssa. Grön-suvun suomalaisia esi-isiä löytyy varsin runsaasti keskiaikaisesta suomalaisesta rälssistä, tällaisia ovat Peder Torgilinpoika Diekn, suomalainen Dufva-suku, Lasse-kauppiaan suku ja Arvid Arvidinpoika Hyvikkälän-suku. Peder Torgilinpoika Dieknin alkuperää ei tunneta, mutta viitteitä hänen alkuperästään antavat jotkin hänen elämästään dokumentteihin kirjautuneet asiat. Näistä ehkä merkittävin on tieto, että hänen sanotaan olleen Knut Erikinpojan (Ruotsin ritarihuoneen Kurck-suvun kantaisä) sisaren mies, joskin Peder oli toisessa aviossa Margareta Olofintyttären kanssa. Sukutukija Gillinstamin mukaan sekä Peder Dieknin että Knut Erikinpojan tausta on todennäköisesti aateliton, joskin molemmat heistä saivat sittemin rälssivapauden. Huomattavaa on, että he olivat samaa ikäluokkaa valtionhoitaja Sten Sturen kanssa ja että kaikkien heidän kolmen vaakunoissa esiintyy airoja. Pederillä ja Stenillä kolme ja Knut Erikinpojalla kaksi. Peder Dieknin taustaan on erilaisissa yhteyksissä liitetty emämaa Ruotsi. Joskus sanotaan hänen itsensä olleen linnapäällikkö Ruotsissa ja toisaalla sanotaan hänen vaimonsa olleen Benhammarista (Stora Benhamra kuului Bjelke-suvulle 1300-luvulta aina 1500-luvun alkuun ja sen jälkeen Tott-suvulle1) mutta kumpikin tieto on epävarma. Taulu 1. Peder Torgilinpoika Diekn Peder Djäkn ”ifrån Sverige”, jonka vaakunassa oli kolme airoa.2 Hänen sanotaan olleen linnapäällikkö Ruotsista Benhammarista.3 Vuodet 1457–1482 rajaa sen ajanjakson, jolta Peder Diekenistä löytyy lähdeaineistoa Suomesta, ja vaakunan airot yhdistänevät hänet patronyymiin Torkilsson–Torgelsson. Peder Torgilinpoika mainitaan Turun porvarina4, jolle kuningas Kristian antoi rälssivapauden Nauvon, Rymättylän ja Marian kunnissa. Samainen porvari 1465 myi myös laivansa 140 Lyypekin markan hinnasta. 5 Oletettavaa on, että vaakunan airot, merenkulku ja laivan omistaminen yhdistyvät jotenkin toisiinsa. Mika Kallioisen Turun porvareita käsittelevän väitöskirjan mukaan Turun porvareista 1400-luvulla osa oli saksalaisia ja osa silloisen Ruotsin kansalaisia. Varsin monen ruotsalaisen porvarin tausta löytyy Turun ympäristöstä ja on jäljitettävissä, mutta Peder Dieknin alkuperää ei tunneta. Tuohon aikaan osa porvareista saattoi kuulua rälssiin, mutta lähteiden perusteella ei voida päätellä, oliko Peder Dieknin al- kuperä rälssissä, porvaristossa vai talonpojissa. Kaiken kaikkiaan hänet tunnettaan varakkaana porvarina. 4 Peder Dieknin nimeltään tuntematon mahdollinen vaimo oli Laukon Jöns Knutinpojan täti eli Knut Erikinpojan sisar.2 Toisaalta sanotaan Peder Dieknin tyttären olleen kotoisin Hattulan Mervistä ja hänen äitinsä saman lähteen mukaan kotoisin Ruotsista ”ifrån Sverige i Benhammar” (ks. viite 2 lähteet). Toisaalta mainitaan eräässä panttauskirjeessä Vehmaalla Peder Dieknin leskeksi Margareta Olofintytär. 6 Benhammarin liittäminen Peder Dieknin vaimon juuriin tulee epäselvästä perintöriidasta kahden Dufva-sukuisen ja Benhammarin asukkaan Gregers Bengtinpojan (oäkta Folkungaätten) välillä, ja luultavasti kyseessä on vain tätä riitaa varten rakennettu sukutarina, jota ei muilla lähteillä voida tukea.2 Tämä tieto yhdistettynä siihen, että vaimo oli Knut Erikinpojan sisar ja näin ollen porvarillista alkuperää, tukisi myös Gillinstamin (lähde 2) tulkintaa. Peder Diekn mainitaan Suomessa 1457 Henrik Bitzin Liedossa pitämissä käräjissä turkulaiseksi hovimieheksi7, 1463 hän sai rälssivapauden tiloihin Kiussaby ja Torsse Nauvossa, Tammas ja Letalax Rymättylässä ja Hirvensalo Mariassa.5 Vuonna 1465 hän myi laivansa 140 Lyypekin markalla ja samana vuonna Erik Akselinpoika Tott lahjoitti hänelle aution ja Kålgårdin (mahdollisesti tilan nimi tai kaalimaa) Viipurissa.8 Vuonna 1468 hän esiintyy tuomarina Vehkalahdella ja Erik Akselinpoika Tottin linnavoutina Viipurissa. 1473 hänet tavataan lamaannina Pernajassa, jossa hän vahvistaa rajankäynnin Sarvilahden ja Pitkäpään välillä.9 Vuonna 1482 mainitaan, että Peer Diæknillä oli Lappjoella kalastamo ja maata.10 Tukholman raadin pöytäkirjoissa on maininta vuodelta 1487, jossa sanotaan Paimion Kyselen kylästä olevan Peder Djeknin tyttären kuolleen Tukholman porvarien portin luona. Tytär oli ollut porvari Michel Raukan palveluksessa. Tämän vaimo oli lyönyt häntä hellapuulla, ja muutaman päivän sairasteltuaan tytär oli kuollut 1 joulukuuta.11 27.3.1517 luovutti Peder Dieknin tytär Naantalin luostarille perintöoikeutensa Vehmaan Renilaan.12 Lapsia: Diekn Kristiern Pedersson, (tauluun 2) pso N.N. Arvidintytär Hyvikkälästä, joilla tytär Diekn Dorotea Kristiernintytär. Dorotean puoliso Peder Larsinpoika Svenske oli voutina (på Kumo gård) Suomessa 1527 ja Hämeenlinnnassa 1529–1530, Raaseporin läänissä 1547–1550 ja hänelle oli läänitetty Lehijärven Sattulan neljännes.13 Diekn Suneva, (tauluun 7) pso Dufva Nils.2 Diekn tytär mahdollisesti sama kuin tavattiin joulukuussa 1486 kuolleena Tukholman porvarien portin edestä. Isän sanottiin olevan Per Diekn Paimiosta. 11 Diekn tytär, joka luovuttaa perintöoikeutensa Vehmaan Renilaan Naantalin luostarille.12 Taulu 2 Diekn Kristiern Pedersson Kristiern Pedersson oli Hollolan kihlakunnan hyvin pitkäaikainen kihlakunnantuomari ja toimi tässä virassa n. 1485–1512.14 Hämeen historian15 mukaan hänen seuraajansa samassa virassa oli vuodesta 1512 lähtien Lasse-kauppiaan poika Gudmund Larsson, joka oli myös Kristiernin vaimon sisaren mies.16 Hänen edeltäjiään olivat Olavi Niilonpoika Tavast 1433–1460 ja Hannu Pietarinpoika 1461–1485. Pso N.N. Arvidintytär, isä Hyvikkälän Arvid Arvidinpoika17, jonka muiden tyttärien aviomiehet olivat Jeppe Kaas (Svenska Risddarhus Tavast-släkt n:ro 64)18, Gudmund Larsinpoika nimeltään tuntemattoman tyttären mies.16 Joku Arvidin tyttäristä oli nimeltään Walborg, sillä tämän niminen vaimo myi Kokkalan Niemen puolikkaan Jeppe Andersinpoika Tavastille marianpäivänä 1508.19 Kyseessä lienee leski, koska kaupanteossa ei mainita miestä. Samana vuonna 18.5. sanotaan Arvid Arvidinpojan tehneen vävynsä Gudmund Larsinpojan kanssa maanvaihtokaupat ja vaihtaneen Hattulan Kärsälään veljenosan Hyvikkälän kylästä.16 Lapsia: Dorotea Kristiernintytär, (tauluun 3) pso I Hämeenlinnan kirjuri Henrik Juhonpoika k. 152920 , pso II Peder Larsinpoika Svenske, joka oli voutina (på Kumo gård) Suomessa 1527, Hämeenlinnnassa 1529–1530 sekä Raaseporin läänissä 1547–1550 ja jolle oli läänitetty Lehijärven Sattulan neljännes.13 Taulu 3 Dorotea Kristiernintytär Pso I jo ennen vuotta 1520 Hämeenlinnan kirjuri Henrik Juhonpoika k. 152920 Hattulan Mervin omistaja, pso II Peder Larsinpoika Svenske, joka oli voutina (på Kumo gård) Suomessa 1527, Hämeenlinnassa 1529–30 sekä Raaseporin läänissä 1547– 1550 ja jolle oli läänitetty Lehijärven Sattulan neljännes. 13 Lapsia: Malin Henrikintytär (tauluun 4) s. ennen 1530, pso I Påvel Jönssinpoika, pso II Casper Gröning, vaimon mainitaan viettäneen II leskeytensä Korven tilalla, jonka hän sai huomenlahjaksi I mieheltään Påvel Jönssinpojalta.20 Taulu 4 Malin Henrikintytär Synt. ennen 1530 (vht. Hämeenlinnan kirjuri Henrik Juhonpoika ja Dorothea Kristerintytär Diekn). Pso I Påvel Jönssinpoika, vaimon mainitaan viettäneen II leskeytensä Korven tilalla, jonka hän sai huomenlahjaksi I mieheltään Påvel Jönssinpojalta, pso II Casper Gröning20, jonka vanhemmat ovat Fredrik Casper von Gröninger, ruhtinaan hovimarsalkka Briegestä ja Dorothea von Landsbergen, edelleen Fredrik Casper von Gröningerin vanhemmat ovat Carl von Gröninger Adersbergistä, ruhtinaan kansleri Briegestä ja Brita von Allers, edelleen Carl von Gröningerin vanhemmat ovat Georg von Gröninger Adersbergistä, ruhtinaan hovimarsalkka Briegestä ja Catharina von Oertzen, edelleen Georg von Gröningerin vanhemmat ovat Henrik von Gröninger (Geheimeråd hos fursten av Brieg i Schlesien) ja Elisabet von Pleckenberg.21 Hämeen historia mainitsee Hatttulan Mervessä 1500-luvun kolmannella neljänneksellä asuneen rälssimies Kristofer Grönin, joka oli vaimonsa perintönä saanut kylästä Ylöstalon tilan.15 Jämsän historian mukaan Mervin herra Kristoffer Grönin rälssilampuotina Jämsän Patajoella mainitaan 1563 muuan Lasse Savolainen. Tämä rälssitila siirtyi Gröniltä sotaeversti Iivari Maununpoika Stjerkorsille, joka sai surmansa eräissä juomingeissa Turun linnassa 1573 ja sen jälkeen tämän lesken II miehelle, edellä mainitulle Grönin veljen pojalle Pertteli Iivarinpojalle, Taivassalon Järppilän herralle, jolta tila siirtyi takaisin Sjernkorseille ja lopuksi perinnön kautta Horn-suvulle.22 Huomattavaa tai kenties sattumaa on, että Jämsän Patajoen ruotusotilailla oli vielä 1700-luvulla sotilasnimi Grön. Lapsia I aviosta: Lasse Påvelinpoika, Hattulan Mervin omistajia 20 Lapsia II aviosta Grön Casper II (tauluun 5) k. 1630 Strömsholm, pso Carin Pehrsdotter Dufva. Iivar Gröning, pso N.N.22 lapsi luultavasti tästä aviosta mutta voi myös olla edellisestä tai seuraavasta Gröningin aviosta? Taulu 5 Casper Gröning II Kuollut 1630 Strömsholmissa. Tavataan Ruotsissa II avion jälkeen ja häviää Suomesta. Viimeiseksi hovimestarina leskikuningatar Katariina Stenbockilla.21 Pso I ennen 20.3.1589 Carin Pehrsdotter Dufva (h. II aviossaan) (vht: Peder Dufva ja Anna Gudmundintytär). Vaimon I pso linnavouti Skalm Hans Larsinpoika, joka oli ollut 1581 Käkisalmessa ja k. ennen 158623, pso II Hane Anna.21 Ensimmäinen vaimo ja miehen äiti olivat pikkuserkkuja toisilleen. Avioliitto on melko läheinen eikä olisi ollut sallittu katollisella ajalla. Lapsia ainakin I aviosta: Grön Casper III (Tauluun 6) s. n. 1600, k. 1661 Käkisalmi, pso Katarina Wagner, k. 26.3.1670.24 Casper Grönin mahdollinen veli Victor Grön, jonka nimeltä tuntematon tytär avioituu 1659 Arent Reitherin kanssa. Tämä Victor oli rajakomissaari Karjalassa. 21 Taulu 6 Casper Grön III Käytti myös nimeä Gröning, s. n. 1600, k. 1661 loppuvuodesta Käkisalmessa, kauppias, laivanomistaja, Käkisalmen ensimmäinen pormestari. Pso. Katarina Wagner k. 26.3.1670 jälkeen.24 Casper Grön asui 1600-luvun alkupuolella Viipurissa, ja kun Käkisalmen lääni liitettiin Stolbovan rauhanteossa Ruotsiin, myönsi Kuningas Kustaa II Adolf verovapauden ja laajat maakauppaoikeudet Käkisalmen porvareille. Nämä oikeudet ilmeisesti houkuttelivat Grönin vaimoineen siirtymään Viipurista Käkisalmeen, tai ehkä ei ollut kyse houkutuksesta, vaan pakosta, jolla hallitsija määräsi porvarit uusiin kauppapaikkohin valloitettuun Käkisalmen lääniin. Lapsia: Grön Jacob, s. Käkisalmessa, k. Tohmajärvellä, pso Elisabet Hijskov (Hiisku?)25 , oli ensin hovin vuokraaja Sortavalassa mutta siirtyi isonvihan myötä Tohmajärvelle.28 Grön Gertrud k. haud. 25.1.1695 Viipurissa, pso ennen vuotta 1655 viipurilainen kauppias Reinhold Frese (vht. viipurilainen kauppias Frese Peter ja Boisman N.N.), joiden nimeltään tuntemattoman tyttären pso oli n. 1677 pikku-Savon kihlakunnantuomari Matthias Halitzius aateloituna Ehrenhoff k. 1704.26 Grön Victor s.n. 1640, pso Margareta von Borge- nin, lapsia Jacob ja Catharina Elisabeth (jälkimmäisen puoliso Zachris Walding).21 Grön Maria, eli 1697, pso I Erik Lietzen oikeuden kirjuri ja kamreeri 1650, pso II jo 1675 räätälimestari, oltermanni Jochim Bandeman, k.n. 1679. Joachim-niminen poika jälkimmäisestä aviosta ottaa nimen Brander27 ja on myöhemmin esiintyvän Brander-suvun kantaisä. Grön Lucas, jonka poika Henrik Grön esiintyy lukkarina Pyhäjoella. Henrikillä oli poika Caspar Grön, joka oli Sotkamon kirkkoherra.21 Grön Gabriel.21 Edellisten lisäksi tähän lapsijoukkoon saattaa sisältyä myös Grön Benjamin, Kiteen Muljulan hovin vuokraaja. 28 Taulu 7 Sunneva Diekn Pso. Nils Bengtinpoika, Munkebyn herra; kutsuttiin vapaasukuiseksi mieheksi; vieraili Turussa valtiohoitaja Sten Sturen luona 1488 esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen; linnapäällikkö Viipurissa 1459, laamanninna Karjalassa (vht. Bengt Olofinpoika, Porvoon Munkebyn herra, eli 1446, ja Catharina Danske, jonka vaakunassa oli kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella vinopalkilla; vanhemmat Henrik Perinpoika Dönsbystä ja Anna Perintytär Veibystä).29 Lapsia: Dufva Peder Nilsinpoika, (tauluun 8. pso I Anna Gudmundintytär, pso II Anna Olofintytär. Birgitta Nilsintytär, pso Lydik Larsinpoika (Djäkn, Lydekassönernat ätt) k. e.1559, mainitaan 1511, vht. Lasse Lydekeninpoika ja N.N. Andersintytär. 30 Taulu 8. Dufva Peder Nilsinpoika Munkbyssä Porvoossa. Tuomari Porvoon läänissä. Sai 1535 läänitykseksi Lassdalin Porvoon kunnassa. Elää vielä 1562. Pso I ennen 1535 Anna Gudmundintytär, vht. Gudmund Larsinpoika (af aldliga Tirmula-slakten) ja N.N.Arvidintytär, pso II jälkeen 1545 Anna Olofintytär (vht. tuomari Porvoon läänistä Olof Pederinpoika Lille (Wildeman) ja Anna Fleming ).23 Lapset I vaimosta: Benkt Pederinpoika, linnavouti 1595.31 Karin Pederintytär (tauluun 5), pso I Skalm Hans Larsinpoika Kaarenkylä Porvoosta, pso II kreivi Axel Leijonhuvudin hovimestari Casper Gröning, joka 20.3.1589 sai omistusoikeuden vaimonsa perintömaahan Oisbyssä Lammin kunnassa.23 Lapset II aviosta: Erengisle Pederinpoika Dufva, ”höfvidsman”.31 Beata Pederintytär Dufva, pso Kristoffer Mickelsson vouti Hattulassa 23 Anna Pederintytär Dufva.31 Brita Pederintytär Dufva.3 1
Georg von Gröninger, pso Catharina von Oertzen Fredrik Casper von Gröninger, pso Dorothea von Landsbergen Casper Gröning II, pso I Karin Pederintytär Dufva, pso II Hane Anna Henrik von Gröninger, pso Elisabet von Pleckenberg Carl von Gröninger, pso Brita von Allers Casper Grön III , pso Katarina Wagner Dufva Peder, pso I Anna Gudmunddotter, pso II Anna Olofsdottrer Dufva Nils, pso Suneva Pederintytär Dufva Benkt Olofsson, pso Katarina Danske Dufva Olof Benktinpoika, pso Kerstin Stoltefoth Dufva Benkt, pso Ingrid Olofinttytär Tavast? Gudmund Lassenpoika, pso I Malin Olofintytär, pso II N.N. Arvidintytär Lasse, kauppias Henrik Persson Danske?, pso Anna Persdotter Casper Grön I Mervissä, pso Malin Henriksdr. Peder Torgilinpoika Djekn, pso I N.N.Erikintytär, pso II Margareta Olofintytär Kristiern Pederinpoika , pso N.N.Arvidintytär Dorotea Kristiernintytär, pso I Henrik Juhonpoika pso II Peder Svenske. Arvid Arvidinpoika Hyvikkälä
Lähteitä 1. http://proxy.www.lysator.liu.se/runeberg/thamstoc/ 0172.html 20.12.2001 www-sivu, joka käsittelee vanhaa Benhamraa. 2. Genos 35(1964), s. 29–35 Fil. dr. Hans Gillinstam, joka viittaa artikkelissaan useisiin alkuperäislähteisiin. Artikkelin eräs lähdeviite käsittelee laajasti Peder Diekenin sukua ja taustaa seuraavasti: ”Enligt RASMUS LUDVIGSSON i X 1, f. 107, Uppsala universitetsbibl., var biskop Mårten Skytte son till en hustru »Birite», som »war komen ifrå Lauku och Knut Erichsons Syster», vilken uppgift accepterats i RAMSAYs genealogi för medeltidssläkten Skytte (s. 406) men ej kommit med i hennes framstälining om den yngsta ätten Kurck (s. 245). E. ANTHONI, Finländska släkttavlor från tiden omkring 1570, s. 103, har påpekat, att hon icke samtidigt kan ha varit från Laukko och syster till den där ingifte Knut Eriksson, samt fäst uppmärksamheten på att biskop Mårtens mor enligt en med RASMUS LUDVIGSSON samtida och i kontrollerbara detaljer anmärkningsvärt pålitlig släkttavla hette Karin och skrevs till Totkijärvi samt var syster icke till Knut Eriksson utan till hans svärfar Klas Kurke. Att så var fallet styrkes också av att en syster till biskop Mårten enligt RASMUS LUDVIGSSONs ovannämnda släkttavla var mor till Jakob Persson till Könikkälä, vilken blev stamfar för en ätt, som efter sitt från den äldre ätten Kurck tydligen ärvda vapen, ett svärd mellan stjärnor, kallade sig Svärd. Enligt Genealogica 38, f. 43 v skall den 1487 (FMU, nr 4148) - 1496 (ibidem, nr 4724) uppträdande Nils Bengtssons (Dufva i Finland) till namnet okända svärmor, gift med en möjligen 1457–1473 känd Peder djäkn »ifrån Swerige» med tre sjöblad i vapnet, ha varit »Jöns Knwtsons farsyster ifrån Laucko», alltså en syster till Knut Eriksson, ehuru denne av urkundsbeläggen att döma torde ha tillhört en yngre generation. Enligt PER MÅNSSON UTTER i Genealogica 41, f. 86 v, efter »Scharteker som Oluff Duffua Anno 1621 ifrån Finland tilsändt hafuer» skall Nils Bengtssons hustru ha varit från Merwis och fört två (!) sjöblad, och hennes mor var enligt samma källa »ifrån Swerige i Benhammar ». Uppgiften styrkes icke av Benhammars rätt väl kända ägarelängd, och den uppgivna anknytningen till denna gård är möjligen endast en konstruktion på grundval av en arvstvist på 1430-talet mellan Benhammars innehavare Gregers Bengtsson (oäkta Folkungaätten) och två personer med namnet Dufva.” 3. Pertti Ebelingin kotisivu http://www.saunalahti.fi/ ~ebeling1/pertti/index.htm 3.9.2001, jossa hän mainitsee lähteiksi: Anthoni s. 129, 203 4. Kauppias, kaupunki ja kruunu, Turun porvariyhteisö varhaiskeskiajalta 1570 luvulle; Mika Kallioinen; Bibliotheca historica 59, SKS 2000, Helsinki 5. FMU 3213; Kuningas Kristian antoi rälssivapauden eräälle Peder Torkilssonille Tukholman linnassa 14.9.1463, koskien hänen omaisuuttaan (Kijuisæby ja Torsse) Nauvon, (Tammas ja Letelax) Rymättylän ja (Hirvensalo) Marian kunnissa. FMU 3262; Turun raadin 10.5.1465 kirjaama laivakauppa, jossa Turun porvari Peter Torgelsson myi oman laivansa 140 Lyypekin markalla. 6. FMU 3371; Panttauskirje Renilasta Vehmaan kunnasta, jossa Peder Dieknin leski Margareta Olofintytär panttaa tilan Magnus Olofinpojalle Hertwig Japinpojan palvelijalle 50 markasta. 7. FMU 3025; Henrik Bitzin pitämissä Liedon käräjissä 24.11.1457 mainitaan Pedher Diegns, ”höffuidzman vpa Åbo”. 8. FMU 3264; Pellingissä Porvoossa 22.7.1465 ritari ja linnapäällikkö Viipurista Erik Akselinpoika Tott antaa vapaasukuiselle (välboren) Peter Djäkenille ja hänen perillisilleen aution ja Kålgårdin (mahdollisesti tilan nimi tai kaalimaa) Viipurista. 9. FMU 3354; Peder Diekn antaa 20.3.1468 Tuomion Vehkalahdella. FMU 3544; Lamaani (Lagman) Per Djäkn vahvistaa 27.3.1473 rajankäynnin Sarvilahden ja Pitkäpään välillä Pernajan kunnassa. 10. FMU 3930; Vuonna 1482 mainitaan, että Peer Diæknillä oli Lappjoella kalastamo ja maata. 11. FMU 4147 Tukholman raadin pöytäkirjojen maininta 12. FMU 3371; Panttauskirje Renilasta Vehmaan kunnasta, jossa Peder Dieknin leski Margareta Olofintytär panttaa tilan Magnus Olofinpojalle Hertwig Japinpojan palvelijalle 50 markasta. Kirjeen päivämäärä epäselvä. Referaatin alkuperäislähde on Arw. Handl. VII, n:o 1 (sid. 3), josta käy ilmi, että Peder Dieknin tytär luovutti 27.3.1517 Naantalin luostarille perintöoikeuden mainittuun omaisuuteen. 13. Eric Anthoni ”Finlands medeltida frälse och 1500- tals adel”, mm. sivulla 226. 14. Kihlakunnantuomari Kristiern Pederinpojan tuomioita tunnetaan mm. seuraavia: (FMU 4797) kesäkäräjillä Tennilässä 25.7.1498 rajatuomion Hyrkälän, Kurialan ja Erolan välillä. (FMU 4798) kesäkäräjillä Tennilässä 1498, vahvisti korkeasyntyisen Margaretan Kurialasta laillisiksi perillisiksi palvelijansa ”murmästare” Jepen ja palvelijan Karin Olavintyttären. (FMU 4850) talvikäräjillä Hauhossa 4.11.1499 päätti rajankäynnin Lammin Porkkalan suhteen. (FMU 4899) tuomitsi Nyystölässä Padasjoella 27.1.1501 Olof Jönsinpojalle Lammin Porkkalasta metsän ja kalaveden nimel- tään Sudesenpää, jonka joukko talonpoikia yritti riistää häneltä. (FMU 4927) vahvisti Benkt Lydekeninpojan vuonna 1444 antaman tuomion Kälän metsästä, takamaasta ja vesistä Sysmän Voipalassa 1501. (FMU 4978) vahvisti Paljakan rajankäynnin Jaalan pitäjässä 13.7.1503 Pulkkilan kylässä Asikkalassa. (FMU 4982) todistajana kauppakirjassa Hämeenlinnan voudin Henrik Steninpojan ja Sääksmäen kirkkoherra Matin kanssa, jossa Åke Jepenpoika myy 240:lla korkesukuiselle Olof Jönsinpojalle 2.8.1503 Borgbyn Sipoon kunnasta. (FMU 4993) vahvisti rajankäynnin Lammin Porkkalan ja Evon välillä Lammin Poikkimetsässä 1503. (FMU 5001) vahvisti Olof Jönsinpojan (i Lahis) metsän ja kalaveden rajankäynnin pohjanperillä ja tuomitsi sakkoihin Henrik Mölen Matkantaasta näiden rajojen loukkauksesta, Alvettulassa Hauholla 17.1.1504. (FMU 5002)) tuomitsi herra Olavi Tavastin perillisille neljänneksen Rutalahdesta (nykyisessä Korpilahdessa), Padasjoen Nyystölässä 31.1.1504 (Huom. oikea pvm ehkä 27.1.1501). (FMU 5003) ) vahvisti Olof Jönsinpojan (i Lahis) omistuksen Lammin Porkkalan rajalla olevaan myllyyn, minkä päälle Lasse-kauppias Porvoosta tahtoi tehdä vaatimuksen, Lammin Kataloisissa 7.2.1504. (FMU 5005) tuomitsi sakkoihin muutamia Vanhankylän asukkaita tunkeutumisesta Olof Jönsinpojan (i Lahis) Kälän metsään takamaihin ja kalaveteen, Lammin Kataloisissa 7.2.1504. (FMU 5035) vahvisti Padasjoen käräjillä erään nähtynä mainitun täytäntöön pannun maavaihdon Olof Hirven ja Olavi Tavastin jälkeläisten välillä, Padasjoella 12.7.1504. 15. Hämeen historia, Hämeen heimoliitto, Karisto 1955. 16. FMU 5322; Arvid Arvidsson till Hyvikkälä (i Hauho socken) tillbyter sig af sin måg Gudmund Larsson Kärsälä gods i Hattula socken mot en broderdel i Hyvikkälä by; och voro vid detta byte som fastar Bengt Nilsson, häradshöfding i Hattula härad och boende å Gammelgård i Lampis socken, samt de tolf i nämnden. Brefvet beseglades af välbördig herr Erik Turesson, riddare och höfvidsman på Viborg, välbördig Tönne Eriksson, höfvidsman på Rasborg, välbördig Claes Hindersson, lagman i Söderfinne lagsaga, och förbemälda Bengt Nilsson. Dat. S:t Erici dag. 18 maj 1508. 17. Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsingfors 1909; Tawast, n:r 64 på Svenska Riddarhuset. 18. FMU 5780; Arffwed Arffwedsson till Hyffwykalä (!) säljer och upplåter 1514 åt sin måg beskedlig Jäppe Andersson (Tavast) till Cockala Karsälä torp vid Wesunda. Brefvet beseglades af riddaren Åke Jörensson (Tott) och Tönne Eriksson (Tott). 19. FMU 5340 Fogden Josef Pedersson intygar att hustru Walborg Arfwedzdotter varit på Åbo rådstuga och erkänt sig hafva sålt åt Jäppe Andersson Cockala näss gods. Dat. vårfrudagen 1508. 20. Genos 68(1997), s.163–165. 21. Pertti Ebelingin kotisivu http://www.saunalahti.fi/ ~ebeling1/pertti/index.htm 3.9.2001, jossa hän mainitsee lähteiksi: Kurt Sand-qvistin monivuotiset tutkimukset, katso myös Ramsay s. 400, Elgenstierna III s. 202, Gentes Finlandiae IV s. 15 ja Genos 1985 s. 181. 22. Suur-Jämsän historia I, Forssan Kirjapaino Oy 1954. 23. Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsingfors 1909. 24. Genos 28(1957), s. 26. 25. Keski-Karjalan Gröhnit, Gröhn Sirkka, Kitee 2000, Kasper Gröhnin sukuseura. 26. Genos 3/2001, s. 120, Viborgssläkten Frese, Georg Luther. 27. Genos 18(1947), s. 25–34 J. Vallinkoski. 28. Vanhan Tohmajärven historia, Jaana Juvonen, Tohmajärvi 1990. 29. Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser. II, Tukholma 1926, s. 330–332. 30. Ossian Mestertonin antama tieto, jossa hänellä lähteenä Ingeborg Dyhr Sylvin: Antavla för medicine & kirurgie doctor, professor Erik Adolf von Willebrand (1870–1949). Sandkulla 1.1.1971. 31. Ossian Mestertonin tieto Sukututkijat@yahoogroups- listalla 15.3.2001.
Artikkeli on syntynyt Sukututkijat@yahoogroups keskustelulistalla ja artikkelin syntyyn ovat keskeisesti vaikuttaneet Ossian Mesterton ja Juhani Pesu, joiden antamat perustiedot muodostavat artikkelin rungon, jota olen täydentänyt yksittäisillä tiedoilla ja lähdeviitteillä. Artikkelia viimeistellessäni olen löytänyt myös muutamia uusia lähteitä, jotka täydentävät ja kenties tuovat myös uutta tietoa Käkisalmen porvarin Casper Grönin esi-isistä. - Toim. Antti Järvenpää Patronyymi 1/2002
Lisätietoja:
Henrik Luukkaanpoika Gröön, lukkari, Pyhäjoki, puoliso Walbor
Luukas Gröön, s. Käkisalmi k. Pyhäjoki?, puoliso tuntematon lapset: Henrik Carl
Casper Gröön, s.n.1600 k. 1661 Käkisalmi, Käkisalmen ensimmäinen pormestari, siirtynyt Viipurista kaupunkiin, kauppias, laivanomistaja, saksalaissyntyinen puoliso Katarina Wagner k. 26.3.1670 Käkisalmi, saksalaissyntyinen ( Kaarlo Wirilander: Wagnerit saks. sotilassuku) lapset: Jacob Maria Lucas Gabriel Augusta Gertrud N.N. Elisabet päätyi lopulta Pyhäjoelle/Raaheen miehensä Zachris Waldingin kanssa(1.) Viktor
Casper Gröning k. 1630 Strömsholm, puoliso Karin Persdotter Dufva
(1.)8.9.1710 venäläiset valtasivat Käkisalmen. "Varuskunta, papit ja porvarit saivat vapaan kulun Savonlinnaan. Perheen ja omaisuuden sai viedä mukanaan."
"Pyhäjokisista" ei paljon tietoja näköjään ole. Pormestarin jälkikasvu pääsosin levittäytyi eri puolille Itä-Suomea, Etelä-ja Keski-Karjalaan ja Savoon.
Taulu 64 (taulusta 65) X Zachris Walding, s. noin 1675, , haudattu 4.4.1736 Raahe (Sursill 06). Vanhemmat taulusta 65 Niklas Walding, s. noin 1645, k. 1696 Nevanlinna ja N.N. Zachariasdotter. Puoliso: Vihitty 15.3.1700 Käkisalmi Catharina Elisabeth Gröön, Taulusta 63, s. noin 1682, k. 7.5.1754 Kokkola (Sursill 06). Vanhemmat taulusta 75 Viktor Gröön, s. 1645 ja N.N. Märtensdotter Winter, k. 1697.
Taulu 75 (taulusta 76) XI Viktor Gröön, s. 1645 (Sursill 06). Vanhemmat taulusta 76 Casper Gröning, Pormestari Käkisalmi, s. noin 1600, k. 1661 Käkisalmi ja Katarina Wagner, s. 1610 Saksa ?, k. 26.3.1670 Käkisalmi. 1. Puoliso: N.N. Märtensdotter Winter, Taulusta 64, k. 1697 (Sursill 06). Vanhemmat taulusta 119 Mårten Winter, Porvari Viipuri 1635, raatimies, k. 1667 Viipuri ja Brita Stråhlman, k. 1692. Lapset: 1. Catharina Elisabeth Gröön, s. noin 1682. Tauluun 64. 2. Christina Gröön, kastettu 21.6.1690 Käkisalmi 3. Henrik Johan Gröön, kastettu 24.5.1692 Käkisalmi, , haudattu 12.10.1692 4. Eva Christina Gröön, kastettu 28.4.1694 Käkisalmi, , haudattu 12.3.1695 Käkisalmi 5. Casper Viktor Gröön, kastettu 22.2.1695 Käkisalmi, , haudattu 12.3.1695 Käkisalmi 2. Puoliso: Helena von Borgen (Sursill 06). Vanhemmat Herman von Borgen, Raatimies Viipurissa, s. noin 1600 ja Anna von Broken, s. noin 1610. Lapset: 6. Casper Grön, kastettu 7.8.1701 Käkisalmi, , haudattu 1.6.1702 7. Karl Grön, kastettu 1704, , haudattu 30.6.1707 Käkisalmi 8. Anna Helena Grön 9. Viktor Grön, Maakomissaari (kruununvouti) Sortavalassa, nimineuvos, omistaja Viipurissa, kastettu 15.7.1705 Käkisalmi 10. Magnus Grön, s. 7.11.1709 Käkisalmi, k. 7.3.1710 11. Johan Grön
Taulu 76 (taulusta 77) XII Casper Gröning, Pormestari Käkisalmi, s. noin 1600, k. 1661 Käkisalmi. Casper Gröön, s. 1600 (noin 1595-1600), k. 1661 (loppuvuodesta) Käkisalmi, ikä 61 v Kauppias, laivanomistaja, Käkisalmen pormestrari, Käkisalmen ensimmäinen postimestari Itärajaa siirrettiin helmikuussa 1617 Stolbovan rauhanteossa Laatokan etelärannalla. Käkisalmen läänistä, johon Pohjois-Karjala silloin kuului, tuli osa Ruotsin valtakuntaa. Voittomaan vaurastumista edistettiin suosimalla kauppaa. Käkisalmen porvarit saivat verovapauden ja laajan maakauppaoikeuden vuonna 1618, oikeuden rakentaa tai ostaa laivoja vuonna 1622. Kaksi vuotta myö- hemmin kuningas Kustaa II Adolf laajensi verovapauden kymmeneksi vuodeksi ja antoi oikeuden purjehtia Nevanlinnan kautta myös Saksaan myymään ja ostamaan tavaroita. Nämä oikeudet houkuttelivat saksalaissyntyisiä kauppiaita Viipurista Käkisalmeen. Kasper Gröhn oli yksi heistä. 1620-luvulla hän ja Hermann Bröyer, Viipurin samannimisen pormestarin poika, tekivät yhteisesti omistamallaan 36 lästin suuruisella laivalla useita matkoja Lyypekkiin, luultavasti Viipurista käsin. Tukholmaan purjehdittiin 3-13 lästiä vetävillä laivoilla, joten kolmenkymmenenkuuden lästin laiva oli varsin suuri. (Lästi = 1500 litraa eli 12 tynnyriä, tynnyri 126 litraa.) Käkisalmeen muuttaneiden kauppiaiden toiveet ja todellisuus eivät kohdanneet. Vuonna 1630 vain kolmella kaupungin porvarilla oli enää kuuttoja. Vuoden 1634 tulipalossa meni heidän ja sotilaiden kaikki omaisuus. Ulkomaankauppaoikeuttakaan ei ollut enää vuonna 1636. Moni anoi lupaa muuttaa takaisin, näin myös laivakumppani Hermann Bröyer. Tulipaloon päättyi Käkisalmen "saksalaisaika". Kasper Gröhn oli harvoja kaupunkiin jääneitä saksalaissyntyisiä, professori Erkki Kuujo toteaa (Käkisalmen historia). Kasper Gröhn jatkoi laivaliikennettä omilla laivoillaan Viipuriin, Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan sekä Nevanlinnaan, kaikki Ruotsi-Suomen suurvalta-ajan kaupunkeja. Nevanlinna oli perustettu 1632 nykyisen Pietarin kohdalle. Sen luona Kasper Gröhnin kuutto oli jäätynyt kiinni vuonna 1644. Hän syytti laivaväkeään siitä että se oli juopottelunsa vuoksi lyönyt laimin hyvän tuulen. Laivanomistajan oli täytynyt hakkauttaa jäätä kahdeksannespeninkulman saadakseen laivan kuivalle maalle. Jäihin sitä ei voinut jättää, sillä Laatokasta keväällä purkautuva vesi olisi vahingoittanut sitä. Kasper Gröhnin laivoista on myös sellainen maininta Käkisasalmen historiassa, että venäläiset ryöstivät hänen kuuttonsa vuosien 1656-58 sodassa Sortavalan puolessa. Raati ja kirkko Rovasti Winter oli käymässä Tukholmassa, kun hänen talossaan syttyi tulipalo lokakuussa 1634. Siinä tuhoutui koko kaupunki, sen kirkko, portit ja siltoja. Vain neljä taloa ja linna säästyivät. Kirkon rakentaminen oli vuosina 1635-37 kirkon, porvareiden ja linnoituksen varusväen yhteinen asia, näin ollen pormestari Kasper Gröhnin ensimmäisiä tehtäviä. Kirkko valmistui, mutta kelloja ei ollut. Vuonna 1637 lähetettiin rajaratsastaja Henrik Blankenhagen Tukholmaan anomaan kelloja sekä rautaa koulun rakennukseen. Professori Erkki Kuujo olettaa, että kelloja ei koskaan lähetettykään Käkisalmeen, vaan ne jäivät Ruotsiin ja ovat Södermanlandissa Överselön ja Åkerin kirkoissa. Koska kelloihin valettiin Käkisalmen hallintomiesten nimet, ne olivat valtion lahjoittamat. Åkerin kellossa on kenraalikuvernööri Pietari Brahen ja Käkisalmen maaherran nimet. Överselön kello jouduttiin vaurioiden takia valamaan uudestaan vuonna 1940. Kappaleita vanhasta kellosta on Tukholmassa valtion historiallisessa museossa. Överselön kellossa on mm. seuraava teksti: IOHAN TAVAST COMEND. HINRICH PIPER HINRI CH BLANKENHAGEN CO MISARIVS CASPERGROEN, CONSUL KEXHOLMENSIS Johan Tavast oli Käkisalmen komendantti, Hinrich Piper läänin vouti, Blankenhagen rajaratsasta- ja ja Casper Grön Käkisalmen pormestari. (Caspar Gröön jälkeläiset, Sursill 06). Vanhemmat taulusta 77 Casper Gröning, k. 1630 Strömsholm ja Karin Persdotter Dufva i Finland. Puoliso: Katarina Wagner, Taulusta 75, s. 1610 Saksa ?, k. 26.3.1670 Käkisalmi. Katarina Wagner , s. 1610 (arviolta), k. 26.3. 1670 Käkisalmi, ikä 60 v. Kasper Gröhnin puoliso oli Katarina Wagner. Kirjassaan Suomen upseeristo 1700-luvulla Kaarlo Wirilander mainitsee Wagnerit saksalaissyntyisiksi. Muutamia sotilassukuja oli asettunut asumaan myös Viipurin lähiympäristöön, Wagnerit Säkkijärven Sirkjärveen vuonna 1667. Voinee olettaa, että Katarina Wagner kuului samaan sukuun. Katarinan sisar Margareta oli naimisissa Henrik Blankenhagenin kanssa. Hän oli rajaratsastaja, Salmin kaupungin pormestari, kreivikunnan hopmanni 1652 ja vuokraaja 1655 ja ilmeisesti Pärnun kirkkoherran Simon Blankenhagenin poika. Henrik Blankenhagen joutui 1656 venäläisten vangiksi, vietiin Aunukseen, jossa hän kuoli. Hänen tyttärensä Elisabet avioitui Kruunuporin (Kurkijoen) hopmannin Nils Printzin kanssa. Tämä oli Käkisalmen läänin maaherran kirjuri, vuonna 1655 hän oli Lars Flemingin tilojen inspehtori Kiteellä, vuosina 1657-75 Käkisalmen läänin kruununvouti, siinä sivussa Käkisalmen postimestari ja Kruunuporin hopmanni (Caspar Gröön jälkeläiset, Sursill 06). Vanhemmat taulusta 118 N.N. Wagner ja -. Lapset: 1. Jakob Gröön, s. Käkisalmi, k. Tohmajärvi 2. Maria Kaspersdotter Gröön, s. Käkisalmi, k. 1703 Satakunta 3. Lucas Gröön 4. Gabriel Gröön 5. Augusta Gröön, , haudattu 2.6.1695 Käkisalmi 6. Gertrud Gröön, s. Käkisalmi, k. 25.1.1695 Viipuri 7. Elisabet Gröön 8. Magdalena Gröön, s. 1640, , haudattu 12.3.1693 9. Viktor Gröön, s. 1645. Tauluun 75.
Taulu 77 (taulusta 78) XIII Casper Gröning, k. 1630 Strömsholm (Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Caspar Gröön jälkeläiset, Sursill 06). Vanhemmat taulusta 78 Fredrik Casper von Gröninger ja Dorothea von Landsbergen. Puoliso: Karin Persdotter Dufva i Finland, Taulusta 76 (Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Caspar Gröön jälkeläiset, Sursill 06). Vanhemmat taulusta 82 Peder Dufva i Finland ja Anna Gudmundsdotter. Lapset: 1. Casper Gröning, s. noin 1600. Tauluun 76.
Taulu 78 (taulusta 79) XIV Fredrik Casper von Gröninger (Sursill 06). Vanhemmat taulusta 79 Carl von Gröninger, s. 1520 Ruotsi, k. 1590 Ruotsi ja Brita von Allers. Puoliso: Dorothea von Landsbergen, Taulusta 77 (Sursill 06). Lapset: 1. Casper Gröning. Tauluun 77.
Taulu 79 (taulusta 80) XV Carl von Gröninger, s. 1520 Ruotsi, k. 1590 Ruotsi (Sursill 06). Vanhemmat taulusta 80 Georg von Gröninger, s. 1500, k. 1570 Ruotsi ja Chatarina von (G)ertzen. Puoliso: Brita von Allers, Taulusta 78 (Sursill 06). Lapset: 1. Fredrik Casper von Gröninger. Tauluun 78.
Taulu 80 (taulusta 81) XVI Georg von Gröninger, s. 1500, k. 1570 Ruotsi (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 81 Henrik von Gröninger, s. 1480, k. 1550 ja Elisabet von Pleckenberg. Puoliso: Chatarina von Oertzen, Taulusta 79 Lapset: 1. Carl von Gröninger, s. 1520 Ruotsi. Tauluun 79.
Taulu 81 XVII Henrik von Gröninger, s. 1480, k. 1550 (Tommy Pohjanen). Puoliso: Elisabet von Pleckenberg, Taulusta 80 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Georg von Gröninger, s. 1500. Tauluun 80.
Tommy Pohjanen sukujuuret:
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com
