Friitala

Friitala on kylä Ulvilassa

Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )

F r i i t a l a (A s i a k i r j o i s s a myöskin: F r i i d a l a , F r i b y , F r i d b y , F r i d a b y .) m a i n i t a a n a s i a k i r j o i s s a j o sangen v a r h a i n . V. 1446 antoi eräs Olavi Broderinpoika (Skytte?) Hauhon p i t ä j ä n B r u n n a n ä s i n ( B r å d d n ä s i n ) herra sekä hänen p u o l i s o n s a M a r g a r e t a Martint y t ä r N a a n t a l i n l u o s t a r i l l e erään F r i i t a l a s s a s i j a i t s e v a n t i l a n . (K s . Arv. Handl. I I I .) T i l a ei kuitenkaan kauan ollut luostarin omana, vaan joutui jo s y y s kuun 8 p : n ä 1449 a s e m i e s Antti J a a k o p i n p o j a n (T ä m ä on ehkä sama Antti J a a k o n p o i k a , joka v. 1456 antoi N a a n t a l i n luostarille K u o r i l a n ja joka s a m a n a vuonna myöskin v a h v i s t i S u o l i s t e n Mikolan l u o s t a r i l l e l a h j o i t t a m i s e n .) haltuun, j o k a sen s i j a a n l u o s t a r i l l e luovutti K e s o i s t e n t i l an V e h m a a n p i t ä j ä s s ä . — M a a l i s kuun 24 p:nä 1538 vaihtoi Margareta K u s t a a n t y t ä r Slatte, Götrik F i n c k e n leski kaikki P a r a i s t e n M u d d a i s i s s a olevat t i l a n s a F r i i t a l a a n , j o n k a E t e l ä - S u o m e n l a a m a n n i , K u s t a a V a a s a n suosikki E e r i k F l e m i n g (P u o l i s o : Hebla S p a r r e .) hänelle l u o v u t t i . (R. Hausen, B i d r a g tili F i n l a n d s h i s t o r i a I I I .) F r i i t a l a a n kuuluvat tilat esiintyivät vähitellen nimillä Mattila, Uotila, S u u r p ä ä , S p i n k k i l ä j a Hannula. I M a t t i l a n v e r o t i l a . Noin v. 1550 omisti A h v e n a n m a a n vouti K l a u s Holst tilan F r i i t a l a s s a . Tämä meni sitten perinnöksi K a s t e l h o l m a n voudille Matti H o l s t i l l e (P u o l i s o : K a a r i n a H e n r i k i n t y t ä r L a p p .) († ennen v. 1584), j o k a oli e d e l l ä m a i n i t u n poika. Matti Holst oli a i n a k i n vielä v. 1574 p u h e e n a - olevan t i l an o m i s t a j a n a . Se joutui kuitenkin sittemmin ennen vuotta 1590 Götrik Fincken h a l t u u n . (K s . Valt. Ark. Nid. N : o 243. L a g u s F. A. G. o. Ä. kertoo, että Matti H o l s t i n t y t ä r , Martin, Djekneböölen emäntä, v. 1599, vaihetti F r i i t a l a s s a olevan t i l a n s a V i i p u r i n p i t ä j ä s s ä s i j a i t s e v a a n Pelkolaan, j o n k a Götrik Fineke, P o r k k a l a n herra, t y t t ä r e n s ä M a r g a r e t a n puol e s t a hänelle luovutti. Kertomus tilusten v a i h d o s t a s a a t t a a kyllä o l l a oikea, mutta a i n a k i n se t a p a h t u i , kuten y l l ä osoitettiin, j o ennen v u o t t a 1590.) Tila, jota ruvettiin k u t s u m a an M a t t i l a k s i , seurasi senjälkeen reduktsioniin asti Sunniemen omist a j i a . Reduktsionin j ä l k e e n oli tila pitemmän a i k a a autiona. Siitä t e h t i in h e n k i r a k u u n a r y k m e n t i n a l i m a j u r i n komppanien hevosenkeng i t t ä j ä n etuisuustila. Tätä nykyä on se u s e a m p a a n osaan j a e t tuna. a . K y 1 ä - M a t t i 1 a n , 1 / 8 manttalia, jonka rakennukset s i j a i t sevat emätalon v a n h a l l a tontilla, omisti 1700-luvun loppupuolella j a 1800-luvun a l k u p u o l e l l a J u h o Mikonpoika (P u o l i s o : M a r i a M a t i n t y t ä r (s. 1761).) (s. 1751), j o k a k e s ä kuun 2 p:nä 1790 osti sen perinnöksi. Tämän kuoltua omistivat t i l an Matti Juhonpoika, joka todennäköisesti oli e d e l l ä m a i n i t un poika, sekä muut perilliset. Vihdoin yksi näistä, talon vävy, Ruosniemen talollinen Mikko T o r m i l a i n e n lunasti v. 1842 m u i l t a p e r i l l i s i l t ä t i l an j a antoi sen vuokralle. Hänen p e r i l l i s e n s ä myivät taas v u o r o s t a a n s y y s k u u n 27 p : n ä 1881 K y l ä - M a t t i l a n h u u t o k a u p a l l a . Se j o u t u i täten silloisen v u o k r a a j a n J u h o Sakari J u h o n p o i k a J a a k o l a n (P u o l i s o : l : n e n Marie Elisabet J u h o n t y t ä r Rintala (f 1875), R a v a n i n k y l ä s t ä j a 2:nen Vilhelmina H ä g g n ä s (s. 1838), A h l a i s i s t a .) (s. 1823) omaksi. Sekä J u h o Sakari J a a k o l a että hänen j ä l k i m ä i n e n v a i m o n s a kuolivat v. 1895. Tila j a e t t i in nyt kahtia. Toinen osa n. s. Uusi-Mattila eli 1/ 3 talosta joutui J u h o Sakari J a a k o l a n e d e l l i s e s t ä aviosta syntyneelle p o j a l l e Eevert S a k a r i Mattil a l l e ja toinen osa, v a r s i n a i n e n K y l ä - M a t t i l a eli 2/ 3 tilasta, j ä l k i m ä i s e s t ä aviosta syntyneelle p o j a l l e K u s t a a Aadolf K y l ä - M a t t i l a l l e . (P u o l i s o : Vilhelmina Mannila (s. 1862).) Tämä kuoli v. 1908 j a n y k y ä ä n o m i s t a a t i l an hänen ainoa l a p s e n s a 19-vuotias Aina K y l ä - M a t t i l a . b . U u s i - M a t t i l a on n y k y ä ä n 1 / 1 2 m a n t t a a l i a . Kylä-Mattil a n o m i s t a j a n J u h o S a k a r i J a a k o l a n kuoltua v. 1895, joutui 1 / 3 t i l a a , 1 / 2 4 m a n t t a a l i a , hänen pojalleen Evert Sakari M a t t i l a l l e (P u o l i s o : J o s e f i n a H e n r i k i n t y t ä r .) , mutta kun t ä m ä kuoli l a p s e t t o m a n a , peri sen hänen v e l j e n s ä K u s t a a Aadolf K y l ä - M a t t i l a . Tämä myi v u o r o s t a a n v. 1905 tilan F r a n s J o o s e p p i U u s i - M a t t i l a l l e (P u o l i s o : J o s e f i n a (s. 1853).) (s. 1861), j o k a sen n y k y ä ä n omistaa. Sitä p a i t s i on tämä v. 1912 ostanut „ F r e d r i k M a t t i l a n " talosta kolmanneksen, 1 / 2 4 m a n t t a a l i a , jotenka Uuden-Mattilan m a n t t a a l i l u k u , kuten ylläsanottu, n y k y ä ä n on 1 / 1 2 . c . F r e d r i k - M a t t i 1 a , jonka rakennukset vuosina 1833 ja 1834 siirrettiin a l k u p e r ä i s e l t ä tontiltaan emätalonsa K y l ä - M a t t i l an t a k a a nykyiselle p a i k a l l e lähelle rautatienpysäkkiä, on s u u r u u d e l t a a n 1 / 8 m a n t t a a l i a . Sen osti elokuun 1 p:nä 1771 perinnöksi F r e d r i k P i e t a r i n p o i k a . Hänen j ä l k e e n s ä tuli tilan o m i s t a j a k s i hänen poik a n s a F r e d r i k F r e d r i k i n p o i k a (P u o l i s o : Helena J u h o n t y t ä r (s. 1769).) (s. 1763) sekä hänen j ä l k e e n s ä v. 1820 hänen vanhin p o i k a n s a F r e d r i k F r e d r i k i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a M a t i n t y t ä r (s. 1797).) (s. 1794). V i i m e k s i m a i n i t t u kuoli v. 1860 ja tila joutui nyt hänen p o j a l l e en Aleksanteri F r e d r i k i n p o j a l l e (s. 1822). Kun t ä m ä v u o r o s t a a n v. 1867 oli kuollut, meni hänen leskensä A m a n d a F r e d r i k a (s. 1834) u u s i in n a i m i s i i n F r e d r i k K a a r l e n p o i k a P e l t o m a a n k a n s s a (s. 1843). Tämä p i t i t a l o a v u o k r a l l a siihen asti, kunnes A m a n d a F r e d r i k a n e d e l l i s e s t ä a v i o s t a syntynyt poika F r e d r i k Aleksanteri Aleksanterinpoika (s. 1855) tuli t ä y s i - i k ä i s e k s i ja otti v. 1877 talon h a l t u u n s a . Hän kuoli kuitenkin jo v. 1882 n a i m a t t o m a n a . Tila joutui tällöin hänen s i s a relleen A m a n d a A l e k s a n t e r i n t y t t ä r e l l e (s. 1860) sekä hänen miehelleen Heribert T a n e l i n p o i k a L a n g é n i l l e (s. 1860). Nämä luovuttivat v. 1909 talon v a n h i m m a l l e p o j a l l e e n Väinö Langénille. Tämä myi v. 1911 2/ 3 siitä talollinen F r a n s S a k a r i S p i n k k i l ä l l e sekä v. 1912 1 / 3 s i i t ä t a l o l l i n en F r a n s J o s e p p i U u s i - M a t t i l a l l e . Itse h ä n j ä t t i itselleen talon huoneet ja tonttimaan. Omistajansa Heribert L a n g é n i n m u k a a n on t i l a a viime v u o s i k y m m e n i n ä myöskin kutsuttu nimellä „ R i i p e r t t i - M a t t i l a " . d . V a i n i o - M a t t i 1 a , 1 / 4 m a n t t a a l i a . Talon rakennukset s i j a i t s e v a t noin kilometrin p ä ä s s ä v a r s i n a i s e s t a k y l ä r y h m ä s t ä Poriin p ä i n . Nykyiselle p a i k a l l e e n ne todennäköisesti siirrettiin jo silloin k u i n Mattilan tila k a h t i a j a e t t i i n . Noin 25 vuotta sitten sai talon v a n h a , e n t i s a j a n m a l l i i n rakennettu a s u i n r a k e n n u s v ä i s t y ä nykya i k a i s e n rakennuksen tieltä. Tilan omisti eräs Mikko Henrikinp o i k a (P u o l i s o : M a r i a J u h o n t y t ä r (s. 1715).) (s. 1712), sitten J u h o M i k o n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a J u h o n t y t ä r (s. 1761).) (s. 1751) ja sitten Matti J u h o n p o i k a (P u o l i s o : Anna J u h o n t y t ä r (s. 1783 † 1856).) (s. 1780). Tämä kuoli v. 1841 ja t i l an o m i s t a j a k s i tuli K o k e m ä e n s a a r e s t a kotoisin oleva T a n e l i K u s t a a n p o i k a L a n g é n (s. 1811), j o k a v. 1840 oli nainut Matti J u h o n p o j a n tyttären Anna L o v i s a n (s. 1823). Taneli K u s t a a n p o i k a L a n g é n i n jälkeen h a l l i t s i t i l a a k u o l e m a a n s a asti v. 1884 hänen leskensä. Perintäsopimuksen muk a a n joutui tila nyt A l i - R a n t a l a s t a kotoisin oleville v e l j e k s i l l e herr a s t u o m a r i Mikko E r l a n d R a n d e l l i n e (P u o l i s o : Anna S o f i a L a n g é n (s. 1853).) (s. 1874) ja F r a n s T a p a n i A l i - R a n t a l a l l e (P u o l i s o : M a r i a M a t i l d a L a n g é n (s. Ì857).) (s. 1855), jotka olivat talon v ä v y j ä . He aikoivat j a k a a t i l an k e s k e n ä n s ä , m u t t a j o p a r i n vuoden k u l u t t u a osti viimeks i m a i n i t t u veljensä puoliskon ja tuli näin yksin Vainio-Mattilan o m i s t a j a k s i . Hän myi sen kuitenkin v. 1899 v ä h ä - r a u m a l a i s e l l e p u u s t e l l i n v u o k r a a j a l l e J u h o K u s t a a L a n g i l l e (s. 1850). Tämän kuolt u a hallitsi erityisen sopimuksen n o j a l l a hänen leskensä Amanda F r i i s i (s. 1850) tilaa, kunnes hän sen v. 1907 luovutti nuorimmalle p o j a l l e e n , tilan nykyiselle o m i s t a j a l l e Nestor L a n g i l l e (P u o l i s o : H i l j a V i i k a r i (s. 1891).) (s. 1889), j o k a Antti Uotilalta on ostanut l i s ä k s i H a n n u l a n p e l t o j a k i n . I I U o t i l a n r ä l s s i t i l a . V. 1557 omisti J u h o Knuutinp o i k a Kurki tilan F r i i t a l a s s a . Tämän hän oli saanut korvaukseksi K o i v i s t o n k y l ä s s ä o m i s t a m a s t a a n tilasta, joka Koiviston l a t o k a r t a noa m u o d o s t e t t a e s s a oli liitetty, tähän. Tila seurasi Kurki-suvun omana Anolaa vuoteen 1706, jolloin se, kuten Anolakin, k a n s l i a h u u t o k a u p a s s a joutui p o r m e s t a r i Olavi T ö r n f l y c h t i n haltuun. Sitä alett i in näihin aikoihin, kenties pormestari Törnflychtin r i s t i m ä n i m en m u k a a n , k u t s u a Uotilaksi. Hänen k u o l e m a n s a j ä l k e e n , v. 1713, seur a s i Uotila, jota vuoden 1725 v a i h e i l la alettiin v i l j e l l ä k a h d e s s a o s a s s a , edelleenkin Anolaa, m u t t a sittemmin myivät Anolan omistaj a t sen. Se j a e t t i in kolmeen yhtä suureen o s a a n ; Uotila, Ketola ja T o m m i l a . Viimeksimainitusta taas erotettiin hiukan myöhemmin n. s. Renfors eri tilaksi. Tilan alkuperäinen p ä ä r a k e n n u s lienee s i j a i n n u t Kokemäenjoen reunalla, nykyisen T o m m i l a n talon tonttim a a l l a . a . U o t i l a , 1 / 3 m a n t t a a l i a , joutui noin v. 1796 kapteeni Robert V i l h e lm S t a r c k i n (P u o l i s o : Henriette Agander.) haltuun, m u t t a t ä m ä luovutti sen v. 1805 m a j u r i N i i l o L e o n a r d Gripenbergille (P u o l i s o : K r i s t i n a K u s t a a v a Rosbäek († 1839).) ( † 1841). T ä m ä oli P o r r a s s a l m en t a i s t e l u s s a v. 1789 menettänyt oikean s i l m ä n s ä ja puolen n e n ä ä n s ä , t a r i n a n mukaan siten, että venäläinen tykinkuula oli heittänyt k a l l i o s t a s i r u j a hänen k a s v o i h i n s a . M a a n v i l j e l i j ä n ä n ä y t t ä ä m a j u r i Gripenberg olleen t a r m o k a s mies. Hän pani uudelleen alkuun L a t tomeren H u m a l a m a a n j a L u i k i n isojen k u i v a u s - j a l a s k u o j i e n luomisen. V. 1840 myi m a j u r i Gripenberg Uotilan K o k e m ä e n s a a r e s t a kotoisin olevalle t a l o l l i s en p o j a l l e F r a n s Henrik L a n g é n i l l e (s. 1816). Kun t ä m ä v. 1856, oli kuollut, v i l j e l i t i l a a 21 vuotta h ä n e n l e s k e n s ä U l r i k a Vilhelmina J a a k o l a (s. 1822) l a s t e n s a avulla, mutta myi sen v. 1877 H a r j u n p ä ä n t a l o l l i s e l l e Matti K a r s t e n - T u o m o l a l l e , j o k a siirsi sen tyttärelleen Maria Vilhelmina K a r s t e n i l l e ja vävylleen, P a l u k s e l t a kotoisin olevalle F r a n s Vallille. Miehensä kuoltua v i l j e l i Maria K a r s t e n vielä toisenkin miehensä Otto Magnus Koskellin k a n s s a Uotilaa, mutta kun hän toisen kerran oli j ä ä n y t leskeksi, myi hän sen v. 1908 talollinen K u s t a a L a n g i - V a i n i o - M a t t i l a l l e (P u o l i s o : Amanda F r i i s i .) . Kun t ä m ä p i a n sen j ä l k e e n kuoli, ostivat v. 1907 t i l an yhteisesti hänen poik a n s a K u s t a a ja Antti V a i n i o - M a t t i l a . (P u o l i s o : Vilhelmina Lönngren.) Viimeksimainittu lunasti kuitenkin j o s e u r a a v a n a vuonna v e l j e l t ä ä n t ä m ä n osuuden j a omist a a n y k y ä ä n y k s i n koko lilan. b. K e t o l a , 1 / 6 m a n t t a a l i a , oli Anolan yhteydestä erottuaan a l u k s i j a e t t u n a kahteen puoliskoon, j o i s t a toista v. 1781 asui J u h o S i m o n p o i k a j a t o i s t a Antti P i e t a r i n p o i k a . Eri osat liitti t a a s yhdeksi t i l a k s i noin v. 1817 Ulvilan nimismies K u s t a a L ö v e n m a r k , (P u o l i s o : l : n e n Aadolf E r l a n d J o r d a n i n leski Anna K r i s t i n a V e r n s t r öm ( † 1826) j a 2:nen Anna K r i s t i n a Nordström.) joka t i l a l l e n s a rakennutti uhkean p ä ä r a k e n n u k s e n ja laitatti t ä m ä n ymp ä r i l l e p u u t a r h a n . Kun n i m i s m i e s L ö v e n m a r k oli kuollut v. 1831, muutti hänen l e s k e n s ä Noormarkkuun m y y t y ä ä n sitä ennen t i l a n s a U l v i l a n r o v a s t i n Pentti J a a k k o I g n a t i u k s e n ( † 1827) leskelle L o v i s a Charlotta Laurénille. T ä m ä j a hänen p e r i l l i s e n s ä omistivat Ketolan vuoteen 1845. Silloin sen osti eräs J u h o Forsvik, j o k a j ä ä d e n itse l a m p u o d i k s i myi s e u r a a v a n a vuonna tilan y l i o p p i l a s K u s t a a F e r d i nand Bergrothille (P u o l i s o : E v a Amanda Pontelius ( † 1851).) ( † 1856). T ä m ä v u o r o s t a a n j o v. 1848 myi t i l an J u h o T r u m e t a r i l l e , j o k a kuitenkin p i a n kuoli. Hänen l e s k e n s ä E v a P i h l m a n meni u u s i i n n a i m i s i i n J u h o E e r i k S t o s k h a n s i n k a n s s a j a myi v. 1850 tilan Kokemäen K u u r o l a s t a kotoisin olevalle F r e d r ik P e t t e r i n p o i k a Bäckille. Kun t ä m ä oli kuollut, meni hänen l e s k e n s ä V i l h e l m i n a F ä r g n a i m i s i i n ensin erään r a v a n i n k y l ä l ä i s e n Simon S i g f r i d i n j a sitten a h l a i s l a i s e n Aron Ollgrénin k a n s s a . Tähän a i k a a n m y y t i i n Poriin k a u p p i a s Blomin tiilitehtaan l ä m m i t y s p u i k s i y l l ä m a i n i t t u , j o a i k a i s e m m i n K e t o l a s t a erotettu, n i m i s m i e s L ö v e n m a r k i n komea asuinrakennus Porin entisen porvarin Mikko Roslanderin velkojen s u o r i t t a m i s e k s i . Aron Ollgren myi Ketolan v. 1874 vuokr a a j a K u s t a a S j ö r o o s - K u u s i s t o l l e . Tämä v u o r o s t a a n myi sen v. 1882 R a v a n i n k y l ä s t ä kotoisin olevalle v u o k r a a j a K u s t a a Aleksanteri Rin- t a i a l l e . Naimattomana v i l j e l i t ä m ä t i l a a 19 vuotta, rakensi nykyisen p ä ä r a k e n n u k s e n , pani p u u t a r h a n a j a n m u k a i s e e n kuntoon j a p a r a n s i m a a n v i l j e l y k s e n . V. 1901 m y y t i i n t i l a vihdoin h u u t o k a u p a l l a H a i s t i l an V a n h a n t a l o n o m i s t a j a l l e Vihtori Viinikalle. c . T o m m i l a eli K u i t t i , 1 / 1 2 m a n t t a a l i a , oli vuoden 1800 v a i h e i l l a J u h o J a a k o n p o j a n (P u o l i s o : V a l b o r g J u h o n t y t ä r (s. 1760).) (s. 1761) h a l l u s s a . Häneltä se siirtyi J a a k k o M i k o n p o j a l l e (P u o l i s o : E l i s a b e t (s. 1770).) (s. 1758). Tällä oli poika K r i s t i a n J a a k o n - p o i k a (s. 1800), j o k a oli käynyt k o u l u a P o r i s s a j a j o t a yleisesti kuts u t t i in nimellä „ T o m m i l a n herra". Isänsä j ä l k e e n hän vuodesta 1822 omisti T o m m i l a n ja kuoli n a i m a t t o m a n a v. 1856. Tilan osti nyt s u o s m e r e l ä i s e n v u o k r a a j a n poika Matti R o s t e d t - E s k o l a . Tämä kuoli v. 1858, ja t i l a a h a l l i t s i vuoteen 1880 hänen leskensä Henrika L ö n n g r e n y h d e s s ä j ä l k i m ä i s e n miehensä, V a n h a s t a k y l ä s t ä kotoisin olevan Aleksanteri S a n t a l a n k a n s s a . Tommilan osti nyt F r i i t a l an t a l o l l i n en K u s t a a Ketola, m u t t a myi sen j o s e u r a a v a n a vuonna L e i s t i l än talolliselle Alfred S u n d v i k - J o k e l a l l e . Tämän kuoltua meni leski Maria Matilda Norrgård uusiin n a i m i s i i n I s a k Viktor N ä ä h ä n k a n s s a , j o k a myi tilan N a k k i l a n t a l o l l i s e l l e K a a r l e Viinikalle. Pian t ä m ä n j ä l k e e n s e p a l s t o i t e t t i i n . Metsän o m i s t a a n y k y ä ä n Nikodemus L a h t i n e n , yksi p a l s t a on entisellä i s ä n n ä l l ä I s a k Vihtori N ä ä h ä l l ä , toinen n a h k a t e h t a i l i j a Arthur Hellmanilla, kolmas t e u r a s t a j a Sifferi T a m m e l l a , n e l j ä s torppari Vihtori R a j a l a l l a j.n.e. d . R e n f o r s , 1 / 1 2 m a n t t a a l i a , sai v a r m a a n k i n nimensä ensim ä i s e s t ä o m i s t a j a s t a a n J u h o R e n f o r s i s t a (P u o l i s o : Helena († 1878)) (s. 1757), jonka h a l l u s s a t i l a jo a i n a k i n v. 1805 oli. Se siirtyi sitten noin v. 1835 m a j u r i l l e , sittemmin k e n r a a l i m a j u r i n a v. 1865 kuolleelle, F r e d r i k S e b a s t i an G r i p e n b e r g i l l e . (P u o l i s o : M a r i a M a r g a r e t a Ascholin († 1878)) Tämä myi s y y s k u u n 19 p : n ä 1837 talon P o r i n porv a r i n Aadolf F r e d r i k Moliisin († 1834) leskelle, S e r a f i a L i n d b l a d i l l e , ( s . 1794). T ä m ä h a l l i t s i t a l o a k u o l e m a a n s a asti toukokuun 4 p : n ä 1870. T e s t a m e n t i s s a a n hän m ä ä r ä s i , että hänen l a p s e n s a eivät saaneet m y y d ä t i l a a , v a a n h e i d ä n piti j ä t t ä ä s e perinnöksi l a p s i l l e e n . Serafia L i n d b l a d i n kuoleman jälkeen omistivat siis tilaa porvari F r e d r ik Mikael Moliis († 1900) ja M a r i a B e a t a Moliis († 1895). E d e l l ä m a i n i tun tytär Maria S o f i a Moliis (s. 1857) myi vihdoin v. 1901 t i l an sen n y k y i s e l l e o m i s t a j a l l e , r ä ä t ä l i J u h o F r e d r i k A l e n i u k s e l l e . (P u o l i s o : A l e k s a n d r a F o r s e l l .) I I I S u u r p ä ä n r ä l s s i t i l a . Sen niminen tila oli F r i i - t a i a s s a jo v a r s i n a i k a i s i n . Ainakin t a v a t a a n siellä jo v. 1553 Matti S u u r p ä ä niminen mies t i l a n o m i s t a j a n a . Vuoteen 1641 pysyi Suurp ä ä n tila verotalonpoikien h a l l u s s a . Elokuun 14 p:nä m a i n i t t u n a vuonna l a h j o i t e t t i in se Norrköpingin kokouksen ehdoilla T u r u n hovioikeuden presidentille J u h o Kurjelle. Tämän kuoltua, v. 1652, joutui t i l a hänen p o j a l l e e n K u s t a a K u r j e l l e . Häneltä tila reduktsion i s s a peruutettiin, mutta annettiin reduktsionikomissionin k i r j e i l lä s y y s k u u n 24 p : l t ä j a j o u l u k u u n 16 p : l t ä 1707 l a a m a n n i E e r i k Bosinille, S j ö l a h d e n herralle, niiden ikuisten r ä l s s i e n korvaukseksi, jotka t ä l t ä r e d u k t s i o n i s s a l a i t t o m a s t i oli peruutettu. Laamanni Bosin myi k u i tenkin jo elokuun 17 p : n ä 1708 S u u r p ä ä n Anolan silloiselle o m i s t a j a l l e , p o r m e s t a r i Olavi Törnflychtille. Tila p y s y i Anolan y h t e y d e s s ä vuos i s a d a n loppupuolelle, j o l l o in se j a e t t u n a n e l j ä ä n o s a a n joutui t a l o l l i s t en haltuun. Sen alkuperäinen p ä ä r a k e n n u s sijaitsi nykyisen B j o n g i - R e u n a s e n tontilla. a . S u u r p ä ä - Å k e r v a l l on nykyään suuruudeltaan 1 / 1 6 m a n t t a a l i a , s i l l ä puolet s i i t ä eli s i i s 1 / 1 6 m a n t t a a l i a on ennen v a n h a a n myyty S u u r p ä ä - Å k e r g å r d i n o m i s t a j a l l e . Noin v. 1800 omisti t i l an e r ä s Antti J u h o n p o i k a (s. 1749), mutta kun t ä m ä kuoli, meni hänen l e s k e n s ä Maria Antintytär (s. 1750) u u s i i n n a i m i s i i n E u r a n p i t ä j ä n V a a n i n k a r t a n o s t a kotoisin olevan J u h o - n i m i s e n miehen k a n s s a . V a i m o n s a kuoltua v i l j e l i t ä m ä edelleenkin t a l o a toisen v a i m o n s a Helene N i k i n k a n s s a , mutta luovutti sen v. 1847 pojalleen J u h o K u s t a a Åkervallille (s. 1819). Tämä nai Anolan sepän tyttären, K a t a r i n a L o v i s a Malmin (s. 1822), m u t t a avioliitto oli lapseton. Vuonna 1886 myi vihdoin J u h o K u s t a a Åkervall tilan vaimonsa veljentyttärelle M a r i a Matilda Malmille ja tämän miehelle Vihtori Vahlroosille. N ä i l t ä tila siirtyi v. 1896 miehen kuoltua H a r j u n p ä ä n talolliselle F r a n s Nestor P e r t t u l a l l e , (P u o l i s o : Aleksandra,.) j o k a sen n y k y ä ä n omistaa. Talonsa y h teyteen on t ä m ä ostanut Åkergårdin vanhan tonttimaan sekä Uotil a a n kuuluneen H a r m i s t o - n i m i s e n niittymaan. b . S u u r p ä ä - Å k e r g å r d on s u u r u u d e l t a a n 3 / 1 6 m a n t t a a l i a . S e n omisti vuodesta 1796 noin vuoteen 1810 Matti P i e t a r i n p o i k a (P u o l i s o : Helena Mikontytär (s. 1761).) , m u t t a siirtyi se sitten Porin kauppaneuvoksen J u h o A s c h o l i n i n (P u o l i s o : l : n e n B r i t a K r i s t i n a E k s t r öm ( † 1799) j a 2:nen J o hanna S t i c k s é n ( † 1865),) ( † 1823) haltuun. Hänen j ä l k e e n s ä omistivat tilan aluksi hänen p e r i l l i s e n s ä , mutta joutui se sitten hänen vävylleen, T r u m e t a r in o m i s t a j a l l e , v a p a a h e r r a Göran F r e d r i k S i l f v e r h j e l m i l l e (P u o l i s o : E v a A m a l i a Ascholin.) ( † 1849), j o n k a perilliset noin v. 1873 myivät sen v u o k r a a j a Matti Mikonp o j a l l e . (P u o l i s o : L o v i s a .) P ä ä t i l a n omistaa nykyään edellämainitun vävy J u h o K o s k i n e n , (P u o l i s o : E m m a M a t i n t y t ä r Åkergård.) mutta t i l a s t a on myyty p a l s t a K a a r l e Yliselle, toinen K a a r l e Heikkilälle j a kolmas e r ä ä l l e S e p p ä l ä l l e . c . S u u r p ä ä - L ä ä k ä r i , 1/ 8 manttaalia, oli vuodesta 1796 a l k a e n J a a k k o J u h o n p o j a n (P u o l i s o : L i i s a N i i l o n t y t ä r (s. 1741).) (s. 1740) h a l l u s s a , mutta joutui ennen vuotta 1805 eräälle Mikko J u h o n p o j a l l e . (P u o l i s o : K a t a r i n a J u h o n t y t ä r) Tämän tyttären Marian ( s . 1794) nai v. 1835 P a l u k s e n Vallin poika I s a k Antinpoika Valli ( s . 1789) j a tuli täten L ä ä k ä r i n o m i s t a j a k s i . Tila siirtyi sitten K o k e m ä e n K a m i l a s t a kotoisin olevalle Matti Matinpoika Herralle, joka v u o r o s t a a n nai e d e l t ä j ä n s ä tyttären Maria I s a k i n t y t t ä r e n ( s . 1824). P i a n j ä i kuitenkin Matti Herra leskeksi j a nai nyt R u s k i l a s t a talont y t t ä r en K l a r a Sofia Tynin. Näiden o l l e s s a t i l an o m i s t a j i n a hävitti v. 1861 yöllä heinäkuun 26 p ä i v ä ä v a s t a a n a i t a s t a alkanut tulipalo koko talon niin t ä y d e l l i s e s t i , että p a l a m a t t a j ä i v ä t a i n o a s t a a n riihi j a tuulimylly. Kun sitten talo oli uudelleen rakennettu, myi Matti H e r r a sen v. 1866 h u u t o k a u p a l l a . Sen huusi tällöin T r u m e t a r i n o m i s t a j a n poika K u s t a a K e s k i m ä k i (P u o l i s o : S o f i a Rosendahl.) . Tämän kuoltua omisti tilan hänen v ä v y n s ä J o h a n n e s L a n g é n - V a i n i o m a t t i l a , (P u o l i s o : Maria S o f i a K i i s t a a n t y t ä r .) j o k a v. 1902 myi sen Ulvilan kunnalle k a n s a k o u l u t a l o k s i . Nykyään hallitsee kunta i t se metsää ja on vuokrannut yksityisille peltomaan pienempinä p a l s t o i n a 15 vuoden v u o k r a - a j a k s i . d . S u u r p ä ä - B j o n g , 1 / 8 m a n t t a a l i a , joutui hiukan ennen vuotta 1800 e r ä ä n j o s t a k i n P o h j a n m a a n r u o t s a l a i s e s t a p i t ä j ä s t ä kot o i s in olevan J u h o Henrikinpoika B j o n g i n (P u o l i s o : M a g d a l e n a J a a k o n t y t ä r ( † 1741).) (s. 1748) haltuun, j o k a j ä t t i t i l a l l e sukunimensä perinnöksi. Juho H e n r i k i n p o j a n kuoltua v i l j e l i taloa hänen vanhin p o i k a n s a lautamies J u h o J u h o n p o i k a ( s . 1784), j o k a kuoli v. 1841 n a i m a t t o m a n a . Jo t ä t ä ennen oli tila j a e t t u k a h t i a . L a u t a m i e s J u h o J u h o n p o j a n veljen l a u t a m i e s Henrik J u h o n p o j a n (s. 1787) ja Leineperin sepäntyttären Maria E l i s a b e t H ä l l f o r s i n tytär Eva K a r o l i n a ja hänen miehensä entinen renki, P u n k a l a i t u m e l l a kotoisin oleva J u h o P a r r i , olivat näet v. 1838 saaneet h a l t u u n s a kylän y l i s e s t ä p ä ä s t ä n. s. P i t k ä n r a n n a n maat. Täten muodostui uusi tila, S u u r p ä ä - K o i v i s t o ( K s . t ä t ä ) . Varsinainen S u u r p ä ä - B j o n g , nyt v a i n 1 / 1 6 m a n t t a a l i a , joutui l a u t a m i e s Henrik J u h o n - p o j a n v a n h i m m a n p o j a n J u h o Henrikinpojan t a p a t u r m a i s e s t i huk u t t u a Kokemäen jokeen hänen toiselle p o j a l l e e n K u s t a a Grönroos i l le (P u o l i s o : L o v i s a Hermo, H a r j a v a l l a n N i u h t u l a s t a .) . Tämä myi v. 1852 talon Kokemäen Kroolikin talolliselle Henrik J a a k o n p o i k a O s s a l l e (P u o l i s o : F r e d r i k a .) . Jouduttuaan leskeksi myi hän jo v. 1856 t i l a n s a F r i i t a l a n t a l o l l i s en p o j a l l e Aadolf F r e d r i k F r e d r i k i n p o i k a M a t t i l a l l e (s. 1827). Kun t ä m ä v. 1867 oli kuollut, meni hänen l e s k e n s ä , R u o s n i e m e s t ä kotoisin oleva J o h a n n a K a r o i n a J u h o n t y t ä r J a a k o l a , uusiin n a i m i s i i n F r a n s Vilhelm F o r s e l i n k a n s s a j a viljeli t i l a a vuoteen 1881, jolloin hänen e n s i m ä i s e s t ä avioliitosta v. 1849 syntynyt poikansa Aadolf F r e d r i k Reunanen (P u o l i s o : E m m a K u s t a a v a A r v e l a (s. 1862), P r e i V i i k i s t ä) sai tilan lunastett u a a n s i i t ä a i n o a n s i s a r e n s a E m m a S o f i a V ä h ä s e n osuuden. Oltuaan t i l an o m i s t a j a n a 28 vuotta ja k a u n i s t e t t u a a n sen » M y l l y o j a n reun a l l a " s i j a i t s e v a n tonttimaan i s t u t u k s i l l a myi Aadolf F r e d r i k R e u n a nen v. 1909 t i l a n s a F r i i t a l a n talolliselle F r a n s S a k a r i S p i n k k i l ä l l e , j o k a v. 1912 myi m e t s ä m a a t j a niityt sekä s u u r i m m a n osan peltom a i t a F r i i t a l a n t a l o l l i s e l l e J u h o I s a k F r i g r é n i l l e , mutta piti o m a s s a h a l l u s s a a n osan peltomaita. e . S u u r p ä ä - F r i g r é n - K o i v i s t o , 1 / 1 6 m a n t t a a l i a , erotettiin, kuten y l l ä m a i n i t t i i n , v. 1838 S u u r p ä ä - B j o n g i s t a j a joutui J u h o J u h o n p o i k a P a r r i n (s. 1808) j a hänen v a i m o n s a E v a K a r o l i n a B j o n g in (s. 1819) h a l t u u n . V. 1842 he m y i v ä t sen Suosmeren k a l a s t a j a l l e J u h o K u s t a a F r i g r e n i l l e (P u o l i s o : Maria, L o v i s a P a l i n (s. 1808).) (s. 1805). Sittemmin s e j o u t u i hänen nuor e m m a l l e p o j a l l e e n , tilan nykyiselle o m i s t a j a l l e J u h o I s a k F r i g r e n i l l e (P u o l i s o : L o v i s a L a p i l a , H a r j a v a l l a s t a) ( s . 1849). I V S p i n k k i l ä n 1 / 4 m a n t t a a l i n verotila. Jo v. 1583 t a v a t a a n F r i i t a l a s s a verotalonpoika Klemetti Spink. Hänestä kaiketi t i l a on nimensä saanut. Sitä kutsuttiin vielä v. 1807 nimellä Spink, m u t t a on sillä sen j ä l k e e n ollut nimi Spinkkilä. Elokuun 14 p : n ä 1641 annettiin tila Norrköpingin kokouksen ehdoilla presidentti J u h o Kurjelle, jolta se joutui hänen p o j a l l e e n K u s t a a K u r j e l l e . R e d u k t s i o n i s s a tehtiin siitä Rehbinderin rykmentin ruotutila sekä sittemmin henkirakuunarykmentin a l i m a j u r i n komppanian kapteenin e t u i s u u s t i l a . K e s ä k u u n 2 p : n ä 1790 osti t i l an perinnöksi Mikko J u h o n p o i k a (P u o l i s o : Anna (s. 1763).) (s. 1760). Hänen toinen p o i k a n s a K a a r l e Mikonpoika ( s . 1787) nai K y l ä - M a t t i l a n omistajan tyttären, Anna, ja h a l l i t s i t i l a a k u o l e m a a n s a asti v. 1829. Leski Anna joutui kuitenkin jo v. 1830 u u s i i n n a i m i s i i n S u o l i s t o l t a kotoisin olevan K u s t a a J u h o n p o i k a L a n g å s i n kanssa, j o k a viljeli t i l a a siksi, kunnes edellisestä aviosta v. 1822 syntynyt a i n o a l a p s i M a r i a K a a r l e n t y t ä r v. 1841 meni n a i m i s i in F r i i t a l a n t a l o l l i s en S a k a r i H a n n u l a n k a n s s a , j o k a nyt alkoi t a l o a a s u a . Maria K a a r l e n t y t ä r kuoli j o v. 1848 j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä kolme a l a i k ä i s t ä l a s t a . Tila annettiin nyt vuokralle, kunnes v. 1883 vanhin p o i k a Evert S a k a r i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a K u s t a a n t y t ä r Åkergård (s. 1840).) (s. 1842) tuli t ä y s i - i k ä i s e k s i ja otti talon h a l t u u n s a . Hän j ä i kuitenkin v. 1868 leskeksi ja myi puolet t i l a s t a l a n g o l l e en J u h o Eenok Matinpoika L ä ä k ä r i l l e (P u o l i s o : M a r i a Adolfina S a k a r i n t y t ä r Hannula (s. 1844, † 1914).) (s. 1848). Spinkkilä oli s i i s nyt j a e t t u n a k a h t i a , m u t t a jo v. 1870 myi Evert S a k a r i n p o i k a t i l an toisenkin p u o l i s k o n langolleen. T ä m ä luovutti v. 1908 t i l an v a n h i m m a l l e p o j a l l e e n F r a n s S a k a r i S p i n k k i l ä l l e (s. 1870), joka sitäp a i t s i v. 1911 osti Väinö Mattilalta 2/3 F r e d r i k M a t t i l a a sekä v. 1912 H a n n u l a a senjälkeenkuin hänen äitinsä testamentin n o j a l l a v. 1911 velipuoleltaan August E r h a r d H a n n u l a l t a oli perinyt tämän osuuden. V. H a n n u l a n verotila, 1/ 4 m a n t t a a l i a , annettiin kuten Spinkk i l ä k i n , elokuun 14 p : n ä 1641 Norrköpingin kokouksen ehdoilla p r e s i dentti J u h o Kurjelle, jolta se joutui hänen p o j a l l e e n K u s t a a Kurj e l l e . Reduktsionin j ä l k e e n oli se ensin Rehbinderin rykmentin ruot u t i l a , mutta sittemmin k a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a n p a l k k a t i l a . Noin v. 1732 hallitsi sitä eräs Olavi A n t i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a Mikontytär,) sekä hänen j ä l k e e n sä p e r ä k k ä i n Mikko j a E e r i k - n i i n i s e t miehet. Viimeksimainitun poika E e r i k E e r i k i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a M a t i n t y t ä r (s. 1732).) ( s . 1721) osti sen t a m m i k u u n 21 p : n ä 1763 p e r i n nöksi. Häneltä sai t i l an p o i k a J u h o E e r i k i n p o i k a (P u o l i s o : Anna J u h o n t y t ä r (s. 1753).) (s. 1754), j o n k a k u o l t u a se t a a s joutui v. 1814 hänen p o j a l l e e n E e r i k J u h o n p o j a l l e ( s . 1789). Tämä nai v. 1815 F r e d r i k Mattilan tyttären K a t a r i n a M a r g a r e t a F r e d r i k i n t y t t ä r e n (s. 1796), m u t t a kuoli j o v. 1820. Katar i n a Margareta F r e d r i k i n t y t ä r meni v. 1822 n a i m i s i i n Kokemäeltä kotoisin olevan t a l o l l i s e n p o j a n F r e d r i k Matinpoika R u d a n g o n k a n s s a ( s . 1803). Tämä v i l j e l i H a n n u l a a , kunnes hänen vaimonsa edellis e s t ä aviosta v. 1818 syntynyt p o i k a S a k a r i E e r i k i n p o i k a tuli t ä y s i - i k ä i s e k s i ja otti v a s t a a n talon. Hän nai v. 1841 Maria K a a r l e n t y t ä r S p i n k k i l ä n (s. 1822). Kun v i i m e k s i m a i n i t t u v. 1848 oli kuollut, nai S a k a r i E e r i k i n p o i k a v. 1850 H a i s t i l a s t a Vilhelmina W e s s m a n - V a n h a t a l o n (s. 1825). Tämä avioliitto p u r k a u t u i v. 1901 vaimon kuole- m a n j o h d o s t a 51-vuotisen y h d y s e l ä m ä n jälkeen. S a k a r i E e r i k i n p o i k a i t s e kuoli v. 1904, m u t t a h ä n oli j o m u u t a m a vuosi t ä t ä ennen myynyt t i l a n s a p o j a l l e e n s a n a n l e n n ä t i n v i r k a m i e s August E r h a r d H a n n u l a l l e ( s . 1853), joka v. 1911 kuoli n a i m a t t o m a n a . Pari k u u k a u t t a ennen k u o l e m a a n s a t e k e m ä l l ä ä n t e s t a m e n t i l l a oli August E r h a r d Hannula testamentannut H a n n u l a n s u k u l a i s i l l e e n l a u s u e n s a m a l l a toivomuksen, että he sen j a k a m a t t o m a n a s ä i l y t t ä i s i v ä t . Tätä toivomusta ei k u i t e n k a a n noudatettu, v a a n j a e t t i in tila v. 1912 siten, että August E r l a n d H a n n u l a n s i s a r Aleksandra Vilhelmiina L a u r i l a (s. 1851) sai 2/3 siitä, hänen sisarpuolensa Maria Adolfina S a k a r i n t y t ä r (Ks. S p i n k k i l ä ) sai 1 / 6 siitä ja hänen v e l i p u o l i v a i n a j a n s a poika Eevert E r h a r d H a k a n e n 1 / 6 siitä. Aleksandra V i l h e l m i n a L a u r i l a myi kuitenkin pian osuutensa n a a p u r i l l e e n talollinen Antti Uotilalle (synt. V a i n i o - M a t t i l a ) ja Maria Adolfina S a k a r i n t y t ä r t a a s p o j a l l e e n F r a n s S a k a r i Spinkkilä lie. — Hannulan rakennukset oli v a r h a i n siirretty p o i s v a r s i n a i s e s t a F r i i t a l a n k y l ä r y h m ä s t ä hiukan toista kilometriä luoteeseen p ä i n olevalle T u u l i m y l l y n mäelle. Huhtikuun 20 p : n ä 1836 syttyi miesten o l l e s s a h a l k o m e t s ä s s ä s a l in uunin l ä m m i t y k s e s t ä t u l i palo, j o k a hävitti koko talon, niin että siitä j ä i j ä l j e l l e a i n o a s t a an k a k s i e t ä ä n p ä n ä s i j a i n n u t t a v i l j a - a i t t a a . Sen jälkeen rakennettiin t a lo nykyiselle p a i k a l l e e n