Vanhakylä

Vanhakylä on kylä Ulvilassa

Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )

V a n h a k y l ä , (A s i a k i r j o i s s a m y ö s : Gammelby, Gammalby.) j o t a ennen a i k a a n u s e a s t i k u t s u t t i in v a i n Ulvil a k s i , on nykyisen Ulvilan p i t ä j ä n kirkonkylä. Sen alueella s i j a i t s i m u i n o i n Ulvilan k a u p u n k i . K y l ä oli ennen v a n h a a n j a e t t u n a u s e a a n t i l a a n , m u t t a näiden l u k u m ä ä r ä ei k ä y t ä y s i n selväksi. I Gammelgård on Ulvilan entinen k u n i n k a a n k a r t a n o , m i s s ä J u h a n a herttua m i e l e l l ä ä n oleskeli. Kuninkaankartanon synnystä s a a d a a n tietoa K u s t a a V a a s a n lokakuun 5 p:nä 1549 Kokemäen k u i n k a a n k a r t a n o n voudille Niilo Ingenpoika Svinhufvudille antam a s t a k i r j e e s t ä . (K s . Arv. Hanhi. V I I .) Tästä näemme, että Niilo Svinhufvud oli k u n i n k a a l l e ehdottanut k a r j a t a l o n p e r u s t a m i s t a V a n h a a n k y l ä ä n . Kun i n g a s suostui ehdotukseen m ä ä r ä t e n , että k u n i n k a a n k a r t a n o n a l a i seksi oli l a s k e t t a v a Severin L a u r i n p o j a n perillisten o m i s t a m a tila, U l v i l a n p a p p i l a , n.s. L u k k a r i n l u o t o , sekä K u s t a a F i n c k e i l e kuuluva p e l t o k a p p a l e . Samalla h ä n s ä ä s i , että k a i k i l l e oli m a i s t a k o r v a u s t a a n n e t t a v a . Tässä luetelluista tiloista muodostettiin siis Ulvilan k u i n k a a n k a r t a n o , mutta siihen liitettiin myöhemmin ainakin yksi, e h k ä p ä u s e a m p i a k i n tiloja. Helmikuun 17 p : n ä 1554 Simo T u o m a a n p o i k a T a v a s t i l l e a n t a m a s s a k i r j e e s s ä (K s . Arv. Handl. V I I I .) m a i n i t s e e näet K u s t a a V a a s a , että Torsten Salomoninpoika Raamin eli Gripsfotin leski Brita J u h o n t y t ä r Fleming, T u o r l a h d e n emäntä († noin 1570), oli tyttär e n s ä puolesta kuninkaalle antanut Ulvilan kirkon l ä h e i s y y d e s s ä olevan tilan. Brita F l e m i n g i s t ä tiedämme sitä p a i t s i , että hän s a moihin aikoihin „ t y t t ä r e n s ä rikoksen s o v i t t a m i s e k s i " luovutti k u n i n k a a l l e T u r s a n p e r ä n tilan Mynämäen p i t ä j ä s s ä . On näin ollen syytä a j a t e l l a , että Ulvilankin tilan luovuttamisen- o l i s i aiheuttanut tyttären rikos. — Kun Ulvilan kaupunki siirrettiin uudelle paikalleen P ä r n ä s i n k y l ä n m a a l l e , m u u t e t t i i n tänne m y ö s k i n Ulvilan k u n i n k a a n k a r t a n o n rakennukset ja kartano sai Porin k u n i n k a a n k a r t a n on nimen. Siihen liitettiin Koiviston latokartanon niityt, mutta sitä v a s t o i n siitä a i n a k i n suureksi osaksi erotettiin a l k u p e r ä i s e t V a n h a n k y l ä n tilukset. Nämä, j o t k a joutuivat kahden lampuodin v i l j e l t ä viksi, annettiin s y y s k u u n 12 p : n ä 1570 r a h a l a i n a n pantiksi P o r k k a l a n emännälle, Märta Stenintytär Hielle, j o l t a ne j o u t u i v a t hänen p o j a l l e e n Götrik Finckelle. J o u l u k u u n 16 p : n ä 1602 sai v i i m e k s i m a i n i t t u p a n t t i o i k e u t e n s a toiseen puoleen G a m m e l g å r d i a vahvistettua, mutta toinen puoli lankesi kruunulle. Tästä alkaen on Gammelgård ollut kahteen o s a a n j a e t t u n a . Aluksi k u t s u t t i in m o l e m p i a osia Gammelg å r d i n nimellä. Reduktsionin j ä l k e e n alettiin kuitenkin t o i s t a n i m i t t ä ä T r u m e t a r i k s i j a toista edelleen G a m m e l g ä r d i k s i . a ) V a r s i n a i s t a G a m m e l g å r d i a , 1 1 / 2 m a n t t a a l i a , h a l l i t s i v a t p a n t t i n a Götrik Fincken perilliset, kunnes hänen t y t t ä r e n s ä p o i ka K u s t a a Eevertinpoika Horn heinäkuun 4 p:nä 1651 Norrköpingin kokousten ehdoilla sai tilan r ä l s s i k s i . Hänen p o j a l t a n s a K a a r l e Hornilta t i l a r e d u k t s i o n i s s a peruutettiin j ä ä d e n t o i s t a i s e k s i j a k a m a t tomaksi k r u u n u n t i l a k s i . Ennen p i t k ä ä muodostettiin siitä kuitenkin U l v i l a n kirkkoherrantila, kun sitä vastoin entinen K a a s m a r k u s s a oleva p a p p i l a joutui kruunulle. Ulvilan k i r k k o h e r r a n t i l a n a on Gamm e l g å r d vielä m e i d ä n p ä i v i n ä m m e . b) T r u m e t a r i , 1 5 / 1 2 m a n t t a a l i a , oli a l u k s i k u n i n k a a n p e r i n tönä ja omana, mutta joutui elokuun 14 p : n ä 1641 Norrköpingin kokouksen ehdoilla Turun hovioikeuden presidentin J u h o K u r j en r ä l s s i k s i . Häneltä t i l a meni perinnöksi h ä n e n p o j a l l e e n v a l t a k u n n a n - neuvos K u s t a a K u r j e l l e , j o l t a se r e d u k t s i o n i s s a peruutettiin 1682 v u o den verolla. Se tehtiin aluksi Rehbinderin rykmentin torvensoittaj a n t i l a k s i , mutta muutettiin r u o t u j a k o l a i t o s t a j ä r j e s t e t t ä e s s ä rust- h o l l i k s i , joka joutui t o r v e n s o i t t a j a ( „ t r u m p e t a r e " ) Konrad Mumma v a n h e m m a n haltuun, j o k a e p ä i l e m ä t t ä oli s a m a henkilö, j o n k a a i k a i semmin t a p a a m m e I s o s s a k a r t a n o s s a . Sitten viljeli t i l a a torvensoitt a j a K o n r a d Mumma nuorempi, j o k a kuitenkin j o v. 1712 m a i n i t a a n v a i n a j a k s i . Tilaa asui sen j ä l k e e n hänen leskensä Anna ( L a n g ? ) . I s o n v i h a n m y r s k y i s s ä se kuitenkin joutui autioksi. Sen otti vihdoin v i l j e l t ä v ä k s e e n eräs Simo A n t i n p o i k a , (P u o l i s o : B r i t a .) joka vielä v. 1755 sitä a s u i . Hänen p o i k a n s a Pietari Simonpoika (P u o l i s o : l : n e n V a l b o r g j a 2:nen Maria.) osti k e s ä k u u n 22 p:nä 1769 rusthollin perinnöksi. Hänen j ä l k e e n s ä joutui se hänen poj a l l e e n P i e t a r i P i e t a r i n p o j a l l e , (P u o l i s o : K r i s t i n a .) j o k a kuoli h i u k a n ennen vuotta 1810. Rustholli joutui nyt S i m o P i e t a r i n p o j a l l e , (P u o l i s o : M a r i a H e n r i k i n t y t ä r .) j o k a n ä i h i n asti oli a s u n u t R a v a n i n k y l ä n Sippolaa. Jo ennen vuotta 1815 h ä n kuitenkin myi r u s t h o l l in K u s t a a J a a k k o P o l v i a n d e r i l l e . (P u o l i s o : M a r i a .) Tämä taas myi sen v. 1829 t u l l i n h o i t a j a l l e , luutnantti ja v a p a a h e r r a Göran F r e d r i k Silfv e r h j e h u i l l e (P u o l i s o : E v a A m a l i a Ascholin.) († 1849). Jo ennen k u o l e m a a n s a myi v a p a a h e r r a S i l f v e r h j e l m , v. 1841, T r u m e t a r i n Porin k u l t a s e p ä l l e J u h a n a J a a k k o T o r t b e r g i l l e . (P u o l i s o : Vilhelmina K r i s t i n a Kylen.) T ä m ä kuitenkin j o v. 1844 luovutti sen Köyliön Hemm i l i ä kotoisin olevalle Matti Matinpoika S t r ö m n ä s i l l e . (P u o l i s o : M a r i a J a a k o n t y t ä r T o k a r a) Kun tämä kuoli v. 1863, peri t i l an hänen p o i k a n s a K a a r l e M a t i n p o i k a . (P u o l i s o : E v a K r i s t i n a T a n e l i n t y t ä r ( † 1862), N i i l o P a l m i n leski. 2:nen L o v i s a K r i s t i n a , 3:s K a t a r i n a L i l j e b l a d .) T ä m ä n tytär E v a K r i s t i n a T r u m e t a r i oli n a i m i s i s s a R a v a n i n k y l ä n V a n h a n - S i p p o l a n i s ä n n ä n Robert Dominikus S i p p o l a n k a n s s a . (P u o l i s o : E v a K r i s t i n a T r u m e t a r i .) Kun sentähden K a a r l e Matinpoika v. 1896 kuoli, meni t i l a oston ja perinnön k a u t t a y l l ä m a i n i t u l l e Robert Sippolalle. Tämä myi v. 1908 tilan v a n h i m m a l l e pojalleen, mutta kun tämä, v. 1910, t a p a t u r m a i s e s t i kuoli, alkoi Robert S i p p o l a t a a s itse t i l a a v i l j e l l ä . Hänen k u o l e m a n s a j ä l k e e n , v. 1912, on tila ollut j a k a m a t t o m a n a lesken ja perillisten o m a n a . (T i e t o j a T r u m e t a r i n uudemmista v a i h e i s t a on antanut rouva Tyyne L a i n e , o.s. S i p p o l a .) I I . I s o k a r t a n o , (A s i a k i r j o i s s a myös S t o r g å r d .) 1 3/4 m a n t t a a l i a , oli jo v a r h a i n r ä l s s i m i e s t en h a l l u s s a . Sen e n s i m ä i s e n ä o m i s t a j a n a m a i n i t a a n P i e t a r i Olavinpoika S v ä r d , Sunniemen herra. Kun sitten t ä m ä n k u o l e m a n j ä l k e e n hänen v ä v y n s ä K u s t a a Antinpoika Slatte, B r i t a S v ä r d i n puoliso, j a r u o t s a l a i n e n asemies, T u k h o l m a n vouti Olavi Drake, K i r s t i S v ä r d i n p u o l i s o , huhtikuun 30 p:nä 1481 jakoivat appensa tilat, joutui Isokartano Olavi Draken (E n s i m ä i n e n puoliso oli B i r g i t t a H e n r i k i n t y t ä r Bitz.) osalle. Kartanon l ä h i n n ä s e u r a a v i s t a v a i h e i s t a ei ole l ä h e m p i ä t i e t o j a . Kaikesta p ä ä t t ä e n kulki se kuitenkin p i t e m m ä n a i k a a S l a t t e - tahi D r a k e - s u v u s t a polveutuvien henkilöiden o m a i s u u tena. Me tiedämme näet, että toukokuun 4 p : n ä 1556 K a s t e l h o l m a n vouti Matti Holst, Djeknebölen herra, antoi p u o l i s o l l e n s a K a r i n H e n r i kin t y t ä r L a p p i l l e ä i d i n ä i d i n sisaren K a r i n Draken perintönä tulevan p u o l i s k o n I s o a k a r t a n o a , V i i k k a l a a j a A h l a i s i a k u n i n k a a l l e , s y y s t ä että t ä m ä oli j ä t t ä n y t t ä l l e i s ä l t ä perityt t i l a t . (R. Hansen, B i d r a g t i l i F i n l a n d s h i s t o r i a I I I .) Karin L a p p i n isä, vouti Henrik J u h o n p o i k a , oli kahdesti n a i m i s i s s a . Hänen e n s i m ä i nen p u o l i s o n s a oli Ingeborg K u s t a a n t y t ä r Slatte (ks. S u n n i e m e ä ) ja toinen Anna Niilontytär Sluk. Jos Karin L a p p oli e n s i m ä i s e s tä a v i o s t a syntynyt, oli K i r s t i Svärd, Olavi Draken puoliso, h ä n e n i s o ä i t i n s ä sisar. Mahdotonta ei ole, että l a h j o i t u s k i r j a s s a k a u k a i s e n s u k u l a i s u u d e n vuoksi oli sattunut erehdys. K i r j a s s a m a i n i t t u v a i m o K a r i n Drake oli siis ehkä Olavi Draken tytär ja o i k e a s t a a n K a r i n L a p p i n ä i d i n serkku. Joka t a p a u k s e s s a he olivat s u k u l a i s i a . Miten toisen I s o n k a r t a n o n p u o l i s k o n oli käynyt, s i i t ä ei ole m i t ä ä n v a r m a a tietoa. Koko I s o n k a r t a n o n o m i s t a j a n a esiintyy kuitenkin a i v a n heti M a r g a r e t a Slatten poika, Suomen k ä s k y n h a l t i j a K u s t a a F i n c k e , j o k a s i i s k u n i n k a a l t a oli s a a n u t a i n a k i n toisen puolen k a r t a n o a ja omisti ehkä sukuperintönä toisen puolen. Kun K u s t a a Fincken kuoltua, v. 1566, toimeenpantiin p e r i n t ö j a k ö , joutui I s o k a r t a n o K r u u n u p o r i n l i n n a n i s ä n n ä n Sten K u s t a a n p o i k a F i n c k e n , (P u o l i s o : B r i t a F l e m i n g .) Peipotin herran, haltuun. Sigismundin ja K a a r l e herttuan v ä l i s e s s ä s o d a s s a oli Sten F i n c k e k u n i n k a a n puolella. Hän joutui sentähden K a a r l e herttuan vihoihin ja mestattiin m a r r a s k u u n 10 p:nä 1599 yhdentoista muun a a t e l i s m i e h e n k a n s s a T u r u n torilla. Isokartano, niinkuin muutkin S t e n Fincken tilat, joutui nyt kruunun haltuun, mutta l a h j o i t e t t i in m a r r a s k u u n 15 p : n ä 1599 a m i r a a l i J a a k k i m a Skeelille. Hänen kuolt u a n s a v. 1606 annettiin tila heinäkuun 7 p:nä 1608 laivuri Balt h a s a r Skutzille, m u t t a s e j o u t u i p i a n sen j ä l k e e n t a k a i s i n kruunulle. K a r t a n o annettiin sitten elokuun 14 p : n ä 1651 Norrköpingin kokouksen ehdoilla T u r u n hovioikeuden p r e s i d e n t i l l e J u h o K u r j e l l e , j o n k a p u o l e s t a s i t ä s ä t e r i n ä viljeli t o r v e n s o i t t a j a K o n r a d Mumma. Juho K u r j e n k u o l t u a v . 1652 meni I s o k a r t a n o h ä n e n p o j a l l e e n v a l t a k u n n a n - neuvos Kustaa Kurjelle, jolta se r e d u k t s i o n i s s a peruutettiin 1683 vuoden verolla. Siitä tehtiin aluksi L i e w e n i n rykmentin H a m m a r i n k o m p p a n i a n ja sittemmin Lindelöfin komppanian luutnantintila. J o n k i n a i k a a a s u i s i t ä e r ä s r a t s u m e s t a r i Freudenfelt. T ä m ä n r i s t i m ä nimi oli todennäköisesti Niilo. Hän oli P u l t a v a n t a i s t e l u s s a rykmentteineen joutunut vangiksi ja viety V e n ä j ä l l e Klinoviin, mutta e r ä s ylhäinen venäläinen nainen oli hankkinut hänelle t i l a i s u u d en pakoon ja antanut hänelle j ä ä h y v ä i s t e l l e s s ä rahakukkaron. Niilo F r e u d e n f e l t tuli sitten Suomeen ja liittyi Armfeltin joukkoihin, m u t t a P ä l k ä n e e n t a i s t e l u s s a s a a r s i v a t k a s a k a t ja h a k k a s i v a t m a a h a n hänet ja koko hänen e s k a d r o o n a n s a . (K s . J. R a m s a y , F r ä l s e s l ä k t e r i F i n l a n d .) Tilaa viljeli 18:nnen v u o s i s a d a n alkupuolella r a h a s t o n h o i t a j a Antti Hedman sekä sittemmin k o m i s s a r i Detlof M o d e r u s , (P u o l i s o : A n n a Dorothea F å g e l .) j o k a kuoli v. 1749. Jo ennen t ä t ä j o u t u i Isokartano kapteeni Berndt J u h a n a E n e s k i ö l d i n lesken Maria E l e o n o r a von G r a m a n i n haltuun. Ulvilan kirkkoherra Mikael Lebell nai v. 1747 Maria Eleonora von Gramanin tyttären ja tuli vihdoin I s o n k a r t a n o n i s ä n n ä k s i . Mikael L e b e l l (P u o l i s o : l : n e n M a r i a Monsen, 2:nen Maria, E l i s a b e t E n e s k i ö l d († l754), 3:s K r i s t i n a Böckelman († 1778) ja 4:s K r i s t i n a D a h l m a r k († 1819).) kuoli v. 1786. Isokartano j o u t u i tällöin hänen t o i s e s t a a v i o l i i t o s t a syntyneelle p o j a l l e e n , k a p teeni Aadolf Berndt L e b e l i l l e , (P u o l i s o : l : n e n Anna K r i s t i n a Beckman († 1790) ja 2:nen Hedvig" F r e d r i k a B r o m a n s k i ö l d .) j o k a osti k a r t a n o n perinnöksi. Kapteeni Lebell kuoli v. 1819 j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä kaksi tytärtä K r i s t i n a Adolfinan ja F r e d r i k a Marian. Näistä oli edellinen mennyt n a i m i s i in everstiluutnantti K u s t a a Enckellin ja j ä l k i m ä i n e n v a r a t u o m a r i K u s t a a Aadolf Blåfieldin k a n s s a , jotka siis yhteisesti saivat Isonk a r t a n o n h a l t u u n s a . Varatuomari B l å f i e l d myi, v. 1841, o s u u t e n s a k a r t a n o o n Suosmeren E s k o l a s t a kotoisin olevalle, l a u t a m i e s Mikko P a l i n i n p o j a l l e V i l h e lm P a l i n i l l e , (P u o l i s o : K r i s t i n a Grönfors.) j o k a s e u r a a v a n a vuonna, v. 1842, e v e r s t i l u u t n a n t t i E n c k e l i l t ä osti t ä m ä n osuuden. Keskinäisen sopim u k s e n p e r u s t e e l l a luovutti kuitenkin V i l h e lm P a l i n aluksi 2/3 k a r t a n o s t a veljelleen, Niilo F r e d r i k P a l i n i l l e , m u t t a jo v. 1851 jätti t ä m ä o s a n s a t a k a i s i n v e j e l l e en j a muutti K a a s m a r k u n H u h t a l a a n , j o s s a h ä n kuoli v. 1852. V i l h e lm P a l i n h a l l i t s i I s o a k a r t a n o a k u o l e m a a n s a asti vuoteen 1874, j o l l o in k a r t a n o siirtyi hänen p o j a l l e e n K a a r l o V i l h e lm P a l i n i l l e . (P u o l i s o : A l e k s a n d r a Vilhelmina Langen.) Kun t ä m ä t a m m i k u u n 5 p : n ä 1890 kuoli, tuli I s o k a r t a non i s ä n n ä k s i hänen p o i k a n s a P a a v o Palin. I I I . Vanhankylän m u i s t a t i l o i s t a on v a n h e m m i l t a a j o i l t a a i n o a s t a a n h a j a n a i s i a tietoja, jotenka ei niiden v a i h e i s t a voi m i t ä ä n yhten ä i s e m p ä ä kuvausta antaa. 1500-luvun loppupuolella m a i n i t a a n , e t t ä Ulvilan k i r k k o h e r r a l l a E e r i k L a u r i n p o j a l l a oli tila Ulvilan kirkon l ä h e i s y y d e s s ä . Tähän hän pyysi verovapautta, mutta J u h a n a I I I vastasi heinäkuun 19 p:nä 1592 a n t a m a s s a a n k i r j e e s s ä , että k o s k a L a u r i n p o j a l l a ei ollut vaikeasti hoidettavaa p a p p i l a a v i l j e l t ä v ä n ä , tuli hänen t i l a s t a a n m a k s a a verona 5 l e i v i s k ä ä voita. S a m a n l a i s e n p ä ä t ö k s e n a s i a s s a antoi v. 1594 kuningatar Gunilla Bjelke, j o n k a huomenlahja-alueeseen tila näkyy kuuluneen. Mutta kun E e r i k L a u r i n p o i k a sitten tuli sokeaksi, myönsi k u n i n g a s huhtikuun 14 p : n ä 1616 hänelle vihdoinkin elinkautisen verovapauden. L a u r i n p o i k a kuoli l u u l t a v a s t i v. 1617 ja hänen l e s k e n s ä B r i t a nautti v i e l ä v. 1618 veronvapautta. V. 1623 osti U l v i l a n k a p p a l a i n e n Matti Martinpoika e r ä ä l t ä t a l o n p o j a l t a t i l an V a n h a s s a k y l ä s s ä . Ehkä t ä m ä oli s a m a tila, j o n k a sittemmin v. 1614 Ulvilan k a p p a l a i n e n Perttuli Nikolainpoika otti aut i o s t a v i l j e l l ä k s e n s ä . M a r r a s k u u n 10 p : n ä 1652 osti r a t s u m e s t a r i J u h a n a Hieronymuksenpoika von Birckholtz (P u o l i s o : K a t a r i n a H a r e .) 600 k u p a r i t a a l a r i l l a t i l an V a n h a s s a k y l ä s s ä . T ä m ä oli l u u l t a v a s t i s a m a tila, joka vähän ennen m a i n i t a a n r a t s u m e s t a r i Niilo F i l i p i n p o j a n omana. J u h a n a von Birckholtz kuoli v. 1663. Kenelle t i l a t ä l l ö in joutui, ei selviä a s i a k i r j o i s t a . M a r r a s k u u n 14 p : n ä 1652 sai vänrikki Martti S i g f r i d i n p o i k a elink a u d e k s e e n erään tilan, jota myöskin hänen leskensä kuolemaansa a s t i h a l l i t s i . Tämä oli ehkä s a m a tila, j o k a m a r r a s k u u n 20 p : n ä 1674 annettiin Kustaa Eevertinpoika Hornin leskelle Maria S i l f v e r h j e l m i l l e korvaukseksi siitä, m i t ä häneltä n e l j ä n n e k s e n k o r j a u k s e s s a oli l i i k a a otettu. Reduktsionissa peruutettiin tila Maria S i l f v e r h j e l m in p o j a l t a K a a r l e Hornilta j a tehtiin Rehbinderin rykmentin sotamieh e n t i l a k s i . L o k a k u u n 2 p : n ä 1651 annettiin luutnantti Matti T u o m a a n p o j a l l e yksi t i l a Norrköpingin kokouksen ehdoilla. Tämä kuoli ennen vuotta 1656 j a t i l a a h a l l i t s i hänen l e s k e n s ä K a a r i n a Henrikintytär, j o l t a se r e d u k t s i o n i s s a peruutettiin. P a i t s i Gammelgårdia, Trumetaria ja Isoakartanoa, oli siis V a n h a s s a k y l ä s s ä reduktsionia t o i m e e n p a n t a e s s a viisi tilaa. Näistä t e h t i in k a k s i Rehbinderin rykmentin sotamiehentiloiksi, kaksi j ä i t o i s t a i s e k s i kruunun haltuun ja yksi, L u t i s k a niminen, annettiin m a r r a s k u u n 22 p : n ä 1683 Ulvilan K a p p a l a i s e n t i l a k s i ja on s e l l a i s e n a p y s y n y t meidän päiviimme. Sotamiehentiloista muodostettiin sittemmin k a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a n j a hevosenkengittäjän p u u s t e l l e j a j a j a k a m a t t o m i s t a kruununtiloista Ulvilan kirkkoherran p a l k k a t i l o j a . K a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a n (= munsterskrifvare) puustellin nimi on n y k y ä ä n Mynsteri. h e v o s e n k e n g i t t ä j ä n p u u s t e l l i n P u t i l a ja kirkkoh e r r a n t i l a a n liitettyjen p a l k k a t i l o j e n P r i n s s i j a Santeri. Mynsterissä a s u i ensin k a t s a s t u s k i r j o i t t a j a Mikko T o c k l i n (P u o l i s o : M a g d a l e n a Mumma.) ja sitten K u s t a a T o c k l i n (P u o l i s o : K a t a r i n a V e g e l i u s (s. 1730).) (s. 1729), P u t i l a s s a t a a s ensin k e n g i t t ä j ä Noak D u h a n 3) ( s . 1710, † 1764) j a sitten I s a k Klingendahl ( † 1 8 0 9 ) .

Lähteet

• Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [1]