Padasjoki
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
- Padasjoki Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Digiarkistossatai [1]
- Padasjoki Kansallisarkiston Digiarkistossa [2]
- Padasjoki Suomen asutuksen yleisluettelossa tiedot vuosilta 1539-1809: 1539-1619, 1620-1713, 1730-1809 [3]
- Padasjoen henkikirjat 1810 [4], 1815 [5], 1820 [6], 1825 [7], 1830 [8], 1835 [9], 1840 [10], 1845 [11], 1850 [12], 1855 [13], 1865 [14], 1880[15]
- Padasjoen talot Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkistossa [16]
- Padasjoen sotilaita Hämeen läänin jalkaväkirykmentin värväysluetteloissa 1717 [17], 1727 [18], [19][20], 1733 [21], 1734 [22], 1736 [23], 1748 [24], [25], 1750 [26], [27], [28], [29], 1751 [30], [31], [32], [33], [34], [35], 1752 [36], [37], 1754 [38], [39], [40], [41], 1755 [42], [43], [44], 1756 [45], [46], [47], [48], 1758 [49], 1759 [50], 1760 [51], [52], 1761 [53], [54], [55], 1762 [56], 1763 [57], [58], [59], 1767 [60], [61], 1768 [62], [63], [64], [65], [66], [67], 1773 [68], [69], 1774 [70], [71], 1775 [72], [73], 1776 [74],[75], 1777 [76], 1778 [77],[78],[79],[80],[81],[82],[83], 1779 [84], [85],[86],[87], 1780 [88],[89], 1781 [90],[91], 1782 [92], 1783 [93], 1784 [94], 1785 [95], 1786 [96], [97], 1788 [98], 1789 [99], [100], 1790 [101], [102], [103],[104],[105], 1791 [106], [107], 1792 [108],[109], 1793 [110],[111], 1794 [112], [113], 1796 [114], [115], [116], [117], 1797 [118], [119], [120], [121],1798 [122], 1799 [123], [124],[125],[126], 1800 [127], [128], 1802 [129],[130], 1803, [131], [132], 1804 [133], [134], 1806 [135],[136],[137], 1807 [138],[139] ja pääkatselmusluetteloissa 1719 [140],1728 [141],[142], 1747 [143], 1767 [144], 1783 [145], 1795 [146], 1800 [147], [148], [149], [150], 1805 [151], [152], [153].
Historiaa
Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti
Jouko Heinosen kirjoitus Padasjoen kuntaidentiteetistä (sivulta 32 alkaen) Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti -julkaisussa [154]. A. Th. Böökin kirjasessa Vanhankansan tapoja ja taikoja (Arvi A. Karisto, Hämeenlinna 1912; 92 sivua) on sivistyshistoriallisia ja muita pikkutietoja 1800-luvun Padasjoesta.
Hallintopitäjästä
Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen varma tieto vuodelta 1442. Padasjoen emäpitäjän alue on pysynyt koko ajan suurin piirtein muuttumattomana.
Ensimmäisestä maakirjasta 1539 ilmenevät silloiset neljänneskunnat ja kylät. Neljänneskuntia oli kolme:
- * Kuhmoisten neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Kuhmoisiin kuuluvia kyliä.
- * Vesijaon neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Padasjokeen kuuluvat kylät Syrjäntaka, Auttoinen, Vesjako, Kaukila, Torittu, Kellosalmi 1, Kellosalmi 2, Virmaila, Inkilä (lienee nykyinen Jokioinen), Nyystelä ja Osoila, (vaikeasti paikallistettavan) Jaakkola-nimisen kylän sekä (ainakin nimensä perusteella) nykyiseen Padasjokeen kuulumattomat kylät Harmoinen (lienee sama kuin nykyinen Kuhmoisten Harmoinen) ja Kurhila (nykyisin Asikkalassa on Kurhila).
- * Äinään neljänneskuntaan kuuluivat (nykyisin) Padasjokeen kuuluvat Nyystelän, Hinttolan ja Maakesken kylät sekä Asikkalasta Vähä-Äinään, Pätiälän, Joenniemen, Myllykylän, Vähimaan, Iso-Äinään, Urttilan ja Karialan kylät (joista useita samannimisiä kyliä on nykyisin Asikkalassa). Nykyäänkin puhekielessä Äinääksi sanottu on kirjallisissa esityksissä Äiniö, ja Asikkalassa ovat Iso-Äiniön ja Vähä-Äiniön kylät. Nykyinen Äinään seutu muodostuu neljästä kylästä: Iso-Äiniöstä, Joenniemestä, Myllykselästä ja Vähimaasta [155].
Neljänneskunta-jako ei noudattanut kylien rajoja, esimerkiksi vuoden 1539 maakirjan mukaan Nyystölästä 13 taloa kuului Äinääseen ja 8 taloa Vesijaon neljännekseen.
Kirkkopitäjästä
Uuno Pulkkilan Padasjoen historian (s. 74) mukaan Padasjoen seurakunnan itsenäistymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta varhaisin tieto on vuodelta 1465 ja Akianderin todetaan maininneen sen olleen itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1497. Pappilan maa-alueiden omistusta koskevan valtionarkistossa säilytettävän asiakirjan (VA bb 18 ss. 139-140) perusteella Pulkkila pitää vuotta 1471 yhtenä mahdollisena Padasjoen seurakunnan perustamisvuotena. Padasjoki irtaantui Sysmän seurakunnasta. [156]
Padasjoen hallintopitäjään kuuluneet Asikkalan kylät kuuluivat kuitenkin Hollolan kirkkopitäjään eivätkä koskaan Padasjoen seurakuntaan.
Kuhmoinen muodosti Padasjoen kanssa yhteisen kirkkopitäjän. Kuhmoinen oli Padasjoen pastoraatin kappeli, kunnes vuonna 1639 Kuhmoisista tuli oma seurakuntansa. Kuitenkin jälleen 1740-luvulla Kuhmoinen liitettiin taas Padasjoen kappeliseurakunnaksi, josta se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen uudestaan vuonna 1860, mikä käytännössä toteutui vuonna 1871. [157] [158]
Padasjoen ja Lammin pitäjän (nykyisin Hämeenlinnan kaupunginosa) välillä toteutui aluesiirto 1920-luvulla. Lammin Lieson kylän asukkaat olivat hoitaneet seurakunnalliset asiansa Padasjoen puolella jo 1700-luvulta lähtien ja 1808-09 kyläläiset anoivat kylän siirtämistä Lammin pitäjästä Padasjoen yhteyteen. Aloite uudistettiin 1827, ja senaatti asettui puoltamaan siirtoa mm. siksi, että puheena olleen kahden talon (Savikota, Tervakoski) tiluksista suurin osa oli Vesijaon ja Auttoisten kylissä. Tämä Lammilta Padasjoelle siirretty Nerosjärven pohjoispuolella oleva alue tunnetaan puhekielessä Neroskulmana [159].
Kihlakuntajaosta
Kihlakuntajaossa Padasjoki kuului 1776 muodostettuun Ylä-Hollolan tuomiokuntaan (Padasjoen historiassa s. 534 tekstin toisella rivillä on tästä asiasta ilmeisesti virhe, vertaa saman sivun 12. riviin), 1831 lähtien Hollolan tuomiokuntaan ja 1845 lähtien Jämsän tuomiokuntaan. Ylä-Hollolan kihlakunnan Padasjoen piiri käsitti Padasjoen pitäjän ja Kuhmoisten kappelin.
Piirilääkäripiiri
Maa oli 1811 jaettu kahteenkymmeneen piirilääkäripiiriin. Hämeen läänistä suurin osa kuului Hämeenlinnan piiriin. Vuonna 1857 toimitettiin uusi piirijako. Tällöin Hollolan piiriin tulivat mm. Asikkala, Padasjoki ja Kuhmoinen.
Padasjoen asunto-olot
Böckerin Statistiska uppgifter III (ss. 92-) mukaan Padasjoella oli 114 tupaa ja 144 savupirttiä 1800-luvun alkupuolella. Luvuista ilmenee takkauunilla varustettujen tupien ja savupirttien lukumäärien suhde. Vastaavat luvut olivat esim. Asikkalassa 298 ja 408 ja Kuhmoisissa 157 ja 173. Tiedoista ei selviä, ovatko mukana kaikki asunnot vai muutamien kylien asunnot. A. Th. Böök arvioi 1930-luvun taitteessa, että vaikka Padasjoella oli ollut paljonkin savupirttejä, ne olivat hävinneet 40-50 vuotta sitten.
Lähteet: Uuno Pulkkila, Padasjoen historia, K.V. Kaukovalta Hämeen läänin historia I, kuntien ja seurakuntien kotisivut
Asukasluku
Digitaaliarkistossa Väkilukutaulukot 1749-1773 [160]
Padasjoen historian sivulla 180 olevan tiedon mukaan Padasjoen pitäjässä oli 1539 200 savua ja koko hallintopitäjän väkiluku oli 2268 henkeä, mistä Padasjoella (ilman Äinään neljänneskuntaan kuuluneita, asiayhteydestä päätellen, Asikkalan kyliä) oli 1575 henkeä, mikä puolestaan jakautui siten, että varsinaisella Padasjoella oli 1042 ja Kuhmoisissa 533 henkeä.
Saman teoksen sivulla 343-344 on väkiluku eräinä vuosina vv. 1749-1920:
- 1749 1428
- 1750 1444
- 1754 1572
- 1757 1597
- 1760 1588
- 1769 1864
- 1780 2238
- 1790 2490
- 1800 2508
- 1810 2782
- 1830 2112
- 1877 4357
- 1901 5360
- 1920 5354
Rippikirjan 1890-99 viimeisellä sivulla olevien lukujen on arveltu olevan pitäjän väkiluku vuosittain tuona aikana. [161]
K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historian (I osa, s. 11) mukaan Uudenmaan-Hämeen läänin Ylä-Hollolan kihlakunnasta Padasjoen emäseurakunnan asukasluku oli 3112 vuonna 1825.
Pikkujättiläisen (1951) mukaan 31.12.1944 Padasjoen asukasluku oli 5081.
Pienen tietosanakirjan mukaan Padasjoen asukasluku vuonna 1950 oli 6317. Tietosanakirjan mukaan Padasjoki oli silloin "kunta Keski-Hämeessä Hämeen läänissä".
Suomen Apteekkihakemiston mukaan vuonna 1954 Padasjoen asukasluku oli 6265.
Pikkujättiläisen (1958) mukaan 1.1.1957 Padasjoen asukasluku oli 6077.
Facta-tietosanakirjan mukaan vuonna 1969 Padasjoen asukasluku oli 5274.
Padasjoen kunnan kotisivujen mukaan sen väkiluku vuoden 2010 lopussa oli 3423. [162]
Padasjoen Sanomissa lainatun Tilastokeskuksen tiedon mukaan kunnan väkiluku 1.8.2011 oli 3403.
Kylät
Kylät 1722
Padasjoen kylät (talot) 1722 manttaaliluettelon mukaan: Jokioinen (Tyllilä, Mikkola, Penttilän eli Brusilan puustelli, Inkilä, Hässälä, Posti, Hietala, Hässälä, Saksala); Virmaila (Virmailan rustholli); Kellosalmi (Kellosalmen rustholli); Kaukila (Alimmainen, Ylimmäinen); Torittu (Rekola, Kauppi, Pastila); Osoila (Heikkilä, Kievari, Kartanon puustelli, Kapakan rustholli, Sipilä); Vesijako (Hakia, Iittanen, Mörä, Knuutila, Lonka, Lamperi, Säteri-rustholli, Skyttä); Auttoinen (Kotka, Kemppi, Leikas, Hokka, Yötyri, Iittala, Krogila eli Rouvila, Jalli, Lukkola, Heistola, Ukko); Syrjäntaka (Sipilä, Heikkilä), Maakeski (Rankala [p.o. Rauskala], Rekola, Nikula eli Helleri, Varis, Rasvala, Salvila, Uotila, Sisto, Kipaila, Lohtari, Häkkä, Säteri-puustelli, Finnilä, Tulppala, kappalaisen puustelli Laukkola [p.o. Kekkala]); Hinttola (Hinttolan rustholli).
Kylät 1837
Padasjoen rippikirjassa 1837-1847 noudatettu kyläjako
- Alho
- Arrakoski
- Auttoinen (Autois)
- Hinttola (Hintola)
- Jokioinen (Jokiois)
- Pappila (Prästgården)
- Kaila (Kaidanmaa)
- Kasiniemi (Kasnjemi)
- Kaukela
- Kaurattu
- Kellosalmi
- Maakeski (Maakeskis)
- Nyystölä (Nyställe By)
- Osoila (Osoila by)
- Myllykylä (Qvarnbacka By)
- Seitniemi (Seitnjemi)
- Syrjäntaka (Syrjentaka By)
- Tervakoski (Tervakoski Trakt)
- Torittu (Torittu By)
- Vesijako (Wesijako By)
- Virmaila (Wirmala)
Kylät 1866
Padasjoen rippikirjassa 1866-1875 noudatettu kyläjako
- Alho
- Arrakoski
- Auttoinen (Auttois)
- Hinttola (Hintola)
- Jokioinen (Jokiois)
- Kaila (Kaidanmaa)
- Kasiniemi (Kasniemi)
- Kaukela
- Kaurattu
- Kellosalmi
- Pappila (Kyrkoherdebolet Prestgården)
- Maakeski
- Myllykylä
- Nyystölä (Nystelä)
- Osoila
- Seitniemi
- Syrjäntaka
- Tervakoski
- Torittu
- Vesijako (Wesijako)
- Virmaila (Wirmala)
Kylät 1890-luvulla
1890-luvulla: Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako, Virmaila. Tässä jaossa esimerkiksi Arrakoski (Arrakosken talo) on Osoilaa, Inkilän talo Seitniemeltä on Jokioista, Kauratteen Postin talo on Jokioista, Tervakosken talo on Liesoa, Liljanmaan talo Myllykylästä on Jokioista (mutta Myllykylän Heikkilä on Osoilaa) ja Kailan Pastila Torittua. Vertaa vuoden 1722 manttaaliluettelon mukaisiin kyliin. Lieson osalta katso myös Lammin pitäjää.
Maarekisterin tarkoittamien kylien maista eri puolilla pitäjää
Maarekisterin tarkoittamaa kylän maata saattaa olla myös paikassa, joka on varsin etäällä varsinaisesta kylätaajamasta. Esimerkiksi Nyystölän kylän maata ja kirkonkirjoissa Nyystölän kylään kuuluvia torppia on Virmailan saaressa (torppia: Höysniemi, Paikkari, Salmela) ja Kailan kulmalla (Lepistö, Pajumäki). Virmailan saaressa on paitsi Virmailan kylä myös Nyystölän, Jokioisten ja Kellosalmen kylää.
Itsenäistyneiden tilojen sijainti kylittäin
Uuno Pulkkilan Padasjoen historia -teoksen (ss. 639-645) mukainen luettelo maanvuokralakien 1918-40 nojalla itsenäistyneistä tiloista. Alkuperäisessä luettelossa on lueteltu myös tässä mainitsematta jätetyt asutustilat ja mäkituvat. Tässä sovellettu esitystapa: KYLÄ Talon maarekisterin numero Talon nimi (em talon itsenäistyneet torpat)
MAAKESKEN KYLÄ
1 Anttilan sotilasvirkatalo, 2 Varis eli Seppälä perintötalo (Ojala), 3 Kipaila perintötalo 4 Rauskala perintötalo (Ketunmäki), 5 Rekola perintötalo, 6 Teppinen perintötalo 7 Lohtari perintötalo 8 Rasvala perintötalo, 9 Salvila perintötalo, 10 Uotila perintötalo, 11 Helleri eli Nikula perintötalo (Laitia), 12 Häkkä perintötalo 13 Kekkala kappalaisen virkatalo (Peippala, Piilonen), 15 Käryhonka perintötalo (Vinnilä, Pakkanen, Suojala, Mäenpää, Leppävaara, Käryhonka, Saarikko, Rautamäki, Haapala) [Huom. Käryhonka on Anttilan sotilasvirkatalon torpista muodostettu perintötalo ja mainituista torpista suuri osa on historiallisesti Anttilan sotilasvirkatalon torppia]
NYYSTELÄN KYLÄ
2 Lepistö perintötalo, 3 Verho perintötalo (Höysniemi, Salmela, Paikkari, Haukkasalo, Kirjoinen, Heiskelä, Liikola, Mäyrämäki, Haapala, Lavioislahti, Kallioinen, Leppäkorpi, Suotajärvi, Arvela, Seppälä, Mäkelä, Kaartti, Rantala, Pilkko, Rajala, Hörhä, Kylänsuo, Tapiola, Eltamäki, Juhola, Jalli, Mäenpää, Lossari, Koivisto, Tulokas, Myllykoski, Sahuri, Rouvala, Rajakallio, Heinjoki, Helvilä, Ilola, Lepola, Uusitalo), 7 Riihelä (Hongisto, Pajumäki, Kankaanpää), 14 Kalkkala perintötalo, 15 Iso-Suntela perintötalo, 16 Hoimela perintötalo (Viinijärvi), 17 Vähä-Suntela perintötalo (Saarikko)
JOKIOISTEN KYLÄ
1 Kaurattu perintötalo (Syrjälä, Mäenpää, Salmela, Koivisto, Mertsalmi, Juuristo, Kuusenniemi, Koivula, Risula, Rajala), 3 Hietala perintöratsutila (Alanen, Raulahti, Kuivajärvi, Näppi, Saarijärvi), 4 Mikkola perintöratsutila (Riitamäki, Santala, Keulain, Arvela, Rajala, Annila, Siltala, Perälä, Nauksyrjä, Marjala, Rujala), 6 Brusila sotilasvirkatalo (Salo, Ahola, Hernemaa, Salomaa), 7 Hässälä perintötalo (Koivumäki, Kivijärvi), 8 Inkilä perintötalo (Arola, Pajula), 9 Saksala perintöratsutila (Kuusela, Niinimäki, Pihamaa), 11 Liljanmaa perintötalo (Rajala)
OSOILAN KYLÄ
1 Sipilä perintöratsutila (Korteranta), 2 Kartano sotilasvirkatalo 3 Heikkilä perintötalo (Niemi, Kaitajärvi), 4 Kapakka perintöratsutila (Hautala, Niemelä, Korpela, Taipale,Takala, Niinivuori), 5 Arrakoski perintötalo (Rantala, Uskia, Munnila), Pappila (Poskela)
SYRJÄNTAUSTAN KYLÄ
1 Sipilä perintötalo (Vikkilä), 2 Heikkilä perintötalo (Kangasmäki)
VIRMAILAN KYLÄ
Virmailan yksinäisperintöratsutila (Kortelahti, Rantala, Purtmäki, Haapala, Ojala, Ahola, Rainio, Niittylä)
KELLOSALMEN KYLÄ
Kellosalmen yksinäisperintöratsutila (Salonen, Pesälä, Saarikko, Vaimolahti, Siltala, Niemelä, Heikkilä, Lehtokangas, Rauhamaa, Soramäki, Peltola)
AUTTOISTEN KYLÄ
1 Heistola perintötalo (Puukila, Katinmäki, Saarimäki, Kotiaho), 2 Holstila perintötalo, 3 Kemppilä (Kämppi) perintötalo (Järvenpää, Hakala, Ahkiosilta, Kiviniemi), 4 Hokka perintötalo, 5 Ukko perintötalo (Raikas), 6 Kotka perintötalo (Suvilahti, Loukola, Palosyrjä, Rantala, Salmijärvi, Koivuranta, Tienhaara), 7 Jalli perintötalo (Aho), 8 Leikas perintötalo (Kylmälä), 9 Yötyri perintötalo (Rajala I, Lehtelä, Jokiranta, Kivipelto, Mikkola, Katumainen, Peltola II, Peltola), 10 Iittala perintötalo (Pesälä, Kurittu, Kivimäki), 11 Luukkola perintötalo, 12 Sepänmaan kruununtorppa
VESIJAON KYLÄ
1 Hakia perintötalo (Latolahti, Marjomäki, Sillanpää, Rantala, Kujansuu, Haulimäki, Heimola), 2 Iittanen perintötalo (Hietamäki, Kivelä, Syrjänalusta, Töllämä), 3 Nuuttila eli Knuuttila perintötalo (Myllyvuori, Satamaniemi, Kivelä), 4 Jussila perintöratsutila (Hakaperä, Koskela, Rokaniemi, Partinkivi, Soutsalmi), 6 Hokka perintöratsutila (Salonsaari, Saarela, Leppäjärvi, Niemelä, Rajala, Kurjenlahti, Paattaminen, Ruokolahti, Mäkelä, Rantala, Niemi, Taipale), 7 Lamperi perintötalo (Lakkaniemi, Rasilahti, Kukkola), 8 Mustapää perintötalo (Iso-Aho), 9 Kainiemi perintötalo (Toivola), 10 Ahola perintötalo (Nurmela), 12 Suolahti kruununtorppa, 13 Peltointausta kruununtorppa, 14 Pajulahti kruununtorppa, 15 Virnajärvi kruununtorppa, 16 Peltola kruununtorppa, 17 Siltala kruununtorppa
KASINIEMEN KYLÄ
Kasiniemen yksinäisrälssitalo (Kaivantokorpi, Mäntylä, Lehtimäki, Perälä, Kyynäröjärvi, Niemelä, Valkama, Kolula, Ojala, Majamäki, Ahola, Annanniemi, Viitaniemi, Urataipale, Soukkio, Leppälahti, Piilola, Juhola, Kivelä, Taipale, Kirvessalmi, Rajala)
KAUKILAN KYLÄ
1 Alhainen perintötalo (Joentaus, Ojala, Vehkajärvi, Väinölä, Mäntymäki), 2 Ylimmäinen perintötila
TORITUN KYLÄ
1 Rekola perintötalo (Vehkoo, Arola, Niemelä), 2 Kauppila perintötalo, 3 Pastila perintötalo (Seppälä, Lehtimäki, Multamäki, Ojamäki, Peltola)
ALHON KYLÄ
Alhon yksinäisrälssitalo (Hakamäki, Lahdenpohja, Ahola, Kuoppala)
LIESON KYLÄ
1 Savikota perintötalo (Lieskallio), 3 Simola perintötalo (Hiirenniemi, Siltasalmi, Lammonsaari), 9 Uotila perintötalo (Haapala), 12 Junnala perintötalo, 13 Lappala perintötalo (Peltola), 17 Koivula perintötalo (Nuijala, Saarenmaa)
Koulupiirit kylinä
Kylät ja koulupiirit on toisinaan samastettu. Padasjoella on ollut ainakin seuraavat kansakoulut: Jokioisten kansakoulu (aloitti toimintansa 1867); Auttoisten kansakoulu (1891); Arrakosken kansakoulu (1894); Vesijaon kansakoulu (1901); Maakesken kansakoulu (perustettu 1900); Toritun kansakoulu (per 1905); Kasiniemen kansakoulu (per 1914); Nyystelän kansakoulu (per 1920); Virmailan kansakoulu (per 1925); Kauratteen kansakoulu (per 1927); Romon kansakoulu (per 1927); Kellosalmen kansakoulu (per 1928); Porasan kansakoulu (per 1926); ja Neroskulman kansakoulu (per 1928).
Nykykyliä koskevia kommentteja
Aikaisempien kylien eroja vuoden 2009 tilanteeseen: historiallinen vesistön ympärille muodostettu Osoila elää enää Osoilan kalastuskunnan muodossa. Uudet kylät Arrakoski ja Seitniemi on muodostettu maantieyhteyksiä kylää yhdistävänä tekijänä ajatellen. Padasjoen kirkon ympärillä olevaa kirkonkylää kutsutaan Padasjoeksi, vaikka sennimistä kylää ei varsinaisesti ole olemassa. Padasjoella on nykyisin yksi peruskoulu.
Kyläkirjoja
- Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1987) Auttoinen kylämme, 240 sivua
- Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1988) Auttoisten tarinat, 546 sivua
- Toivo Jalli (2001) Kylä maan keskellä - totta ja tarua Maakeskestä, 184 sivua
- Pekka Pastila ja Minna Perälä (2012) Toritun kyläkirja [163]
Talot
- Alho
- Paavola eli Anttila
- Alhon kartano
- Auttoinen (Auttois)
- Mäki-Heistola
- Kylä-Heistola
- Holsti
- Kemppilä
- Hokka
- Ukko
- Ala-Kotka
- Ylä-Kotka
- Krouvila
- Kylä-Jalli
- Porasanmaa
- Leikas
- Ala-Yötteri
- Ylä-Yötteri
- Iittala
- Hietamäki
- Kylä-Luukkala
- Aarnon saha
- Hinttola
- Tähkänen rustholli
- Kartanomäki
- Jokioinen (Jokiois)
- Posti (Vierun ruukki), Jokioinen
- Hässälä
- Hietala
- Pursula
- Hietala (Vierun ruukki), Jokioinen
- Tyllilä
- Brusila
- Ala-Hässälä
- Ylä-Hässälä
- Inkilä
- Saksala
- Vähä-Saksala
- Liljanmaa
- Vierun ruukki
- Mainiemen saha
- Hietaranta
- Kasiniemi
- Ansio
- Kaukela
- Kangas
- Alimmainen
- Ylimmäinen
- Kellosalmi
- Kellosalmi rustholli
- Lieso
- Tervakoski
- Ala-Savikota
- Ylä-Savikota
- Maakeski (Maakeskis)
- Anttila (puustelli)
- Seppälä eli Varis
- Kallio-Kipaila
- Kylä-Kipaila
- Kangas-Paavo
- Kylä-Paavo
- Kylä-Rekola
- Kallio-Rekola
- Ylä-Teppinen
- Ala-Teppinen
- Lohtari
- Ilola, Maakeski (Rasvala)
- Salvila
- Suppula
- Uotila
- Sisto
- Helleri, Maakeski (Nikula)
- Vähä-Häkkä
- Iso-Häkkä
- Kekkala (kappalainen)
- Nyystölä (Nystelä)
- Pekkola
- Lepistö
- Verho
- Ruukari
- Turva
- Riihelä
- Tulppala
- Seppälä
- Ruusila
- Komsu
- Heimala
- Klemola
- Kalkkala
- Iso-Suntela
- Hoimela
- Vähä-Suntela
- Osoila
- Mainiemi
- Koivuniemi
- Ylä-Ratia
- Alaratia
- Kartano puustelli
- Heikkilä
- Joensuu
- Alijärvi
- Kapakka
- Kivistö
- Karola
- Koskenranta
- Särkiö
- Arrakosken saha
- Pappila
- Pappila
- Syrjäntaka
- Sipilä
- Heikkilä
- Torittu
- Rekola
- Kauppila
- Pastila
- Kaidanmaa
- Vesijako
- Hakia
- No 1 Hakia Kainiemi
- Terrihauta
- Riihimäki
- Iittanen
- Knuuttila
- Kiukaanmäki
- Myllyvuori
- Jussila
- Longa
- Jalli
- Hokka
- Skyttä
- Pelli rustholli
- Lamperi
- Matomäki
- Mustapää eli Mörä
- No 8 Kainiemi
- Ahola
- Romo
- Virmaila (Wirmala)
- Vanhatalo
- Honkola
- Mäkelä
- Vuorela
- Laukkola
- Jaanila rustholli
- Sipura rustholli
K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historia (I osa, s. 27): "Padasjoella oli Ansion, Kellosalmen, Saksalan, Mikkolan ja Verhon kartanot huomattavia."
Suomen Maatalousmuseo Sarka on koonnut Sukutilat Webissä -tietokantaan tietoja joistakin Padasjoen suurimmista tiloista. Tiedot ovat useimmissa tapauksissa vuoden 1932 tilanteen mukaiset. [164]
Isäntäluettelot
Uuno Pulkkilan Padasjoen historiassa ss. 131-164 on selostus kylistä ja taloista 1500- ja 1600-luvulla. Siinä luetellaan tuolloiset isännät.
Käsityöläiset
Padasjoella oli vuonna 1844
- 12 räätäliä ja 3 oppipoika
- 6 suutaria ja 6 oppipoikaa
- 8 seppää ja 3 oppipoikaa
- 2 muurimestaria
- 1 puuseppä ja 1 oppipoika
- 3 nahkuria
- 3 maalaria
- 1 värjäri ja 1 oppipoika
Luettelo pitäjien käsityöläisistä on joka vuodelta verifikationsbok-nimisessä kirjassa olevissa kihlakuntien tileissä.
Vuoden 1845 henkikirjassa on jokseenkin sama määrä käsityöläisiä kuin on yllä mainitussa tilastossa:
- - räätäleitä (11): Auttoisten Helén, Autolín ja Ahlberg, Jokioisten Kaurenius, Lindström ja Selander, Kaukelan Åman, Maakesken Sandberg, Nyystölän Johan Åhl, Pappilan Ekendahl ja Toritun Tornstedt;
- - seppiä (8): Auttoisten Helin vanhempi ja Helin nuorempi, Jokioisten Juslin, Jokelin ja Benjamin Görstrand, Nyystölän Hammarlund, Toritun Kaurén ja Vesijaon Nyholm;
- - suutareita (7): Auttoisten Grönlund, Jokioisten Ekholm, Grönholm ja Stenroos, Maakesken Sundström ja Vesijaon Sahlstén;
- - nahkureita (3): Auttoisten Lindfors ja Heistman sekä Jokioisten Lindholm;
- - värjäri (1): Jokioisten Cederblad;
- - maalareita (3): Jokioisten Ståhl, Nyystölän Sahlberg ja Toritun Lindblad;
- - puuseppä (1): Jokioisten Askolin; ja
- - muurarimestareita (2): Toritun Plog ja Vesijaon Willenius.
Lisäksi tässä henkikirjassa on tietoja entisistä tai ammatinharjoittamisen jo lopettaneista käsityöläisistä:
- - seppiä (4): Auttoisten Görstrand, Toritun Simo-seppä sekä Vesijaon Jonas- ja Josef-seppä;
- - suutareita (3): Auttoisten Slör, Jokioisten Ekman, Toritun Lindström; ja
- - hatuntekijä (1): Pappilan Arvidsson
Padasjoki ja vuoden 1918 sotasurmat
Suomen sotasurmat 1914-1922 -hankkeen tuloksena internetistä [165] on luettavissa vuoden 1918 tapahtumien uhrien nimet, ammatit, syntymä- ja kuolinajat samoin kuin kuolintapa. Lisäksi on merkitty kirjoillaolo-, asuin- ja kuolinkunta, jos ne ovat tiedossa.
Vuoden 1918 aikana kohtasi sotasurma yhteensä 141 Padasjoella kirjoilla ollutta henkilöä. Padasjoella kirjoilla olleista viidellä tiedetään olleen silloin asuinkuntanaan jokin muu kuin Padasjoki, mutta varsin monen kohdalta puuttuu yhä tieto asuinkunnasta. Vastaavasti Padasjoki oli asuinkuntana kuudella surmansa saaneella, jotka olivat kirjoilla muussa kunnassa.
Kuolintavat kuvaavat omalla karulla tavallaan, mitä vuonna 1918 tapahtui. Kun käytetään sotasurmahankkeen kuolinsyyluokittelua, yleisin kuolintapa oli mestaus. Padasjokelaisia mestattiin lähes 50. Toisena tulevat ne kuolintavat, joissa esiintyy sana vankileiri: lähes 40 vainajaa vuonna 1918. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat kaatuneet, joita oli hieman päälle 30. Murhattuja oli runsas tusina. Lisäksi tulevat vahingonlaukauksiin kuolleet ja kadonneet.
Luetteloon on merkitty vainajien ammatit. Vuonna 1918 sotasurmissa kuolleista padasjokelaisista suurin osa oli itsellisperheistä: itsellisiä, itsellisten puolisoita tai lapsia. Heitä oli lähes 40. Toiseksi eniten oli sekatyömiehiä, joita oli melkein 30; erikseen ovat ammattityömiehet, joita vainajien joukossa oli muutamia. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat käsityöläiset ja heidän perheenjäsenensä, esimerkiksi sepät, maalarit, muurarit ja suutarit. Heitä oli toistakymmentä. Suunnilleen yhtä paljon oli torppariväestöä, vaikka itse torppareita ei ollutkaan kuin neljä. Renkejä vainajien joukossa oli kahdeksan, mutta piikoja ei yhtään. Kuriositeetteina ovat esimerkiksi kansakoulunopettaja ja lyseolainen. Talolliseksi luetteloon on merkitty vain kaksi henkilöä. Jos tarkastellaan kaatuneiden ryhmää, heistä yhdeksän oli sekatyömiehiä, kuusi oli itsellisiä tai itsellisen poikia, mutta vain yksi oli torppariväestöä: torpparin poika.
Sotasurmaluetteloon merkitystä ammatista ei voi päätellä, oliko henkilö punainen vai valkoinen. Muista asiakirjoista selviää, että padasjokelaisten vainajien joukossa oli esimerkiksi valkoista torppariväestöä ja punaista sivistyneistöä.
Valtaosa vuoden 1918 uhreista oli miehiä. Joukossa oli yhdeksän Padasjoella asunutta tai kirjoilla ollutta naista. Heistä kahdeksan mestattiin ja yksi kuoli vahingonlaukaukseen. Taistelussa ei kaatunut yhtään naista eikä naisia murhattukaan.
Jos vainajat ryhmitellään syntymävuoden mukaan, eniten kuoli 1890-99 syntyneitä padasjokelaisia. Heitä oli yli 50. Lähes 30 vuonna 1918 sotasurmattua oli syntynyt vuosina 1880-89 ja vastaavasti 20 vuosina 1870-79. Vanhin oli syntynyt 1840-luvulla ja seitsemän surmansa saaneen syntymävuosi oli 1900-luvun puolella. Naisvainajista puolet oli syntynyt 1880-luvulla ja muut sitä aikaisemmin yhtä 1900-luvulla syntynyttä tyttöä lukuun ottamatta. Kaatuneista noin puolet oli syntynyt 1890-luvulla ja puolet sitä ennen, kaksi oli syntynyt 1900-luvulla.
Asiakirjojen lisäksi molempien puolien vainajista on myös eri aikoina laadittuja matrikkeleita. Silti joitakin tiedon aukkoja voinee paikata vain muistitieto.
Osa sotasurmaluettelosta puuttuvista, varsinkin valkoisia koskevista, tiedoista on helposti täydennettävissä. Tietoja on Padasjoen kirkkoherran laatimassa niin sanotussa pitäjänkertomuksessa (Vapaussodan arkisto, Pitäjänkertomukset) ja muissa kansallisarkistossa säilytettävänä olevissa dokumenteissa. Yleisesti ottaen valkoisista vainajista on julkaistu varsin kattavat tiedot esimerkiksi Boströmin Sankarien muisto -julkaisussa. Punaisista vainajista asiakirjat kertovat vähemmän, vaikka jotain kertovatkin: esimerkiksi yhden luetteloon mestatuksi merkityn sanotaan tulleen ammutuksi ikään kuin malliksi.
Jos jaksaa nähdä vaivaa, muutamista surmatuista padasjokelaisista on löydettävissä lisätietoja valtiorikosylioikeuden (Laki eräiden valtiorikosten käsittelemistä varten asetettavista tuomioistuimista sekä oikeudenkäynnistä niissä, annettu Helsingissä, 29 päivänä toukokuuta 1918) asiakirjoista, jotka ovat kansallisarkistossa. Myös vapaussodan arkisto sisältää runsaasti esimerkiksi punakaartin isojen esikuntien, keskusvirastojen sekä paikallisten siviili- ja sotilasviranomaisten asiakirjoja. Työväen Arkistossa on Vuoden 1918 arkistossa mm seuraavia sarjoja:
- HC Suurlakon aika 1917
- HI Työväen punakaartin yleisesikunta, ylipäällikkö ja piiriesikunnat
- HK Paikallisten punakaartien papereita
- HM 1918-muistelmat, ks. myös Muistitietokokoelmat
- HX Toverihaudat ja hautamuistomerkkitoimikunnat
- HY Suomen kansalaissodan invalidien liitto
- HZ Entiset punakaartilaiset
- KT Terroritilasto ja sen keruuseen liittyvää materiaalia
Kirjallisuus
Sukukirjoja ja niiden tekijöitä
- Joenniemen Mylläristä Maakesken Anttilaan, Pauli Anttila
- Karl Emanuel Laurell Sukuni - My roots, Pirkko-Liisa Blom
- Harjunsalmi - siellä sukuni juuret, Tuula Heinävaara
- Padasjoen Auttoisten Latvat, Leena Hämet-Ahti
- Hellin suku, Toivo Jalli
- Hurjin suku, Toivo Jalli
- Lamperin suku, Toivo Jalli
- Mielivallan suku, Toivo Jalli
- Padasjoen Kaurate, Toivo Jalli
- Rehdin suku, Toivo Jalli
- Sepitetty suku maan keskellä Padasjoen pitäjän Äinään neljänneskunnasta , Toivo Jalli
- Sukuja veen jakajalla, Toivo Jalli
- Villi Äinää, Toivo Jalli
- Villin Äinään sukuja, Toivo Jalli
- Ämmin suku, Toivo Jalli
- Padasjoen Syrjäntaka, Toivo Jalli ja Tarja Laaksonen
- Eri Virma Erinomainen sukunta, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
- Maakesken Mannberg : Ruotusotilaan suku ja tämänsukuiset Asikkalan Kurhilan, Piispan ja Paavolan talot sekä Padasjoen Nyystölän itsellinen pitkä Matti-Matti, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
- Ruskean liemen suku Padasjoen Nyystölän Ruukarista, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
- Sukuja maan keskellä, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
- Yrjölän suku Harmoisista, Jouni Kankaanpää (toim.)
- Reinon muistelmat, Reino Kartano
- Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa : Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi, Heikki K. Lähde
- Isojaosta torppariaikaan : Lieso, Nuhkala, Kuohijoki, Heikki K. Lähde
- He kylvivät, leikkasivat : Niemisen suku Vesijaon kruununtorpista Nyystölään, Tuomo Nieminen ja Pentti Nieminen (toim.) (myös Barck & Alftan -suvun padasjokelainen haara)
- Längelmäen, Padasjoen, Petäjäveden, Ruoveden Pakkaset, Veli-Pekka Pakkanen
- Pappila. Suomalainen rustholli ja hovi. Juhani Pesu (mm. Barck-suvun uusmaalainen haara)
- Hopeasalmi : Jooseppi Juhaninpojan ja Eriika Antintyttären lasten ja esivanhempien vaiheita Heinolan ja Asikkalan pitäjissä, Esko Rahikainen
- Vesijaon Aholan sukukirja, Uljas Syväniemi, Martti Kataja ja Kalevi Lieskallio
- Sata kesää kolme isäntää, Hannu Särkiö, Heikki Särkiö ja Terttu Meurman (myös Barck & Alftan -suvun padasjokelainen haara)
- Kasiniemen Viitaniemen suku, Oili Valkama
- Mikko Matinpoika Kasiniemen Aholasta, Oili Valkama
- Åkerlindin suku, Oili Valkama
- Virmailan kirja, Kalevi Vuorela
- Virmailan suku I-II, Kalevi Vuorela
- Adam Sahlbergin ja Joonas Helenin suvut : Padasjoki Auttoinen, Ossi Vuorinen
- Kempin suku, Ossi Vuorinen
Virmailan rusthollin sukuyhdistyksen kotisivulla oleva sukukirjaluettelo
- SUKUKIRJOJA [166]
Sukulehtiä
- Virmailan uutiset [167]
Sukusivuja
- Toritun Pastilan sukua Alpo Lähteenmäen kotisivulla [168]
- Toritun Mäkijärven (Kylä-Rekolan) sukua [169]
- Padasjokelaisia Gustaf Horn af Åminnen jälkeläisiä Pentti Ojalan sukusivuilla [170]
- Padasjokelaisia Barck-suvun jälkeläisiä Pentti Ojalan sukusivuilla [171]
- Padasjokelainen Rajalan suku Pentti Ojalan sukusivuilla [172]
- Padasjoen Auttoisten kylän Heistola Pentti Ojalan sukusivuilla [173]
- Padasjokelaisia Pietari Juustenin jälkeläisiä Ossian Mestertonin kotisivulla [174]
- Padasjokelaisia sukuja Tarja Laaksosen sukusivuilla [175]
- Vesijaon Hokan suvun historiaa [176]
- Pekka Pälmän sivu "425 vuotta sisulla !"[179]
Huomioita suvuista
- Padasjoen kirjaston kokoelmissa [180] on runsaasti padasjokelaisia sukuja käsitteleviä tai sivuavia teoksia.
- Padasjoen eräiden kartanoiden suvuista: ”Vesijaon Brummerit ja Pfalerit olivat avioituneet Horn-sukuun. Brummer-suku ja Verhon-Alhon Forssellit olivat kaikki kietoutuneet samaan sukuun”, Pulkkila kirjoittaa Padasjoen historian sivulla 466. Toteamusta voidaan täydentää: nämä suvut liityvät avioliittojen kautta (viimeistään 1800-luvulla) myös Kasiniemen Ansion kartanon Schildteihin.
- Maaherran mielestä oli v. 1838 läänin "innokkain ja uutterin tilanomistaja" Savon jalkaväkirykmentin kapteeni Yrjö Maunu von Fieandt. (--) Padasjoella omistamissaan Saksalan ja Mikkolan ratsutiloilla. Erikoisesti hän oli harrastanut paikkakunnalla ennen tuntematonta kiviaitojen rakentamista. (Kaukovalta, Hämeeen historia I, s. 104) -- Padasjoella oli Ansion rälssitila (Schildt); Saksala (v:sta 1826 yllämainittu kapteeni Yrjö Maunu von Fieandt) ja Verho (Mether). (s. 107)
- Virmailan suku -kirjoissa esitellyt suvut on lueteltu sukuyhdistyksen kotisivulla [181]
- Luettelossa [182] Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä padasjokelaisia ovat Mikko Simonpoika Manninen, Hartvig Mikonpoika Manninen, Juhana Heikinpoika Virmaila, Risto Klaunpoika, Matti Sipinpoika Kotka, Juho Barck ja Karl Konstantin Fieandt. Hartvig eli Hartikka Manninen oli Mikko Simonpoika Mannisen poika ja Klaus Pietarinpoika Saksan sisarenpoika. Klaus Pietarinpoika oli Saksalan Risto Klaunpojan isä ja siis Pietari Niilonpoika Saksan jälkeläisiä. Virmailan Juho Heikinpojan isä Heikki Pietarinpoika oli Pietari Saksan poika. Johan Barckin pojan Juho Johaninpoika Barckin tytär Liisa Juhontytär oli Virmailan Jaakko Gabrielinpojan vaimo (Virmailan suku I osa (1996) s. 41 ja 703). Matti Sipinpoika Kotkan (Kempin suku (1994) s. 121) pojan Heikki Matinpojan pojan Tuomas Heikinpojan pojan Heikki Tuomaanpojan tytär Sofia Heikintytär oli Virmailan sukua olevan Tehin Tapanilan Simo Juhonpojan emäntä (Virmailan suku II osa (2005) s. 58)).
Sukuseurat ja -yhdistykset
Lähteet
Uuno Pulkkila (1947) Padasjoen historia. Julkaissut Padasjoen kunta. K.J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino, Jyväskylä. 668 sivua ja karttaliite.
Padasjoki rippikirja 1890-1899 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1569
Sukutilat Webissä: Suomen maatiloista koottu tietokanta [185]