WALDING, & (JONSSON),&(BENENIDICTI),&(LAURENTII),&BRUUN,&WAGNER
WALDING suku,(Saksa>) Nyen
WALDING 50,Nicolaus*1645-†1696†Nyen,tidigare gerichtsfogde,(d.v.s. ordförande i kämnersrätten),rådman i Nyen 1692-96,med i förteckningen över staden Nyens borgarskap,köpmän och handelsmän,på1680-1690 talen.(Kämnersrätten var en slags underdomstol som skötte personliga tvister, ordnings- och brottsmål.)(Rådman är beteckningen på en ordinarie domare i en underrätt(tingsrätt eller länsrätt).2&, syster=Anna eli 1698&>Narva. &e.25.4.1674 puoliso Zachariasdotter vaimo†1696†Nyen lapsia: Margareta Hedvig&.
WALDING 60,Zachris*1675-†h.4.4.1736†Brahestad,monsr.,handelsman i Kexholm>(Westerbotten)>Brahestad,hr rådman. Kexholm County, Kexholms län or Käkisalmen lääni, was a county of Sweden from 1634 to 1721 when most of it was ceded to Russia by the Treaty of Nystad.Kexholm 1710, då fästningen eröfrades af Ryssarne, och afträddes vid freden i Nystad.Viborg föll i juni samma år och Kexholm i september.Den sista delen som deltog i strid var det kompani som ingick i Kexholms garnison, och efter kapitulationen den 9 september 1710 fick avtåga fritt. Därmed var Koloniregementet förintat och de gränsområden som det var tänkt att bevaka befann sig i ryska händer. (1.)8.9.1710 venäläiset valtasivat Käkisalmen. "Varuskunta, papit ja porvarit saivat vapaan kulun Savonlinnaan. Perheen ja omaisuuden sai viedä mukanaan.".Venäläiset miehittivät myös Suomea 1714–1721 ja ajanjaksoa kutsutaan Suomen historiassa isoksi vihaksi.Paljon porvaristoa ja papistoa pakeni Ruotsiin. Talonpoikaisväestöä pakeni miehityksen alkuvaiheessa piilopirtteihin, joista he sitten palasivat asuinsijoilleen tilanteen rauhoituttua. &15.3.1700 puoliso GRÖÖN 72,Catharina Elisabet*1682-†7.5.1754 lapsia: Carl Johan+h.20.5.1702, Eva Christina, 79,Wendela Christina*16.9.1704-+19.11.1783*Kexholm+Brahestad&28.4.1730Brahestad, 1,Victor*6.4.1707-+h.1.11.1708*Kexholm, 56,Niclas*13.4.1709-+1.3.1766+sotdöd,+Pietarsaari,
titteli:H.M.,*Kexholm,(&),(Brahestad:borg:,tullskrifv.)>Kokkola>Pietarsaari,
(Helena'1714-+22.2.1767*Gamla Karleby>Stockholm+Hangvar&), X, Hedwig>Kokkola>Pietarsaari, Maria*25.8.1723*Brahestad.
WALDING 48,Zacharias*1716-†8.3.1765†bröstsiuka,(*Westerbotten,Ruotsi)(>Brahestad),kävi koulua Raahessa.>Kokkola,2qvarteret,dr.,hr.,handelsman,handl.Varakas kauppias.Kuollessaan vuonna 1765 Zacharias Walding jätti huomattavan omaisuuden, johon kuului kaupunki- ja maatalon lisäksi osuuksia laivoihin ja tehtaisiin. Omaisuuden arvo, velat siitä vähennettynä kohosi noin 25.000 kuparitaalariin. (ote Kähtävän suvun=ei sukua minulle! tiedoista:Nälkävuosien ja sotien aikana velat olivat lisääntyneet ja jälkipolvien oli vaikea selviytyä. Eniten karhusivat Kokkolan raatimiehet ja kauppiaat. Kähtävän talon velka raatimies Jakob Falanderille (27.2.1729) oli 138;17. Lokakuussa 1745 vaatimassa olivat lisäksi kauppiaat Cornelius Blom 91;28 ja Pet. Steenhagen 72;16 sekä Zachris Walding 18;00.). &4.8.1747 puoliso AHLA 43,Maria*10.5.1727-†5.10.1770 lapsia: 0,Margaretha Catharina*30.11.1747-+h.14.2.1748, Mårten*12.4.1750&28.12.1775 Kofferdiekapten,antautui merimiesuralle ja hänestä tuli eräs kaupungin ensimmäisiä syvänveden kapteeneja, 0,Zachris*23.9.1751-†21.10.1751†ok. barns., X.
WALDING 33,Daniel*20.1.1755-†(x.3.1788)(†Italien,Sardinien,Cagliari),*Kokkola,sjöman,Kauppaporvareiden ja laivanrakentajien pojat pestautuivat myös isiensä laivoihin merimiehiksi, kuten myös Daniel Walding.&14.3.1776 puoliso BACKLUND 50,Christina Elisabeth*31.12.1754-†31.3.1805 lapsia: X, 20,Zacharias*19.4.1778-+21.2.1819+lungsot+Kokkola,hattmakarmästare>25.8.1798,&8.2.1803Nykarleby, 77,Anna Brita*4.6.1780-+16.1.1858+Kokkola,qvinn.,ogift,>12.4.1799>6.4.1800, 42,Eric*9.5.1782-+23.6.1826+styng,+Haapavesi,titteli: skriv.,ungk.,>5.1.1804Oulais,Kukkala-(1817),hattmak:, 0,Daniel Gustaw*21.10.1784-†28.5.1785†hosta, Emanuel*2.5.1785>5.51805Oulais&28.7.1808,hattmak:,dreng,eli 1818-(1824).
WALDING 71,Maria Elisabeth*23.12.1776-†17.2.1848 puoliso FRIIS 69,Jonas*(29.12.1768)-†3.9.1838
WALDING
Oulu 8.3.2009
Tommy hei!
Talvi alkaa olla voiton puolella, ja kevät saapuu lisääntyvän valon sekä muuttolintujen kera. Vihdoinkin vastaan 22.12.2008 lähettämääsi sähköpostiin:
Zachris Walding nuorempi on ollut myös minulle pitkäaikainen haaste. Kesäkuussa 1982 tapasin Kaarlelan (Kokkolan) kirkkoherranvirastossa jo silloin iäkkään sukututkija Frans Lillsunden, joka lähetti minulle sukutauluja. Lainaus niistä"Zacharias Walding,s.1716 Ruotsissa, käyn.koul. Raahessa. Kuoli 9.3.1765 Kokkolassa, kauppias. Vihitty 4.8.1747 Kokkolassa." Historian kehyksessä, Isonvihan ja Suuren Pohjansodan myötä joutuivat Waldingit pakenemaan Käkisalmesta ensin Kokkolaan ja Isokyrön Napuen taistelun (1714) häviön jälkeen Ruotsiin, koska venäläiset ottivat haltuunsa Kokkolan asuintalot. Vanha Raahe poltettiin tyystin, mihin Waldingit muuttivat sodan päättymisen (1721) jälkeen. Kuningas antoi erityisiä veroetuja Raaheen muuttaville porvareille, Viittaus kirjaan: Samuli Paulaharju: Vanha Raahe. Koska Raahen rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1750, menin viime kesänä Oulun maakunta-arkistoon, josta löytyi em. kaupunkien 1700-luvun henkikirjat. Ne laadittiin aikoinaan talokohtaisesti kunkin vuoden ensimmäisen päivän asujaimiston mukaan. Tuohon aikaan se oli myös ns. "nokkaveron" määräytymispohja. Kunnat saattoivat päättää itse alaikärajan mitä nuorempia lapsia ei tarvinnut merkitä henkikirjaan, myös muita helpotuksia saatettiin myöntää, vrt. Paulaharju. Seuraavassa merkintöjä Waldingien osalta:
Henkikirja 1723 Raahe Rådman Zachris Walding och husfru och dotter 1728 " - " - Vendla och Nicklas (1.kerta) 1734 " - " - son Nils, dotter Hedwig 1735 " sama 1736 " husfru puuttuu, marginaalissa jotain? son Nils, dotter Hedwig och Helena 1737 " Rådman död son Nils, dotter Hedwig, Helena i Stockholm
Edellä oleviin seikkoihin viitaten, Raahessa saattoi olla 20 vuotta verotusikäraja, etenkin "maanpaossa" syntyneiden osalta. Zachris Walding nuorempi ilmaantuu isänsä kuoleman jälkeen 1736 Kokkolan rippikirjaan valtiopäivämies, laivanvarustaja, suurkauppias Lorens Steenin huusholliin. Steenin henkikirjaan Zachris ilmaantuu 1738 ja veli Nils naapurikauppiaalle Carlbohmille, molemmat talot sijaitsivat 2. korttelissa. Lähes samoin jatkuu seuraava vuosikymmen, kunnes Zachris avioituu ja esikoinen Margaretha Catharina (mol.isoäitien nimet) syntyy 30.11.1747. Seuraavan 1738 Kokkolan henkikirjaan on merkitty handelsman Z. Waldingin luona asuvaksi myös syster Hedwig!. Todennäköisesti hän avusti lastenhoidossa. Vuoden 1739 Pietarsaaren henkikirjassa Hedwig näkyy asuvaksi veljensä Nils Waldingin tykönä. Z.Waldingin huonekuntaan kuului 1750-luvulla parhaimmillaan noin kymmenen henkilöä, talo sijaitsi 2. korttelissa. Kova on ollut historiallisten tapahtumien aiheuttama pyöritys Waldingien osalta. Ehkä kohtalon aiheuttama sukuyhteys näkyy myös siinä, että Margareta Carlbohm ja Catharina Gröön kuolivat aivan peräkkäin keväällä 1754 Kokkolassa sekä Zachris Walding 1765 ja veljensä Nils 1766.
Entä Catharina Gröön (os. von Borgen vai Winter?). Hiski, Viipurin ruots. seurakunnan vihitty 27.9.1733 Cancellie Skrifvare Vichtor Grön Junf.)mans Jobst v.Borgen yn(margeta v.Borgen --- ei ole Herman v. Borgenin vaan lienee Jobsdotter sekä lisäksi pari sukupolvea nuorempi kuin esiäitimme. Pertti Ebelingin sivuilla oleva viittaus Kurt Sandqvistin 1990 tekemään tutkimukseen on mielestäni vakuuttavaa tietoa. Oulun maakunta-arkistossa oli Käkisalmen rippikirjat vuosilta 1690-1707, niistä ei löytynyt apua ongelmaan. Sen sijaan näkyi, että Zachris Joenssons dotter ja Zachris Walding ovat asuneet samassa taloudessa, mikäli tulkitsen hieroflygit oikein!
Margareta Carlbohmin ja Daniel Ahlan esisukujen osalta tutkimukseni ovat kanssasi aivan yhteneväiset. Tietänet, että Daniel Ahla oli suurkauppias, raatimies ja laivanvarustaja sekä asui perheineen viha-ajan 1714-1721 Tukholmassa. Kokkolassa perhe asui korttelissa 1. tontilla 1. olevassa Sundgårdenissa.
Katarina Wagner s.1610, k. 26.3.1670 Käkisalmessa < todistanee, ettei ollut Ruotsissa 1616 syntyneen Casper von Gröningin puoliso, vaan Käkisalmessa 1600 syntyneen esi-isämme Casper Gröönin vaimo.
Kerstin Stoltefoth s.1393 Taivassalo, Heivik s.1367 (Vilppula.com) sopii kyllä mielestäni ikäerosta johtuen paremmin isäksi kuin veljeksi. Olen kyllä lukenut Tapio Vähäkankaan toisenlaiset arviot. Kts. Juhani Sinivaaran Rälssisivut kohta Olof Dufva. Luulen, että Heivik antoi Perniössä olevan perintönsä nimenomaan isänä eikä veljenä.
Catarina Danske s.1425 Munkebyssä siis luultavasti tulevan aviomiehensä kotona, kts. Vilppula.com. Myös hänen isänsä Henrik Danske till Dönsby syntynyt 1398 samassa paikassa, vuosiluvut täsmällisiä. Peder s. noin 1380 Naantali-Raisio. Edellä olevaan liittyy jotain muuta kuin mitä netistä lukemistamme teoretisoinneista käy ilmi. Pederin poika Henrik on asunut jostain syystä Dufvien Munkebyssä?
Vilppula.comin myötä päästään Anders Boijesta vielä useita sukupolvia taaksepäin sekä sukuihin Galle, Jägerhorn af Spurila jne.
Yleistoteamuksena noista keskiaikaisisten aatelis- ja rälssisukujen naimakaupoista voitaneen sanoa, että jos ei tähän sukuun niin sitten johonkin toiseen vastaavaan. Suuria luokkaeroja ei esiinny.
Vielä lopuksi voisiko sivuillasi oleva Björn Stjärnkors olla nettikeskusteluissa esiintullut Björn Ragvaldsson (Stjärnkors)? Hän oli Raaseporin ja Hämeenlinnan vouti sekä Suitian kartanon ensimmäinen omistaja 1400-luvulla. Yksi hänen tyttäristään avioitui Flemingin sukuun. Toivon, että jatkamme antoisaa mielipiteenvaihtoa edelleen.
Kevätterveisin!
Mikael Puusaari
_______
Lisätietoja: I. Nicolaus Walding, kauppias, s. 1645 , k. 1696 pso: Zachariasdotter, s. ?, k.1696 Käkisalmi? (vanhemat: Zacharias Joensson, provincemästare, k.1692 ja Anna Bruun, k. 1698) (Annan vanhemmat: Nils Bruun ja vaimo Kristina)
Lapset: Zachris Walding, s. 1675 Käkisalmi, lähteet: Lauri Kiviniemi, surname list, koottu mm. Hällström ym. sukukirjoista.
II. Zachris Walding, handelsman,rådman, s.1675 Käkisalmi, k. 4.4.1736 Raahe
(vanhemmat: Nicolaus Walding, rådman, s.1645 Nyen, k.1696 ja Zachariasdotter, k. 1696
pso: vih. 15.3.1700 Käkisalmi Catharina Elisabeth Gröön, s. 1682, k. 7.5.1754 Kokkola
(Catharinan vanhemmet: Viktor Gröön, s. 1645 ja vaimo Winter 1697??)
(Viktor Grönin vanhemmat:Kasper Görning, s. 1600 ja Catharina Wagner, s. 1610 Saksa, k. 26.3.1670 Käkisalmi)
(Kasperin vanhemmat: Gröninger Fredrik Kasper Gröning ja Landsbergen Dorothea)
Lapset:
Carl Johan, k. 20.5.1702
Eva Crhistina
Vendela Kristina, s. 16.9.1704 Käkisalmi, puoliso, vih. 28.4.1730 borgare Matts Mattsson Lacke, s. 15.1.1689, k. 8.3.1767 Raahe. Heillä lapsi Anna Lacke, s. 24.5.1737 Raahe, k. 19,2,1809 Raahe ja Annan puoliso porvari ja luotsi Anders Heikkine, s. 25.1.1739 Karlö, k. 31.1.1809 Raahe. Andersin ja Annan lapsi Jacop Heikkine, s. 16.5.1779 Raahe, k. 7.7.1840 Alatornio, Jacopin vaimo Carolina, s. 24.9.1801 Tornio..
Viktor, k. 1.11.1708
Niklas
Nils
Zacharias Walding, s. 1716 Westerbotten
Maria Walding, s. 24.8.1723 Raahe, k. 24.5.1756 Raahe, lähteet: Lauri Kiviniemi, surname list, koottu pääasiassa Hällström ym sukukirjoista
III. Zacharias Walding, s. 1716 Westerbotten, k. 1765 Kokkola (vanhemmat: Zachris Walding, s. 1675, k. 1736 Raahe ja Catharina Elisabeth Gröön, s. 1682, k. 1754 Kokkola ) pso: vih. 4.8.1747 Kokkola Maria Danielintytär Ahla, s. 1727 Kokkola, k.5.10.1770 Kokkola (vanhemmat: Daniel Jacopsson Ahla ja Margaretha Jacopsdotter Carlbohm, Kokkola) Lapset: Margareta Catharina, s. 30.11.1747, k. 14.2.1748 Kokkola Mårten. s. 20.4.1750 Kokkola, Tauluun Zacharias, s. 23.9.1751, k. 21.10.1751Kokkola
WALDING Raahe - Brahestad - kastetut • Isän sukunimi: WALDING => Walding Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
24.8.1723
25.8.1723 Hr. rådm. Zachris Walding Elisabeta Gröön Maria
12.10.1742
14.10.1742 Borg: Nils Valding Margaretha Margaretha
26.11.1746
26.11.1746 Tullskrif. Niels Valding Eva
23.3.1748
24.3.1748 Tullskrifv. Nils Valding Margaretha Maria
25.2.1749
25.2.1749 Tullskrif. Nils Valding Margareta Christ. Cath. 5 tapahtumaa löytyi.
(JONSSON) suku,Kalmar>>Käkisalmi
JONSSON Måns,höfvidsman,knektehövitsman,och commendant i Calmar.12.12.1603 beordrades till slottsloven på Kalmar. Höfvidsman och commendant i Calmar.knektehövitsman,nämns som en av sju personer,vilka 12.12.1603 förordnades att gemensamt sköta ståthållarskapet på Kalmar.12.12.1603 beordrades till slottsloven på Kalmar.Omkr.1603 blev han hövitsman för en fänika smålandsknektar(från Allbo,Konga och Kinnevalds härader),detta (yrke) ännu 1606,men ej 1611 mera. lapsia: MÅNSSON Jonas, hvilken tjent i begynnelsen under militien(alltså var han först i militärtjänst) och blifvit sedermera inspector öfver åtskillige greflige gods i Södermanland puoliso Petersdotter Anna lapsia: 3 lasta (söner).
JOENSSON Zacharias†h.19.6.1692†Kexholm, Blev proviantmästare i Kexholm 1.7.1657,och sedermera räntmästare där,skötte räntmästartjästen i över trettio år, men i rådstugurätten nämnes 11.5.1691 "hans siucklige tillstånd och opassligheet wedh desse tijder". (Proviantmästare:förrådschef skulle man väl säga idag. (Räntmästare är en äldre benämning på en tjänsteman som hade hand om en förvaltningsenhets ekonomi och förestod dess kontor, som brukade kallas räntekammare.Räntmästare betyder förvaltare av den offentliga kassan. En storts statskassör m.a.o.En räntmästare var en statlig tjänsteman med ansvar för ekonomisk förvaltning för statens räkning. ) puoliso BRUUN Anna†x.5.1698 h.19.5. lapsia: 4 lasta (4döttrar).
Zachariasdotter NN †1696†Nyen, &e.25.4.1674 puoliso WALDING 50,Nicolaus*1645-†1696
(1520-23):Sveriges rikes starkaste fästningar:Stockholm och Kalmar.). Under Kalmarkriget 1611-13 förstördes en stor del av dåvarande Kalmar.1611 har ansetts vara stadens genom tidernas olyckligaste år. Slottet och den brända och förstörda staden var under två år i danskarnas händer. Ingenstans i Sverige har så mycket blod flutit som runt Kalmar slott.Riksgränsen flyttades senare söderut. ("Hövitsman", dvs överbefälhavare.Knekthövitsman=fram till början av 1600-talet befälhavare över ett landskaps eller större avdelnings knektar. Under medeltiden fanns en statsrättslig term,slottsloven, vilken innebar kungens tillgång till - och rätt att förfoga över - rikets slott, vilket användes flitigt av Gustav Vasa och hans ättlingar. I praktiken användes slottsloven inom Vasaätten som ett medel att hävda sig i konkurrensen med landets adel. Kända kungliga slott som uppfördes i renässansstil är Vadstena slott, Kalmar slott och Gripsholms slott.) (I Sverige har ståthållare funnits sedan senmedeltid som titel för befälhavaren på de kungliga fästningarna, såsom Kalmar slott och Åbo slott.)
lisätietoja: http://www.genealogia.fi/genos/40/40_85.htm http://genealogia.fi/linktoold/linktoold/genos/43/43_114c.htm
(BENEDICTI) suku,Frustuna
BENEDICTI Petrus,pastor,kapellan i Frustuna 1587-93 åtminstone,syssloman vid hospitalet i Nyköping,1594-97,1593 uti det stora Upsala mötet underskrifvit den christliga trosbekännelsen vår evangeliska lära.Pastor i Frustuna i Södermanland,1593 varit kapellan i Frustuna åtminstone 1587-93.Han blev emellertid inte kyrkoherde där utan syssloman vid hospitalet i Nyköping,där han nämnes 1594-97.Hvilken underskrifvit vår evangeliska lära.Thomas Laurentii och dess svärson Petrus Benedicti hafva uti det stora Upsala mötet år 1593 skrifvit under den christliga trosbekännelsen uti (carl Ix s) tid. (På hospitalet:Allting styrdes av sysslomannen, som idag kan sägas motsvaras våra tiders VD eller direktör. Sysslomannen var ansvarig för både ekonomin och den dagliga driften.) puoliso Thomasdotter Malin lapsia:
Petersdotter Anna puoliso MÅNSSON Jonas, hvilken tjent i begynnelsen under militien(alltså var han först i militärtjänst) och blifvit sedermera inspector öfver åtskillige greflige gods i Södermanland
(LAURENTII) suku,Frustuna
LAURENTII Thomas†n.1610 pastor i Frustuna1568-1610 åtminstone, kyrkoherde i Frustuna och jämväl underskrifvit confess.fidei puoliso 120,Magdalena†j.1615 lapsia: Thomasdotter Malin puoliso BENEDICTI Petrus,pastor,kapellan i Frustuna 1587-93
http://sv.wikipedia.org/wiki/Frustuna Kyrkoherdar i Frustuna församling • Jöns Ragvaldsson 1404 • Johan 1456 • Tomas Laurentii 1587-1593 • Nicolaus Erici Smolandus 1617-1628 • Johannes Mathiae 1630-1649 • Johannes Brigeri 1650-1667 • Johannes Jerling 1669-1689 • Johannes Tavänius 1690-1693 • Tomas Benedicti Carelius 1695-1730 • Johan Adolf Luuth 1730-1748 • Abraham Graffman 1748-1760 • Wiberg (avled före tillträde) 1762 • Lars Barvander 1763-1771 • Johannes Svenonis Flodman 1772-1777 • Hans Graffman 1778-1795 • Carl Gustaf Ljungqvist 1795-1817 • Erik Adolf Enhörning 1818-1830 • Daniel Erenfrid 1832-1849 • Carl Sandstedt 1852-1878 • Petrus Agrell 1875-1911 • Carl Persson 1913-1947 • Sigurd Håkansson 1948-1956 • Folke Tyrbjörn 1957-1973 • Eric Åkerberg 1973-1980 • Leif Tiström 1980-1986 • Sigrid Evstedt 1986-1990 • Lennart Ankartun 1990-2002 • Katariina Sjöblom
BRUUN suku,Käkisalmi
BRUUN Nils puoliso Kristina Olofsdotter†j.1663,1&,3&, lapsia: BRUUN Anna†x.5.1698 h.19.5.†Kexholm,testamente av 24.10.1697,som hon bekräftat på sitt yttersta 26.11.1698. puoliso JOENSSON Zacharias†h.19.6.1692†Kexholm
(Bruun on alkuaan Viipurin saksalainen kauppiaissuku/porvarisuku)
WAGNER suku,Saksa>Käkisalmi
Katarina Wagner k. 26.3.1670 Käkisalmi, saksalaissyntyinen ( Kaarlo Wirilander: Wagnerit saks. sotilassuku) puoliso Casper Gröön, s.n.1600 k. 1661 Käkisalmi, Käkisalmen ensimmäinen pormestari, siirtynyt Viipurista kaupunkiin, kauppias, laivanomistaja, saksalaissyntyinen
Tommy Pohjanen sukujuuret:
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com
