Friitala

Friitala on kylä Ulvilassa

Friitala (Asiakirjoissa myöskin: Friidala, Friby, Fridby, Fridaby.) mainitaan asiakirjoissa jo sangen varhain. V. 1446 antoi eräs Olavi Broderinpoika (Skytte?) Hauhon pitäjän Brunnanäsin (Bråddnäsin) herra sekä hänen puolisonsa Margareta Martintytär Naantalin luostarille erään Friitalassa sijaitsevan tilan. (Ks. Arv. Handl. III.) Tila ei kuitenkaan kauan ollut luostarin omana, vaan joutui jo syyskuun 8 p:n ä 1449 asemies Antti Jaakopinpojan (Tämä on ehkä sama Antti Jaakonpoika , joka v. 1456 antoi Naantalin luostarille Kuorilan ja joka samana vuonna myöskin vahvisti Suolisten Mikolan luostarille lahjoittamisen .) haltuun, joka sen sijaan luostarille luovutti Kesoisten tilan Vehmaan pitäjässä.

Maaliskuun 24 p:nä 1538 vaihtoi Margareta Kustaantytär Slatte, Götrik Fincken leski kaikki Paraisten Muddaisissa olevat tilansa Friitalaan, jonka Etelä-Suomen laamanni, Kustaa Vaasan suosikki Eerik Fleming (Puoliso: Hebla Sparre) hänelle luovutti. (R. Hausen, Bidrag till Finlands historia III .) Friitalaan kuuluvat tilat esiintyivät vähitellen nimillä Mattila, Uotila, Suurpää, Spinkkilä ja Hannula.

I Mattilan verotila . Noin v. 1550 omisti Ahvenanmaan vouti Klaus Holst tilan F r i i t a l a s s a . Tämä meni sitten perinnöksi Kastelholman voudille Matti H o l s t i l l e (P u o l i s o : K a a r i n a H e n r i k i n t y t ä r L a p p .) († ennen v. 1584), j o k a oli e d e l l ä m a i n i t u n poika. Matti Holst oli a i n a k i n vielä v. 1574 p u h e e n a - olevan t i l an o m i s t a j a n a . Se joutui kuitenkin sittemmin ennen vuotta 1590 Götrik Fincken h a l t u u n . (K s . Valt. Ark. Nid. N : o 243. L a g u s F. A. G. o. Ä. kertoo, että Matti H o l s t i n t y t ä r , Martin, Djekneböölen emäntä, v. 1599, vaihetti Friitalassa olevan t i l a n s a V i i p u r i n p i t ä j ä s s ä s i j a i t s e v a a n Pelkolaan, jonka Götrik Fineke, P o r k k a l a n herra, t y t t ä r e n s ä M a r g a r e t a n puol e s t a hänelle luovutti. Kertomus tilusten v a i h d o s t a s a a t t a a kyllä o l l a oikea, mutta a i n a k i n se t a p a h t u i , kuten y l l ä osoitettiin, j o ennen v u o t t a 1590.) Tila, jota ruvettiin k u t s u m a an M a t t i l a k s i , seurasi senjälkeen reduktsioniin asti Sunniemen omist a j i a . Reduktsionin j ä l k e e n oli tila pitemmän a i k a a autiona. Siitä tehtiin h e n k i r a k u u n a r y k m e n t i n a l i m a j u r i n komppanien hevosenkeng i t t ä j ä n etuisuustila. Tätä nykyä on se u s e a m p a a n osaan j a e t tuna.

a . K y 1 ä - M a t t i 1 a n , 1 / 8 manttalia, jonka rakennukset s i j a i t sevat emätalon v a n h a l l a tontilla, omisti 1700-luvun loppupuolella j a 1800-luvun a l k u p u o l e l l a J u h o Mikonpoika (P u o l i s o : M a r i a M a t i n t y t ä r (s. 1761).) (s. 1751), j o k a k e s ä kuun 2 p:nä 1790 osti sen perinnöksi. Tämän kuoltua omistivat t i l an Matti Juhonpoika, joka todennäköisesti oli e d e l l ä m a i n i t un poika, sekä muut perilliset. Vihdoin yksi näistä, talon vävy, Ruosniemen talollinen Mikko T o r m i l a i n e n lunasti v. 1842 m u i l t a p e r i l l i s i l t ä t i l an j a antoi sen vuokralle. Hänen p e r i l l i s e n s ä myivät taas vuorostaan syyskuun 27 p : n ä 1881 K y l ä - M a t t i l a n h u u t o k a u p a l l a . Se j o u t u i täten silloisen vuokraajan J u h o Sakari J u h o n p o i k a J a a k o l a n (P u o l i s o : l : n e n Marie Elisabet Juhontytär Rintala (f 1875), R a v a n i n k y l ä s t ä j a 2:nen Vilhelmina Häggnäs (s. 1838), A h l a i s i s t a .) (s. 1823) omaksi. Sekä J u h o Sakari J a a k o l a että hänen j ä l k i m ä i n e n v a i m o n s a kuolivat v. 1895. Tila j a e t t i in nyt kahtia. Toinen osa n. s. Uusi-Mattila eli 1/ 3 talosta joutui J u h o Sakari J a a k o l a n e d e l l i s e s t ä aviosta syntyneelle p o j a l l e Eevert S a k a r i Mattila l l e ja toinen osa, v a r s i n a i n e n K y l ä - M a t t i l a eli 2/ 3 tilasta, j ä l k i m ä i s e s t ä aviosta syntyneelle p o j a l l e K u s t a a Aadolf K y l ä - M a t t i l a l l e . (P u o l i s o : Vilhelmina Mannila (s. 1862).) Tämä kuoli v. 1908 j a n y k y ä ä n o m i s t a a t i l an hänen ainoa l a p s e n s a 19-vuotias Aina K y l ä - M a t t i l a .

b . U u s i - M a t t i l a on n y k y ä ä n 1 / 1 2 m a n t t a a l i a . Kylä-Mattil a n o m i s t a j a n J u h o S a k a r i J a a k o l a n kuoltua v. 1895, joutui 1 / 3 t i l a a , 1 / 2 4 manttaalia , hänen pojalleen Evert Sakari M a t t i l a l l e (P u o l i s o : J o s e f i n a H e n r i k i n t y t ä r .) , mutta kun t ä m ä kuoli l a p s e t t o m a n a , peri sen hänen v e l j e n s ä K u s t a a Aadolf Kylä-Mattila . Tämä myi v u o r o s t a a n v. 1905 tilan F r a n s J o o s e p p i Uusi-Mattilalle (P u o l i s o : J o s e f i n a (s. 1853).) (s. 1861), j o k a sen n y k y ä ä n omistaa. Sitä p a i t s i on tämä v. 1912 ostanut „ Fredrik Mattilan" talosta kolmanneksen, 1 / 2 4 manttaalia , jotenka Uuden-Mattilan manttaaliluku , kuten ylläsanottu, n y k y ä ä n on 1 / 1 2 .

c . F r e d r i k - M a t t i 1 a , jonka rakennukset vuosina 1833 ja 1834 siirrettiin a l k u p e r ä i s e l t ä tontiltaan emätalonsa K y l ä - M a t t i l an t a k a a nykyiselle p a i k a l l e lähelle rautatienpysäkkiä, on s u u r u u d e l t a a n 1 / 8 m a n t t a a l i a . Sen osti elokuun 1 p:nä 1771 perinnöksi F r e d r i k P i e t a r i n p o i k a . Hänen j ä l k e e n s ä tuli tilan omistajaksi hänen poik a n s a F r e d r i k Fredrikinpoika (Puoliso: Helena Juhontytär (s. 1769).) (s. 1763) sekä hänen j ä l k e e n s ä v. 1820 hänen vanhin p o i k a n s a F r e d r i k Fredrikinpoika (P u o l i s o : M a r i a M a t i n t y t ä r (s. 1797).) (s. 1794). V i i m e k s i m a i n i t t u kuoli v. 1860 ja tila joutui nyt hänen p o j a l l e en Aleksanteri F r e d r i k i n p o j a l l e (s. 1822). Kun t ä m ä v u o r o s t a a n v. 1867 oli kuollut, meni hänen leskensä A m a n d a F r e d r i k a (s. 1834) u u s i in n a i m i s i i n F r e d r i k K a a r l e n p o i k a P e l t o m a a n k a n s s a (s. 1843). Tämä p i t i t a l o a v u o k r a l l a siihen asti, kunnes A m a n d a F r e d r i k a n e d e l l i s e s t ä a v i o s t a syntynyt poika F r e d r i k Aleksanteri Aleksanterinpoika (s. 1855) tuli t ä y s i - i k ä i s e k s i ja otti v. 1877 talon h a l t u u n s a . Hän kuoli kuitenkin jo v. 1882 naimattomana . Tila joutui tällöin hänen s i s a relleen A m a n d a Aleksanterintyttärelle (s. 1860) sekä hänen miehelleen Heribert T a n e l i n p o i k a Langénille (s. 1860). Nämä luovuttivat v. 1909 talon vanhimmalle pojalleen Väinö Langénille. Tämä myi v. 1911 2/ 3 siitä talollinen F r a n s S a k a r i S p i n k k i l ä l l e sekä v. 1912 1 / 3 s i i t ä t a l o l l i n en F r a n s J o s e p p i U u s i - M a t t i l a l l e . Itse h ä n j ä t t i itselleen talon huoneet ja tonttimaan. Omistajansa Heribert L a n g é n i n m u k a a n on t i l a a viime v u o s i k y m m e n i n ä myöskin kutsuttu nimellä „ R i i p e r t t i - M a t t i l a " . d . V a i n i o - M a t t i 1 a , 1 / 4 m a n t t a a l i a . Talon rakennukset s i j a i t s e v a t noin kilometrin p ä ä s s ä varsinaisesta k y l ä r y h m ä s t ä Poriin p ä i n . Nykyiselle p a i k a l l e e n ne todennäköisesti siirrettiin jo silloin k u i n Mattilan tila k a h t i a jaettiin . Noin 25 vuotta sitten sai talon v a n h a , e n t i s a j a n m a l l i i n rakennettu a s u i n r a k e n n u s v ä i s t y ä nykya i k a i s e n rakennuksen tieltä. Tilan omisti eräs Mikko Henrikinp o i k a (P u o l i s o : M a r i a Juhontytär (s. 1715).) (s. 1712), sitten J u h o M i k o n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a J u h o n t y t ä r (s. 1761).) (s. 1751) ja sitten Matti J u h o n p o i k a (P u o l i s o : Anna J u h o n t y t ä r (s. 1783 † 1856).) (s. 1780). Tämä kuoli v. 1841 ja t i l an o m i s t a j a k s i tuli K o k e m ä e n s a a r e s t a kotoisin oleva T a n e l i Kustaanpoika L a n g é n (s. 1811), j o k a v. 1840 oli nainut Matti J u h o n p o j a n tyttären Anna L o v i s a n (s. 1823). Taneli K u s t a a n p o i k a L a n g é n i n jälkeen hallitsi t i l a a k u o l e m a a n s a asti v. 1884 hänen leskensä. Perintäsopimuksen muk a a n joutui tila nyt A l i - R a n t a l a s t a kotoisin oleville v e l j e k s i l l e herr a s t u o m a r i Mikko E r l a n d R a n d e l l i n e (P u o l i s o : Anna S o f i a L a n g é n (s. 1853).) (s. 1874) ja F r a n s T a p a n i A l i - R a n t a l a l l e (P u o l i s o : M a r i a Matilda Langén (s. Ì857).) (s. 1855), jotka olivat talon v ä v y j ä . He aikoivat jakaa tilan keskenänsä, mutta jo p a r i n vuoden kuluttua osti viimeks i m a i n i t t u veljensä puoliskon ja tuli näin yksin Vainio-Mattilan o m i s t a j a k s i . Hän myi sen kuitenkin v. 1899 v ä h ä - r a u m a l a i s e l l e p u u s t e l l i n v u o k r a a j a l l e J u h o K u s t a a L a n g i l l e (s. 1850). Tämän kuoltu a hallitsi erityisen sopimuksen n o j a l l a hänen leskensä Amanda F r i i s i (s. 1850) tilaa, kunnes hän sen v. 1907 luovutti nuorimmalle p o j a l l e e n , tilan nykyiselle o m i s t a j a l l e Nestor L a n g i l l e (P u o l i s o : H i l j a V i i k a r i (s. 1891).) (s. 1889), j o k a Antti Uotilalta on ostanut l i s ä k s i H a n n u l a n p e l t o j a k i n .

I I U o t i l a n r ä l s s i t i l a . V. 1557 omisti J u h o Knuutinp o i k a Kurki tilan F r i i t a l a s s a . Tämän hän oli saanut korvaukseksi K o i v i s t o n k y l ä s s ä o m i s t a m a s t a a n tilasta, joka Koiviston l a t o k a r t a noa m u o d o s t e t t a e s s a oli liitetty, tähän. Tila seurasi Kurki-suvun omana Anolaa vuoteen 1706, jolloin se, kuten Anolakin, kansliahuut o k a u p a s s a joutui p o r m e s t a r i Olavi Törnflychtin haltuun. Sitä alett i in näihin aikoihin, kenties pormestari Törnflychtin ristimänimen m u k a a n , k u t s u a Uotilaksi. Hänen kuolemansa jälkeen , v. 1713, seur a s i Uotila, jota vuoden 1725 v a i h e i l la alettiin viljellä kahdessa o s a s s a , edelleenkin Anolaa, m u t t a sittemmin myivät Anolan omistaja t sen. Se j a e t t i in kolmeen yhtä suureen osaan ; Uotila, Ketola ja T o m m i l a . Viimeksimainitusta taas erotettiin hiukan myöhemmin n. s. Renfors eri tilaksi. Tilan alkuperäinen päärakennus lienee sijainnut Kokemäenjoen reunalla, nykyisen Tommilan talon tonttimaalla .

a . U o t i l a , 1 / 3 m a n t t a a l i a , joutui noin v. 1796 kapteeni Robert V i l h e lm S t a r c k i n (P u o l i s o : Henriette Agander.) haltuun, mutta tämä luovutti sen v. 1805 m a j u r i N i i l o L e o n a r d Gripenbergille (Puoliso: Kristina Kustaava Rosbäck († 1839).) ( † 1841). T ä m ä oli P o r r a s s a l m en t a i s t e l u s s a v. 1789 menettänyt oikean s i l m ä n s ä ja puolen n e n ä ä n s ä , t a r i n a n mukaan siten, että venäläinen tykinkuula oli heittänyt k a l l i o s t a s i r u j a hänen k a s v o i h i n s a . M a a n v i l j e l i j ä n ä n ä y t t ä ä m a j u r i Gripenberg olleen t a r m o k a s mies. Hän pani uudelleen alkuun L a t tomeren H u m a l a m a a n j a L u i k i n isojen k u i v a u s - j a l a s k u o j i e n luomisen. V. 1840 myi m a j u r i Gripenberg Uotilan K o k e m ä e n s a a r e s t a kotoisin olevalle t a l o l l i s en p o j a l l e F r a n s Henrik L a n g é n i l l e (s. 1816). Kun t ä m ä v. 1856, oli kuollut, v i l j e l i t i l a a 21 vuotta h ä n e n l e s k e n s ä U l r i k a Vilhelmina J a a k o l a (s. 1822) l a s t e n s a avulla, mutta myi sen v. 1877 H a r j u n p ä ä n t a l o l l i s e l l e Matti K a r s t e n - T u o m o l a l l e , j o k a siirsi sen tyttärelleen Maria Vilhelmina K a r s t e n i l l e ja vävylleen, P a l u k s e l t a kotoisin olevalle F r a n s Vallille. Miehensä kuoltua v i l j e l i Maria K a r s t e n vielä toisenkin miehensä Otto Magnus Koskellin k a n s s a Uotilaa, mutta kun hän toisen kerran oli j ä ä n y t leskeksi, myi hän sen v. 1908 talollinen K u s t a a L a n g i - V a i n i o - M a t t i l a l l e (P u o l i s o : Amanda F r i i s i .) . Kun t ä m ä p i a n sen j ä l k e e n kuoli, ostivat v. 1907 t i l an yhteisesti hänen poik a n s a K u s t a a ja Antti V a i n i o - M a t t i l a . (P u o l i s o : Vilhelmina Lönngren.) Viimeksimainittu lunasti kuitenkin j o s e u r a a v a n a vuonna v e l j e l t ä ä n t ä m ä n osuuden j a omist a a n y k y ä ä n y k s i n koko lilan.

b. K e t o l a , 1 / 6 m a n t t a a l i a , oli Anolan yhteydestä erottuaan a l u k s i j a e t t u n a kahteen puoliskoon, j o i s t a toista v. 1781 asui J u h o S i m o n p o i k a j a t o i s t a Antti P i e t a r i n p o i k a . Eri osat liitti t a a s yhdeksi t i l a k s i noin v. 1817 Ulvilan nimismies K u s t a a L ö v e n m a r k , (P u o l i s o : l : n e n Aadolf E r l a n d J o r d a n i n leski Anna K r i s t i n a V e r n s t r öm ( † 1826) j a 2:nen Anna K r i s t i n a Nordström.) joka t i l a l l e n s a rakennutti uhkean p ä ä r a k e n n u k s e n ja laitatti t ä m ä n ymp ä r i l l e p u u t a r h a n . Kun n i m i s m i e s L ö v e n m a r k oli kuollut v. 1831, muutti hänen l e s k e n s ä Noormarkkuun m y y t y ä ä n sitä ennen t i l a n s a Ulvilan rovastin Pentti J a a k k o I g n a t i u k s e n ( † 1827) leskelle L o v i s a Charlotta Laurénille. Tämä j a hänen p e r i l l i s e n s ä omistivat Ketolan vuoteen 1845. Silloin sen osti eräs J u h o Forsvik, j o k a j ä ä d e n itse l a m p u o d i k s i myi s e u r a a v a n a vuonna tilan y l i o p p i l a s K u s t a a F e r d i nand Bergrothille (P u o l i s o : E v a Amanda Pontelius ( † 1851).) ( † 1856). T ä m ä v u o r o s t a a n j o v. 1848 myi t i l an Juho Trumetarille , j o k a kuitenkin p i a n kuoli. Hänen l e s k e n s ä E v a Pihlman meni uusiin naimisiin J u h o E e r i k S t o s k h a n s i n k a n s s a j a myi v. 1850 tilan Kokemäen Kuurolasta kotoisin olevalle Fredrik P e t t e r i n p o i k a Bäckille. Kun tämä oli kuollut, meni hänen l e s k e n s ä V i l h e l m i n a F ä r g n a i m i s i i n ensin erään r a v a n i n k y l ä l ä i s e n Simon S i g f r i d i n j a sitten a h l a i s l a i s e n Aron Ollgrénin k a n s s a . Tähän a i k a a n m y y t i i n Poriin k a u p p i a s Blomin tiilitehtaan l ä m m i t y s p u i k s i y l l ä m a i n i t t u , j o a i k a i s e m m i n K e t o l a s t a erotettu, n i m i s m i e s L ö v e n m a r k i n komea asuinrakennus Porin entisen porvarin Mikko Roslanderin velkojen s u o r i t t a m i s e k s i . Aron Ollgren myi Ketolan v. 1874 vuokr a a j a K u s t a a S j ö r o o s - K u u s i s t o l l e . Tämä v u o r o s t a a n myi sen v. 1882 R a v a n i n k y l ä s t ä kotoisin olevalle v u o k r a a j a K u s t a a Aleksanteri Rin- t a i a l l e . Naimattomana v i l j e l i t ä m ä t i l a a 19 vuotta, rakensi nykyisen p ä ä r a k e n n u k s e n , pani p u u t a r h a n a j a n m u k a i s e e n kuntoon j a p a r a n s i m a a n v i l j e l y k s e n . V. 1901 m y y t i i n t i l a vihdoin h u u t o k a u p a l l a H a i s t i l an V a n h a n t a l o n o m i s t a j a l l e Vihtori Viinikalle.

c . T o m m i l a eli K u i t t i , 1 / 1 2 m a n t t a a l i a , oli vuoden 1800 v a i h e i l l a J u h o J a a k o n p o j a n (P u o l i s o : V a l b o r g J u h o n t y t ä r (s. 1760).) (s. 1761) h a l l u s s a . Häneltä se siirtyi J a a k k o M i k o n p o j a l l e (P u o l i s o : E l i s a b e t (s. 1770).) (s. 1758). Tällä oli poika K r i s t i a n J a a k o n - p o i k a (s. 1800), j o k a oli käynyt k o u l u a P o r i s s a j a j o t a yleisesti kuts u t t i in nimellä „ T o m m i l a n herra". Isänsä j ä l k e e n hän vuodesta 1822 omisti T o m m i l a n ja kuoli n a i m a t t o m a n a v. 1856. Tilan osti nyt s u o s m e r e l ä i s e n v u o k r a a j a n poika Matti R o s t e d t - E s k o l a . Tämä kuoli v. 1858, ja t i l a a h a l l i t s i vuoteen 1880 hänen leskensä Henrika L ö n n g r e n y h d e s s ä j ä l k i m ä i s e n miehensä, V a n h a s t a k y l ä s t ä kotoisin olevan Aleksanteri S a n t a l a n k a n s s a . Tommilan osti nyt F r i i t a l an t a l o l l i n en K u s t a a Ketola, m u t t a myi sen j o s e u r a a v a n a vuonna L e i s t i l än talolliselle Alfred S u n d v i k - J o k e l a l l e . Tämän kuoltua meni leski Maria Matilda Norrgård uusiin n a i m i s i i n I s a k Viktor N ä ä h ä n k a n s s a , j o k a myi tilan N a k k i l a n t a l o l l i s e l l e K a a r l e Viinikalle. Pian t ä m ä n j ä l k e e n s e p a l s t o i t e t t i i n . Metsän o m i s t a a n y k y ä ä n Nikodemus L a h t i n e n , yksi p a l s t a on entisellä i s ä n n ä l l ä I s a k Vihtori N ä ä h ä l l ä , toinen n a h k a t e h t a i l i j a Arthur Hellmanilla, kolmas t e u r a s t a j a Sifferi T a m m e l l a , n e l j ä s torppari Vihtori R a j a l a l l a j.n.e. d . R e n f o r s , 1 / 1 2 m a n t t a a l i a , sai v a r m a a n k i n nimensä ensim ä i s e s t ä o m i s t a j a s t a a n J u h o R e n f o r s i s t a (P u o l i s o : Helena († 1878)) (s. 1757), jonka h a l l u s s a t i l a jo a i n a k i n v. 1805 oli. Se siirtyi sitten noin v. 1835 m a j u r i l l e , sittemmin k e n r a a l i m a j u r i n a v. 1865 kuolleelle, F r e d r i k S e b a s t i an G r i p e n b e r g i l l e . (P u o l i s o : M a r i a M a r g a r e t a Ascholin († 1878)) Tämä myi s y y s k u u n 19 p : n ä 1837 talon P o r i n porv a r i n Aadolf F r e d r i k Moliisin († 1834) leskelle, S e r a f i a L i n d b l a d i l l e , ( s . 1794). T ä m ä h a l l i t s i t a l o a k u o l e m a a n s a asti toukokuun 4 p : n ä 1870. T e s t a m e n t i s s a a n hän m ä ä r ä s i , että hänen l a p s e n s a eivät saaneet m y y d ä t i l a a , v a a n h e i d ä n piti j ä t t ä ä s e perinnöksi l a p s i l l e e n . Serafia L i n d b l a d i n kuoleman jälkeen omistivat siis tilaa porvari F r e d r ik Mikael Moliis († 1900) ja M a r i a B e a t a Moliis († 1895). E d e l l ä m a i n i tun tytär Maria S o f i a Moliis (s. 1857) myi vihdoin v. 1901 t i l an sen n y k y i s e l l e o m i s t a j a l l e , r ä ä t ä l i J u h o F r e d r i k A l e n i u k s e l l e . (P u o l i s o : A l e k s a n d r a F o r s e l l .)

I I I S u u r p ä ä n r ä l s s i t i l a . Sen niminen tila oli F r i i - t a i a s s a jo v a r s i n a i k a i s i n . Ainakin t a v a t a a n siellä jo v. 1553 Matti S u u r p ä ä niminen mies t i l a n o m i s t a j a n a . Vuoteen 1641 pysyi Suurp ä ä n tila verotalonpoikien h a l l u s s a . Elokuun 14 p:nä m a i n i t t u n a vuonna l a h j o i t e t t i in se Norrköpingin kokouksen ehdoilla T u r u n hovioikeuden presidentille J u h o Kurjelle. Tämän kuoltua, v. 1652, joutui t i l a hänen p o j a l l e e n K u s t a a K u r j e l l e . Häneltä tila reduktsion i s s a peruutettiin, mutta annettiin reduktsionikomissionin k i r j e i l lä s y y s k u u n 24 p : l t ä j a j o u l u k u u n 16 p : l t ä 1707 l a a m a n n i E e r i k Bosinille, S j ö l a h d e n herralle, niiden ikuisten r ä l s s i e n korvaukseksi, jotka t ä l t ä r e d u k t s i o n i s s a l a i t t o m a s t i oli peruutettu. Laamanni Bosin myi k u i tenkin jo elokuun 17 p : n ä 1708 S u u r p ä ä n Anolan silloiselle o m i s t a j a l l e , p o r m e s t a r i Olavi Törnflychtille. Tila p y s y i Anolan y h t e y d e s s ä vuos i s a d a n loppupuolelle, j o l l o in se j a e t t u n a n e l j ä ä n o s a a n joutui t a l o l l i s t en haltuun. Sen alkuperäinen p ä ä r a k e n n u s sijaitsi nykyisen B j o n g i - R e u n a s e n tontilla.

a . S u u r p ä ä - Å k e r v a l l on nykyään suuruudeltaan 1 / 1 6 m a n t t a a l i a , s i l l ä puolet s i i t ä eli s i i s 1 / 1 6 m a n t t a a l i a on ennen v a n h a a n myyty S u u r p ä ä - Å k e r g å r d i n o m i s t a j a l l e . Noin v. 1800 omisti t i l an e r ä s Antti J u h o n p o i k a (s. 1749), mutta kun t ä m ä kuoli, meni hänen l e s k e n s ä Maria Antintytär (s. 1750) u u s i i n n a i m i s i i n E u r a n p i t ä j ä n V a a n i n k a r t a n o s t a kotoisin olevan J u h o - n i m i s e n miehen k a n s s a . V a i m o n s a kuoltua v i l j e l i t ä m ä edelleenkin t a l o a toisen v a i m o n s a Helene N i k i n k a n s s a , mutta luovutti sen v. 1847 pojalleen J u h o K u s t a a Åkervallille (s. 1819). Tämä nai Anolan sepän tyttären, K a t a r i n a L o v i s a Malmin (s. 1822), m u t t a avioliitto oli lapseton. Vuonna 1886 myi vihdoin J u h o K u s t a a Åkervall tilan vaimonsa veljentyttärelle M a r i a Matilda Malmille ja tämän miehelle Vihtori Vahlroosille. N ä i l t ä tila siirtyi v. 1896 miehen kuoltua H a r j u n p ä ä n talolliselle F r a n s Nestor P e r t t u l a l l e , (P u o l i s o : Aleksandra,.) j o k a sen n y k y ä ä n omistaa. Talonsa y h teyteen on t ä m ä ostanut Åkergårdin vanhan tonttimaan sekä Uotil a a n kuuluneen H a r m i s t o - n i m i s e n niittymaan.

b . S u u r p ä ä - Å k e r g å r d on s u u r u u d e l t a a n 3 / 1 6 m a n t t a a l i a . S e n omisti vuodesta 1796 noin vuoteen 1810 Matti P i e t a r i n p o i k a (P u o l i s o : Helena Mikontytär (s. 1761).) , m u t t a siirtyi se sitten Porin kauppaneuvoksen J u h o A s c h o l i n i n (P u o l i s o : l : n e n B r i t a K r i s t i n a E k s t r öm ( † 1799) j a 2:nen J o hanna S t i c k s é n ( † 1865),) ( † 1823) haltuun. Hänen j ä l k e e n s ä omistivat tilan aluksi hänen p e r i l l i s e n s ä , mutta joutui se sitten hänen vävylleen, T r u m e t a r in o m i s t a j a l l e , v a p a a h e r r a Göran F r e d r i k S i l f v e r h j e l m i l l e (P u o l i s o : E v a A m a l i a Ascholin.) ( † 1849), j o n k a perilliset noin v. 1873 myivät sen v u o k r a a j a Matti Mikonp o j a l l e . (P u o l i s o : L o v i s a .) P ä ä t i l a n omistaa nykyään edellämainitun vävy J u h o K o s k i n e n , (P u o l i s o : E m m a M a t i n t y t ä r Åkergård.) mutta t i l a s t a on myyty p a l s t a K a a r l e Yliselle, toinen K a a r l e Heikkilälle j a kolmas e r ä ä l l e S e p p ä l ä l l e . c . S u u r p ä ä - L ä ä k ä r i , 1/ 8 manttaalia, oli vuodesta 1796 a l k a e n J a a k k o J u h o n p o j a n (P u o l i s o : L i i s a N i i l o n t y t ä r (s. 1741).) (s. 1740) h a l l u s s a , mutta joutui ennen vuotta 1805 eräälle Mikko J u h o n p o j a l l e . (P u o l i s o : K a t a r i n a J u h o n t y t ä r) Tämän tyttären Marian ( s . 1794) nai v. 1835 P a l u k s e n Vallin poika I s a k Antinpoika Valli ( s . 1789) j a tuli täten L ä ä k ä r i n o m i s t a j a k s i . Tila siirtyi sitten K o k e m ä e n K a m i l a s t a kotoisin olevalle Matti Matinpoika Herralle, joka v u o r o s t a a n nai e d e l t ä j ä n s ä tyttären Maria I s a k i n t y t t ä r e n ( s . 1824). P i a n j ä i kuitenkin Matti Herra leskeksi j a nai nyt R u s k i l a s t a talont y t t ä r en K l a r a Sofia Tynin. Näiden o l l e s s a t i l an o m i s t a j i n a hävitti v. 1861 yöllä heinäkuun 26 p ä i v ä ä v a s t a a n a i t a s t a alkanut tulipalo koko talon niin t ä y d e l l i s e s t i , että p a l a m a t t a j ä i v ä t a i n o a s t a a n riihi j a tuulimylly. Kun sitten talo oli uudelleen rakennettu, myi Matti H e r r a sen v. 1866 h u u t o k a u p a l l a . Sen huusi tällöin T r u m e t a r i n o m i s t a j a n poika K u s t a a K e s k i m ä k i (P u o l i s o : S o f i a Rosendahl.) . Tämän kuoltua omisti tilan hänen v ä v y n s ä J o h a n n e s L a n g é n - V a i n i o m a t t i l a , (P u o l i s o : Maria S o f i a K i i s t a a n t y t ä r .) j o k a v. 1902 myi sen Ulvilan kunnalle k a n s a k o u l u t a l o k s i . Nykyään hallitsee kunta i t se metsää ja on vuokrannut yksityisille peltomaan pienempinä p a l s t o i n a 15 vuoden v u o k r a - a j a k s i .

d . S u u r p ä ä - B j o n g , 1 / 8 m a n t t a a l i a , joutui hiukan ennen vuotta 1800 e r ä ä n j o s t a k i n P o h j a n m a a n r u o t s a l a i s e s t a p i t ä j ä s t ä kot o i s in olevan J u h o Henrikinpoika B j o n g i n (P u o l i s o : M a g d a l e n a J a a k o n t y t ä r ( † 1741).) (s. 1748) haltuun, j o k a j ä t t i t i l a l l e sukunimensä perinnöksi. Juho H e n r i k i n p o j a n kuoltua v i l j e l i taloa hänen vanhin p o i k a n s a lautamies J u h o J u h o n p o i k a ( s . 1784), j o k a kuoli v. 1841 n a i m a t t o m a n a . Jo t ä t ä ennen oli tila j a e t t u k a h t i a . L a u t a m i e s J u h o J u h o n p o j a n veljen l a u t a m i e s Henrik J u h o n p o j a n (s. 1787) ja Leineperin sepäntyttären Maria E l i s a b e t H ä l l f o r s i n tytär Eva K a r o l i n a ja hänen miehensä entinen renki, P u n k a l a i t u m e l l a kotoisin oleva J u h o P a r r i , olivat näet v. 1838 saaneet h a l t u u n s a kylän y l i s e s t ä p ä ä s t ä n. s. P i t k ä n r a n n a n maat. Täten muodostui uusi tila, S u u r p ä ä - K o i v i s t o ( K s . t ä t ä ) . Varsinainen S u u r p ä ä - B j o n g , nyt v a i n 1 / 1 6 m a n t t a a l i a , joutui l a u t a m i e s Henrik J u h o n - p o j a n v a n h i m m a n p o j a n J u h o Henrikinpojan t a p a t u r m a i s e s t i huk u t t u a Kokemäen jokeen hänen toiselle p o j a l l e e n K u s t a a Grönroos i l le (P u o l i s o : L o v i s a Hermo, H a r j a v a l l a n N i u h t u l a s t a .) . Tämä myi v. 1852 talon Kokemäen Kroolikin talolliselle Henrik J a a k o n p o i k a O s s a l l e (P u o l i s o : F r e d r i k a .) . Jouduttuaan leskeksi myi hän jo v. 1856 t i l a n s a F r i i t a l a n t a l o l l i s en p o j a l l e Aadolf F r e d r i k F r e d r i k i n po i k a M a t t i l a l l e (s. 1827). Kun t ä m ä v. 1867 oli kuollut, meni hänen l e s k e n s ä , R u o s n i e m e s t ä kotoisin oleva J o h a n n a K a r o i n a J u h o n t y t ä r J a a k o l a , uusiin n a i m i s i i n F r a n s Vilhelm F o r s e l i n k a n s s a j a viljeli t i l a a vuoteen 1881, jolloin hänen e n s i m ä i s e s t ä avioliitosta v. 1849 syntynyt poikansa Aadolf F r e d r i k Reunanen (P u o l i s o : E m m a K u s t a a v a A r v e l a (s. 1862), P r e i V i i k i s t ä) sai tilan lunastett u a a n s i i t ä a i n o a n s i s a r e n s a E m m a S o f i a V ä h ä s e n osuuden. Oltuaan t i l an o m i s t a j a n a 28 vuotta ja k a u n i s t e t t u a a n sen » M y l l y o j a n reuna l l a " s i j a i t s e v a n tonttimaan i s t u t u k s i l l a myi Aadolf F r e d r i k R e u n a nen v. 1909 t i l a n s a F r i i t a l a n talolliselle F r a n s S a k a r i S p i n k k i l ä l l e , j o k a v. 1912 myi m e t s ä m a a t j a niityt sekä s u u r i m m a n osan peltom a i t a F r i i t a l a n t a l o l l i s e l l e J u h o I s a k F r i g r é n i l l e , mutta piti o m a s s a h a l l u s s a a n osan peltomaita.

e . S u u r p ä ä - F r i g r é n - K o i v i s t o , 1 / 1 6 m a n t t a a l i a , erotettiin, kuten y l l ä m a i n i t t i i n , v. 1838 S u u r p ä ä - B j o n g i s t a j a joutui J u h o J u h o n p o i k a P a r r i n (s. 1808) j a hänen v a i m o n s a E v a K a r o l i n a B j o n g in (s. 1819) h a l t u u n . V. 1842 he m y i v ä t sen Suosmeren k a l a s t a j a l l e J u h o K u s t a a F r i g r e n i l l e (P u o l i s o : Maria, L o v i s a P a l i n (s. 1808).) (s. 1805). Sittemmin s e j o u t u i hänen nuor e m m a l l e p o j a l l e e n , tilan nykyiselle o m i s t a j a l l e J u h o I s a k F r i g r e n i l l e (P u o l i s o : L o v i s a L a p i l a , H a r j a v a l l a s t a) ( s . 1849).

I V S p i n k k i l ä n 1 / 4 m a n t t a a l i n verotila. Jo v. 1583 t a v a t a a n F r i i t a l a s s a verotalonpoika Klemetti Spink. Hänestä kaiketi t i l a on nimensä saanut. Sitä kutsuttiin vielä v. 1807 nimellä Spink, m u t t a on sillä sen j ä l k e e n ollut nimi Spinkkilä. Elokuun 14 p : n ä 1641 annettiin tila Norrköpingin kokouksen ehdoilla presidentti J u h o Kurjelle, jolta se joutui hänen p o j a l l e e n K u s t a a K u r j e l l e . R e d u k t s i o n i s s a tehtiin siitä Rehbinderin rykmentin ruotutila sekä sittemmin henkirakuunarykmentin a l i m a j u r i n komppanian kapteenin e t u i s u u s t i l a . K e s ä k u u n 2 p : n ä 1790 osti t i l an perinnöksi Mikko J u h o n p o i k a (P u o l i s o : Anna (s. 1763).) (s. 1760). Hänen toinen p o i k a n s a K a a r l e Mikonpoika ( s . 1787) nai K y l ä - M a t t i l a n omistajan tyttären, Anna, ja h a l l i t s i t i l a a k u o l e m a a n s a asti v. 1829. Leski Anna joutui kuitenkin jo v. 1830 u u s i i n n a i m i s i i n S u o l i s t o l t a kotoisin olevan K u s t a a J u h o n p o i k a L a n g å s i n kanssa, j o k a viljeli t i l a a siksi, kunnes edellisestä aviosta v. 1822 syntynyt a i n o a l a p s i M a r i a K a a r l e n t y t ä r v. 1841 meni n a i m i s i in F r i i t a l a n t a l o l l i s en S a k a r i H a n n u l a n k a n s s a , j o k a nyt alkoi t a l o a a s u a . Maria K a a r l e n t y t ä r kuoli j o v. 1848 j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä kolme a l a ik ä i s t ä l a s t a . Tila annettiin nyt vuokralle, kunnes v. 1883 vanhin p o i k a Evert S a k a r i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a K u s t a a n t y t ä r Åkergård (s. 1840).) (s. 1842) tuli t ä y s i - i k ä i s e k s i ja otti talon h a l t u u n s a . Hän j ä i kuitenkin v. 1868 leskeksi ja myi puolet t i l a s t a l a n g o l l e en J u h o Eenok Matinpoika L ä ä k ä r i l l e (P u o l i s o : M a r i a Adolfina S a k a r i n t y t ä r Hannula (s. 1844, † 1914).) (s. 1848). Spinkkilä oli s i i s nyt j a e t t u n a k a h t i a , m u t t a jo v. 1870 myi Evert S a k a r i n p o i k a t i l an toisenkin p u o l i s k o n langolleen. T ä m ä luovutti v. 1908 t i l an v a n h i m m a l l e p o j a l l e e n F r a n s S a k a r i S p i n k k i l ä l l e (s. 1870), joka sitäpa i t s i v. 1911 osti Väinö Mattilalta 2/3 F r e d r i k M a t t i l a a sekä v. 1912 H a n n u l a a senjälkeenkuin hänen äitinsä testamentin n o j a l l a v. 1911 velipuoleltaan August E r h a r d H a n n u l a l t a oli perinyt tämän osuuden.

V. H a n n u l a n verotila, 1/ 4 m a n t t a a l i a , annettiin kuten Spinkk i l ä k i n , elokuun 14 p : n ä 1641 Norrköpingin kokouksen ehdoilla p r e s i dentti J u h o Kurjelle, jolta se joutui hänen p o j a l l e e n K u s t a a Kurj e l l e . Reduktsionin j ä l k e e n oli se ensin Rehbinderin rykmentin ruot u t i l a , mutta sittemmin k a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a n p a l k k a t i l a . Noin v. 1732 hallitsi sitä eräs Olavi A n t i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a Mikontytär,) sekä hänen j ä l k e e n sä p e r ä k k ä i n Mikko j a E e r i k - n i i n i s e t miehet. Viimeksimainitun poika E e r i k E e r i k i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a M a t i n t y t ä r (s. 1732).) ( s . 1721) osti sen t a m m i k u u n 21 p : n ä 1763 p e r i n nöksi. Häneltä sai t i l an p o i k a J u h o E e r i k i n p o i k a (P u o l i s o : Anna J u h o n t y t ä r (s. 1753).) (s. 1754), j o n k a k u o l t u a se t a a s joutui v. 1814 hänen p o j a l l e e n E e r i k J u h o n p o j a l l e ( s . 1789). Tämä nai v. 1815 F r e d r i k Mattilan tyttären K a t a r i n a Margareta Fredrikintyttären (s. 1796), m u t t a kuoli j o v. 1820. Katar i n a Margareta F r e d r i k i n t y t ä r meni v. 1822 n a i m i s i i n Kokemäeltä kotoisin olevan t a l o l l i s e n p o j a n F r e d r i k Matinpoika R u d a n g o n k a n s s a ( s . 1803). Tämä v i l j e l i H a n n u l a a , kunnes hänen vaimonsa edellis e s t ä aviosta v. 1818 syntynyt p o i k a S a k a r i E e r i k i n p o i k a tuli t ä y s i - i k ä i s e k s i ja otti v a s t a a n talon. Hän nai v. 1841 Maria K a a r l e n t y t ä r S p i n k k i l ä n (s. 1822). Kun v i i m e k s i m a i n i t t u v. 1848 oli kuollut, nai S a k a r i E e r i k i n p o i k a v. 1850 H a i s t i l a s t a Vilhelmina W e s s m a n - V a n h a t a l o n (s. 1825). Tämä avioliitto purkautui v. 1901 vaimon kuolem a n j o h d o s t a 51-vuotisen yhdyselämän jälkeen. Sakari E e r i k i n p o i k a i t s e kuoli v. 1904, m u t t a h ä n oli j o m u u t a m a vuosi tätä ennen myynyt tilansa pojalleen sananlennätinvirkamies August Erhard Hannulalle ( s. 1853), joka v. 1911 kuoli naimattomana . Pari kuukautta ennen kuolemaansa tekemällään testamentilla oli August Erhard Hannula testamentannut Hannulan sukulaisilleen lausuen samalla toivomuksen, että he sen jakamattomana säilyttäisivät. Tätä toivomusta ei kuitenkaan noudatettu, vaan jaettiin tila v. 1912 siten, että August Erland Hannulan sisar Aleksandra Vilhelmiina Laurila (s. 1851) sai 2/3 siitä, hänen sisarpuolensa Maria Adolfina Sakarintytär (Ks. Spinkkilä ) sai 1 / 6 siitä ja hänen velipuolivainajansa poika Eevert Erhard H a k a n e n 1 / 6 siitä. Aleksandra Vilhelmina Laurila myi kuitenkin pian osuutensa n a a p u r i l l e e n talollinen Antti Uotilalle (synt. Vainio-Mattila) ja Maria Adolfina Sakarintytär taas pojalleen Frans Sakari Spinkkilälle.

Hannulan rakennukset oli varhain siirretty pois varsinaisesta Friitalan kyläryhmästä hiukan toista kilometriä luoteeseen päin olevalle Tuulimyllyn mäelle. Huhtikuun 20 p:nä 1836 syttyi miesten ollessa halkometsässä salin uunin lämmityksestä tulipalo, joka hävitti koko talon, niin että siitä jäi jäljelle ainoastaan kaksi etäänpänä sijainnutta vilja-aittaa. Sen jälkeen rakennettiin talo nykyiselle paikalleen.

Lähteet

• Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [1]
• Sukutilat webissä [2]